Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Digitaaliset Hyvinvoinnin polut diabetesta sairastavien arjen ja omahoidon tueksi

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvoinnin polut tarjoavat luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa diabeteksen ehkäisyyn ja tukea diabetesta sairastavan omahoitoon ja arkeen sairauden eri vaiheissa. Neljästä eri asiakaspolusta hyötyvät myös läheiset ja terveydenhuollon ammattilaiset ohjaus- ja neuvontatyössään.

Toimintaympäristö **

Diabetes on edelleen yksi nopeimmin yleistyvistä kansansairauksista. Suomessa on tällä hetkellä arvioilta 450 000 diagnosoitua, hoidossa olevaa diabetesta sairastavaa.

Vuosien 2000 ja 2017 välillä tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys väestössä on noussut jonkin verran. Huomattavasti enemmän väestössä on noussut tyypin 2 diabetesta sairastavien esiintyvyys sekä miehillä että naisilla. Etenkin miehillä nousu on ollut varsin suuri. Lisäksi noin 50 000–100 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Diabetesta sairastavalla on itsellään vastuu sairautensa päivittäisestä hoidosta. Tähän hän tarvitsee osaavan ammattihenkilöstön tukea. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat tyypin 1 diabetesta ja vaativahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavat. Diabetesbarometri 2021 -raportin mukaan koronapandemian aikana diabetesta sairastavien omahoidon tuen toteutumisessa oli kuitenkin suuria haasteita. Moni diabetesta sairastava koki jääneensä yksin sairautensa kanssa. Lisäksi hoidon kulmakivenä toimivassa omahoidon tuen resurssoinnissa on edelleen suuria alueellisia eroja hyvinvointialueiden välillä.

Diabeteksen ehkäisy ja hyvä hoito ovatkin kansaterveydellisesti merkittävässä roolissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Diabeteksen hoidossa tarvittavien tietojen, taitojen ja valmiuksien omaksumisella on suuri rooli diabetesta sairastavan hoidon onnistumisessa sekä hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ja säilyttämisessä. Säännöllinen omahoito auttaa diabetesta sairastavaa sopeutumaan sairauden kanssa elämiseen ja hoitoon liittyviin haasteisiin sekä ehkäisee lisäsairauksia ja ylläpitää elämänlaatua. Omahoidon onnistuminen edellyttää myös terveydenhuollon ammattilaisen tukea.

Riittämättömät omahoidon tuen resurssit näkyvät käytännössä hoitoon pääsyn hankaloitumisena. Tästä saattaa seurata vakava negatiivisuutta lisäävä kehä. Tämä on yhteydessä heikentyneeseen verensokeritasapainoon, hoitoväsymykseen ja henkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen.

Omahoitonsa ja jaksamisensa tueksi, diabetesta sairastavat tarvitsevat kohdennettua ja helposti saavutettavaa tietoa ja tukea. Verkossa tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Tieto on kuitenkin pirstaleista ja itselle sopivan sekä luotettavan tiedon äärelle löytäminen voi tuntua haasteelliselta.

Diabetesbarometri 2021 yhteydessä kysyttiin myös ammattilaisten kokemuksia diabetesta sairastavien palveluiden järjestämisestä. Vastausten perusteella he kokevat oman osaamisensa diabetesta sairastavien ohjauksessa pääsääntöisesti erinomaisena tai hyvänä. Pääosa kyselyyn vastanneista ammattilaisista oli myös sitä mieltä, että kohderyhmien on helppo saada heihin yhteys tarvittaessa. Sen sijaan puolet vastanneista koki, että ajanpuute haittasi heitä eikä se mahdollistanut työn tekemistä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Diabetes on yhteisnimi joukolle sairauksia, joita kaikkia yhdistää liian korkea verensokeri. Eri diabetestyyppejä ovat:

  • tyypin 1 diabetes
  • LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults
  • tyypin 2 diabetes
  • raskausdiabetes
  • MODY (Maturity Onset Diabetes of the Young
  • muut syyt: esim. haimatulehdus, hormonitoiminnan häiriö, haiman leikkaus.

Kunkin diabetestyypin sisällä on vielä lukuisa joukko erilaisia ilmenemismuotoja monien tekijöiden, kuten verensokerin hallinnan ja hoitomuotojen, lääkeainevasteen ja lisäsairauksien suhteen.

Digitaalisen hyvinvointipolkujen koostamisten tueksi Diabetesbarometri 2021 yhteydessä toteutettiin myös ns. Digikysely. Kyselyllä selvitettiin kohonneessa diabetesriskissä olevien sekä diabetesta sairastavien ja heidän läheistensä kokemia tiedon ja tuen tarpeita.

Kyselyyn saatiin 4 635 vastausta. Vastausten perusteella diabetesta sairastavilla, heidän läheisillään ja riskissä olevilla oli monenlaisia tiedon ja tuen tarpeita mm. seuraavasti:

  • 45 % jalkojen hoito
  • 39 % ravitsemus
  • 36 % mieliala ja jaksaminen
  • 26 % verensokeriseuranta ja sensorointi
  • 25 % uni
  • 24 % liikunta.

Eri diabetestyypeittäin tarkasteltuna kohderyhmien tiedon ja tuen tarpeissa oli selvää vaihtelua. Tämä vahvisti ajatusta siitä, että kohderyhmille ei voida luoda vain yhtä hyvinvointipolkua vaan eri diabetestyypeille tulee luoda omat hyvinvointipolkunsa kohderyhmien tarpeiden mukaisin sisällöin.

Digikyselyssä kartoitettiin myös kohderyhmien aiempia käyttökokemuksia digitaalisista palveluista sekä heidän toiveitaan digitaalisten omahoitoa tukevien palveluiden sisällöistä ja muodoista tulevaisuudessa. Vastausten perusteella kohderyhmien jatkossa käyttämät digitaalisten palveluiden sisällöt vastasivat heidän tiedon ja tuen tarpeitaan. He käyttäisivät digitaalisia palveluja mm. seuraaviin omahoidon osa-alueisiin liittyen:

  • 57 % verensokeriseuranta ja sensorointi
  • 49 % ravitsemus
  • 40 % perustieto sairaudesta
  • 38 % jalkojen hoito
  • 24 % liikunta
  • 31 % mieliala ja jaksaminen.

Sähköisen kyselyn ohella vastaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua kohderyhmähaastatteluun. Diabetestyypeittäin järjestettyihin haastatteluihin osallistui 29 henkilöä.

Vastausten perusteella diabetesta sairastaville, heidän läheisilleen ja kohonneessa diabetesriskissä oleville suunnatuille digitaalisille hyvinvointipoluille kaivattiin erityisesti tutkittua ja luotettavaa tietoa diabeteksesta sekä omahoitoon liittyvistä osa-alueista. Hyvinvointipoluista toivottiin selkeitä ja helposti löydettäviä. Niiden toivottiin olevan myös terveydenhuollon ammattilaisten käytössä. Erityisesti digipoluille kaivattiin lyhyitä, tietoa ja ohjausta sisältäviä podcasteja ja videoita sekä interaktiivisia kuvia ja erilaisia verkkotestejä. Diabetesliitto julkaisi raportin kyselyn tuloksista maaliskuussa 2022.

    Ratkaisun perusidea **

    Diabetesta sairastavan Hyvinvoinnin polut on luotettavaa tietoa sekä hyvinvointia ja diabeteksen omahoitoa tukevaa materiaalia sisältävä verkkopalvelu. Hyvinvointipolkujen sisällöt on koostettu diabetesriskissä oleville sekä diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen suunnatun kyselyn tietojen perusteella. Näin valmiit hyvinvointipolut vastaavat kohderyhmien tiedon ja omahoidon tuen tarpeisiin sekä parantavat ja täydentävät diabetesta sairastavien ja kohonneessa diabetesriskissä olevien tukipalveluiden monipuolisuutta. Digitaalisista hyvinvointipoluista hyötyvät erityisesti digipalveluja mielellään käyttävät henkilöt sekä terveydenhuollon ammattilaiset.

    Hyvinvoinnin polut on avoin verkkopalvelu osoitteessa diabetespolut.fi. Verkkosivusto mahdollistaa palvelun käytön ilman erillisen sovelluksen lataamista ja kirjautumista. Sivusto on helppo löytää ja sen käyttö tietokoneen tai älylaitteen internetselaimella onnistuu vaatimattomimmillakin digitaidoilla. Saavutettavuusvaatimukset täyttävä sivusto huomioi myös diabetesta sairastavien mahdolliset erityistarpeet, kuten näkö- ja kuulo-ongelmat. Kun jokaisella polulla ja sen omahoidon osa-alueella on oma URL-osoite, on polkujen juurruttaminen hyvinvointialueiden palveluvalikoimiin ketterää ja joustavaa. Tämä mahdollistaa myös monipuoliset ja eri alueiden erilaisiin palveluihin ja alustoihin soveltuvat linkitykset.

    Hyvinvoinnin polut -toimintamalli koostuu seuraavista hyvinvointipoluista:

    Tieto ja omahoitoa tukeva materiaali löytyy poluilta mm. interaktiivisina kuvina, videoina ja podcasteina sekä linkkeinä luotettavan lisätiedon pariin. Palvelu kokoaa yhteen sekä Diabetesliiton että muiden järjestöjen ja toimijoiden materiaaleja. Hyvinvointipolut on toteutettu Diabetesliiton asiantuntijoiden tuottamana.