Asiakasvastaava /Oulu
Asiakasvastaava on yksittäinen toimija asiakkaan rinnalla, kun asiakas ei tarvitse monialaista verkostoa tuekseen. Asiakasvastaavaverkostossa asiakasvastaava on yksi asiakkaan tilannetta edistävistä toimijoista.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Asiakasvastaava on yksittäinen toimija asiakkaan rinnalla, kun asiakas ei tarvitse monialaista verkostoa tuekseen. Asiakasvastaavaverkostossa asiakasvastaava on yksi asiakkaan tilannetta edistävistä toimijoista.
Toimintamalli lyhyesti
Asiakasvastaava on yksittäinen ammattilainen asiakkaan rinnalla, kun asiakas ei tarvitse monialaista verkostoa tuekseen. Asiakasvastaavaverkostossa asiakasvastaava on yksi asiakkaan tilannetta edistävistä toimijoista. Asiakasvastaava nimetään tarvittaessa asiakasvastaavaverkoston työnjaollisessa neuvonpidossa ja voi vaihtua asiakkaan tarpeen muuttuessa. Asiakasvastaava voi olla esim. omavalmentaja työllisyyden kuntakokeilusta, potilasvastaava terveydenhuollosta, omatyöntekijä sosiaalihuollosta tai TE-asiantuntija työ- ja elinkeinopalveluista.
Asiakasvastaava vastaa asiakkaan yksilöllisten palveluiden järjestämisestä, seurannasta ja koordinoinnista. Hän huolehtii asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja asiakkaan palvelujen yhteensovittamisesta.
Asiakasvastaavan nimeäminen perustuu asiakkaan tarpeeseen ja/tai lainsäädäntöön.
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).
Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka työvoimapula vaivaa yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi
- työtehtävissä tarvittavan osaamisen puutteeseen tai
- työtä hakevan henkilön työkykyyn liittyviin ennakkoluuloihin.
Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.
Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.
Osatyökykyisyydestä ei ole olemassa yhtä määritelmää. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyden taustalla saattaa olla esimerkiksi terveydentilaan, pitkittyneeseen työttömyyteen, riippuvuuksiin, haastavaan elämäntilanteeseen ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä asioita. Oleellista on työkyvyttömyyden tarkastelun sijaan vahvistaa olemassa olevaa työ- ja toimintakykyä työllistymisen edistämiseksi.
Asiakasvastaavan roolia selkeytetään organisaatio- ja sektorirajat ylittävässä toiminnassa ja palveluissa.