PALO Palveluintegraatiomalli osatyökykyisille /Oulu (täydentyy)

PALO-hanke on osa hallituksen työkykyohjelmaa, jossa etsitään ratkaisuja osatyökykyisten työttömien työllistymisen ongelmiin. Toimenpiteiden tavoitteena on löytää uusia keinoja työikäisten olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kansallinen työkykyohjelma Innokylässä

Tavoitteena on tietoon perustuen luoda monialainen ja integroitu palvelumalli. Mallin avulla osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja palvelut toimivat asiakaslähtöisesti. Työkyvyn tuen palvelut toimivat osana asiakkaan palvelukokonaisuutta.

Työkykyohjelma kytkeytyy vahvasti myös sosiaaliturvauudistuksen tavoitteeseen mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen muuttuvissa elämäntilanteissa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
PALO Palveluintegraatiomalli osatyökykyisille /Oulu (täydentyy)
Lyhyt kuvaus

PALO-hanke on osa hallituksen työkykyohjelmaa, jossa etsitään ratkaisuja osatyökykyisten työttömien työllistymisen ongelmiin. Toimenpiteiden tavoitteena on löytää uusia keinoja työikäisten olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kansallinen työkykyohjelma Innokylässä

Tavoitteena on tietoon perustuen luoda monialainen ja integroitu palvelumalli. Mallin avulla osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja palvelut toimivat asiakaslähtöisesti. Työkyvyn tuen palvelut toimivat osana asiakkaan palvelukokonaisuutta.

Työkykyohjelma kytkeytyy vahvasti myös sosiaaliturvauudistuksen tavoitteeseen mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen muuttuvissa elämäntilanteissa.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan käyttöön uusia menetelmiä työkyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen ja asiakkaalle nimetään omatyöntekijä, joka vastaa asiakasohjauksesta.

Hankkeessa tuetaan ja vahvistetaan osatyökykyisen aktiivista osallistumista sekä omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista.

Työkyvyn tuen menetelmiin liittyen pilotoidaan ja otetaan käyttöön laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus ja varmistetaan ammattilaisten osaamisen kehittäminen.

Asiakasosallisuutta vahvistetaan käyttämällä osallistumista vahvistavia keinoja.

Alueella vahvistetaan myös työnantaja- ja yritysyhteistyötä.

Hankkeessa sitoudutaan keräämään ja tuottamaan tietoa palveluiden, etuuksien ja lainsäädännön kehittämisen tueksi.

Toimiaika

1.11.2020-31.12.2022

Toimijat

Oulun kaupunki toimii hankkeen hallinnoijana. Toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden ja työllisyyspalveluiden, Oulun seudun kuntakokeilun kuntien, sekä Oulun työllisyyden ekosysteemin toimijoiden (Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto ja Kansaneläkelaitoksen Pohjoinen vakuutuspiiri) kesken.

Lisäksi vahvaa yhteistyötä tehdään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, alueen yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Sanna Syrén
Yhteyshenkilön organisaatio
Oulun kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sanna.syren@businessoulu.com

Tekijä

Sanna Syrén

Luotu

22.03.2021

Viimeksi muokattu

26.11.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Pohjanmaalla ikääntyvä väestö tarvitsee lisää palveluja ja samaan aikaan syntyvyyden lasku vähentää työikäisten määrää ja verotuloja. Työttömyys ja sairaudet vaikuttavat paitsi kuntatalouteen myös kuntalaisten hyvinvointiin. Lokakuussa 2021 Oulussa oli työttömänä työnhakijana 3535 yli 50-vuotiasta sekä 1298 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita oli 4832, joista arviolta puolet on osatyökykyisiä. Joulukuussa 2020 Pohjois-Pohjanmaalla työkyvyttömyyseläkettä sai mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi 9517 henkilöä ja tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 3448 henkilöä. Vastaavat luvut Oulussa olivat tuolloin 4490 ja 1317 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaalla mielenterveyspalvelujen tarve on muuta maata suurempaa ja palvelujen käyttö monin osin muuta maata vähäisempää. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestää useampi toimija. Koettu terveys ja hyvinvointi vaikuttavat paremmilta kuin maassa keskimäärin. Lähteet: Tilastokeskus, Kelasto ja THL https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/sote-arviointi-ja-tietopohja/palvelujarjestelman-arviointi/arviointi-2019

Yhdenvertaisten ja oikea-aikaisten palvelujen varmistaminen huoltosuhteen muuttuessa pyritään toteuttamaan sote-palveluja uudistamalla ja kustannusten kasvua hillitsemällä. Pohjois-Pohjanmaalla uudistusta kehitetään POPsote-hankekokonaisuudessa. https://popsote.fi/

Palvelujen painopistettä siirretään peruspalveluihin, jossa kuntalaisten ongelmia pyritään ehkäisemään jo varhaisessa vaiheessa. Tulevaisuudessa kuntalainen saa sosiaali- ja terveyskeskuksesta kaikki tarvitsemansa sote-palvelut yhdestä paikasta mukaan lukien työkyvyn tuen palveluja. https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma

PALO-hanke on osa hallituksen työkykyohjelmaa, jossa palveluja kehitetään osatyökykyisten työllisyyden ja työkyvyn tuen näkökulmista. Tavoitteena on tietoon perustuen luoda monialainen ja integroitu palvelumalli. Palveluita ja toimijoita on tarve yhteensovittaa siten, että työkyvyn tuen tarve tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Asiakasrekistereissä oleva tieto on tällä hetkellä puutteellista ja hajanaista, jolloin se ei ole hyödynnettävissä asiakkaan eikä toimijoiden kannalta parhaalla tavalla. Työurien pidentäminen ja yksilön osallisuuden, erityisesti työelämäosallisuuden, vahvistaminen edellyttävät kuntalaisten työkyvyn tuen palveluja sekä sosiaali-, terveys- että työllisyyspalveluissa.

Palkkatyö on yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista suomalaisessa yhteiskunnassa. Pitkittynyt työelämän ulkopuolelle jääminen saattaa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen, joka vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen. (THL 2019. Osallisuus. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus)

Pitkittyvä työttömyys voi aiheuttaa taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Tutkimuksissa työttömyyden on osoitettu heikentävän terveyttä, aiheuttavan sairauksia ja olevan yhteydessä myös kuolleisuuteen. Työttömät hakeutuvat terveyspalveluihin vähemmän kuin työssä käyvät. Työkykyä heikentävät sairaudet saattavat jäädä tunnistamatta tavanomaisissa sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluissa, vaikka takana olisi pitkäkin työttömyysjakso. Työkykyä tukevien ja yksilöllisiä tarpeita edistävien palvelujen saamisen mahdollisuudet heikkenevät, jos tuen tarpeita ei tunnisteta. (Kerätär 2016. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526210865.pdf)

Päämäärä ja päätavoite
  •  

Aihealueet

Työllisyys Osatyökykyisyys Osallisuus Työkyky

Ilmiöt

Syrjäytyminen