Sosiaalisen kuntoutuksen palvelua ja soskun kehittämistyötä - Espoon Kipinä
Pitkäaikainen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu Espoon alueella, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoisena kuntoutuksena osallisuuden edistämiseksi ja toimintakyvyn vahvistamiseksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Oivalla ja ymmärrä
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun toimintaympäristönä toimi kymmenen vuoden ajan Espoon kaupungin aikuissosiaalityö sekä sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyöverkosto. Vuoden 2023 alusta palvelun toteuttaminen ja kehittämistyö siirtyivät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, jossa sosiaalisen kuntoutuksen uutena toimintaympäristönä on Työllistymistä edistävien palvelujen yksikkö aikuisten sosiaalipalveluissa sekä koko hyvinvointialueen sosiaalisen kuntoutuksen tiimit.
Länsi-Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen toimijoiden lisäksi itäisen alueen sosiaalisella kuntoutuksella on pitkä perinne yhteistyökumppanien kanssa toimimisesta, verkostosta, johon kuuluu muun muassa Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto, Espoon aikuissosiaalityö, paikallisia järjestöjä, oppilaitosyhteistyötä, seurakuntia ja muita kaupungin yksikköjä.
Sosiaaliselle kuntoutukselle voidaan nähdä olevan kasvava tarve työikäisen, työelämän ulkopuolelle olevan väestön parissa. Pelkästään aikuissosiaalityön piirissä on paljon asiakkaita, joilla on haasteita elämänhallinnassa, arjen rutiineissa ja joiden voimavarat ovat vähissä. Haasteina on usein myös näköalaton suhtautuminen omaan elämään, yksinäisyys sekä sosiaalisten verkostojen vähäisyys. Sosiaalisella kuntoutuksella on mahdollista vahvistaa asiakkaiden voimavaroja, sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalista verkostoa sekä tukea asiakkaita kohti osallisuutta ja parhaimmillaan jops kohti opintoja tai työelämää.
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintaympäristö, sosiaalipalvelut ja palveluverkosto, on jatkuvassa muutoksessa, ja viimeisin muutos on ollut sote-uudistus, jonka myötä kehitetään sosiaalista kuntoutusta hyvinvointialueen laajuisesti.
Kuntoutuspalvelun kaari Espoossa on pitkä ja monivaiheinen. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on kehittynyt ja laajentunut. Toimintaa on kehitetty kokeilemalla ja oppimalla kokeiluista. Alkuvaiheen ryhmämuotoisen sosiaalityön pohjalle on kehittynyt monipuolinen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu.
Lähtötilanne kehittämiselle
Ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittäminen aktivoitui Espoossa vuosien 2011–2013 aikana hankejatkumossa, johon kuuluivat Nimi Ovessa -hanke, Koppi kohti kuntouttavampia työelämäpalveluja -hanke sekä Ester-Nuoret pudokkaat -hanke. Toiminnan taustalla olivat Espoon strategiset linjaukset sekä palveluverkkouudistus, joissa painotettiin ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntalaisten osallisuuden ja omatoimisuuden lisäämistä ja osallisuutta edistäviä palveluja yhteistyössä kumppanien kanssa.
Satsaus ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittämiseen
Hanketyön hyvien tulosten pohjalta Espoon aikuissosiaalityössä panostettiin ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittämiseen, ja syksyllä 2012 alkoi ryhmätoimintojen koordinointi aikuissosiaalityössä, mikä mahdollisti ryhmätoiminnan systemaattisen kehittämisen.
Espoon Kipinän toimintamallin taustalla vaikutti kaupungin strategia, jossa kannustettiin kumppanuuteen, yhteisöllisyyteen ja avoimeen verkostomaiseen työtapaan. Arvoina on pidetty asiakkaiden osallistumista palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen tasaveroisina osallistujina. (Espoo tarinat 2008 & 2017-2021.)
Ryhmätoiminnan kehittämisestä sosiaaliseen kuntoutukseen
Sosiaalihuoltolain uudistuksen jälkeen 2014, kun sosiaalinen kuntoutus tuli lakisääteiseksi palveluksi, sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen vauhdittui ja alkoi uudenlainen sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoisen työn kehittämisvaihe. Monta vuotta kehitetyn Kipinätoiminnan eli ryhmämuotoisen, osallisuutta edistävän sosiaalityön pohjalle, oli hyvä alkaa rakentaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua.
Yhteiskehittäminen työotteena kuvaa hyvin Kipinän alkuvuosia, sillä kehittämisen taustalla oli laaja yhteisö toimijoita, jotka kehittivät yhdessä ryhmämuotoista sosiaalityötä ja Kipinäryhmien toimintamalleja.
Vuonna 2015 Espoossa alettiin panostaa yhä enemmän sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen ja perustettiin sosiaalisen kuntoutuksen tiimi, joka laajeni seuraavina vuosina.
Espoon Kipinän kehittäminen kuntoutuspalvelun suuntaan alkoi hiljalleen siirtyä alkuvaiheen kehittämisyhteisöstä sosiaalisen kuntoutuksen tiimille aikuissosiaalityöhön. Kumppanien ja verkostojen merkitys oli silti tärkeä ja silloisessa ohjausryhmässä olivat mukana keskeiset yhteistyökumppanit järjestöistä, työllisyyspalveluista yms.
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyössä hyödynnetään myös koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamista.
Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kun asiakkaan voimavarat, sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus vahvistuvat, vahvistuvat myös mahdollisuudet jatkopoluille, osalla asiakkaista jopa työelämään saakka.
Kuntoutuksen jatkuva kehittämis- ja uudistamistyö on tärkeää, jotta palvelu säilyy monipuolisena ja asiakaslähtöisenä.
Tavoitteena on myös palvelun tunnettuuden lisääminen, jotta sosiaalisen kuntoutuksen palvelu tunnistettaisiin yhä paremmin ja että asiakkaat, jotka tarvitsevat sosiaalista kuntoutusta, ohjautuisivat palveluun oikea-aikaisesti.
Sosiaalisessa kuntouksessa seuraamme asiakasmääriä sekä asiakastyytyväisyyttä ryhmissä.
Lisäksi saamme laadullista tietoa sosiaalisesta kuntoutuksesta kokemusasiantuntijoiden työn sekä mm. opinnäytetöiden kautta.
Sosiaalisen kuntoutuksen arviointia kehitetään laajemmin Soccan koordinoimassa sosiaalisen kuntoutuksen Uudenmaan verkostossa: Aikuissosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus - Socca
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat suunnattu työikäisille asiakkaille, joilla on tarve voimavarojen vahvistamiselle ja oman elinpiirin laajentamiselle.
Kuntoutukseen ohjautuvien asiakkaiden elämäntilanteissa näkyvät usein kasautuneet elämänhallinnan haasteet, pidempään jatkunut syrjässä oleminen joko työelämästä tai opinnoista, voimavarojen väheneminen, yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puute. Asiakkailla voi myös olla useamman palvelun tarve, jolloin verkostotyö tukee onnistunutta kuntoutusta, kun tärkeimmät palvelutahot toimivat yhdessä asiakkaan ympärillä.
Kohderyhmä sosiaalisessa kuntoutuksessa on laaja ja sisältää monia erityyppisiä asiakasprofiileja. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ohjautuvat suurelta osin aikuissosiaalityöstä. Asiakkaita ohjautuu kuntoutukseen myös mm. erikoissairaanhoidon ja työllisyyspalvelujen kautta.
Sosiaalinen kuntoutus sopiikin monenlaisissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille, mutta palvelu edellyttää kuitenkin sitoutumista suunnitelmalliseen työskentelyyn. Tällöin asiakkaan oma halu muutokseen ja kuntoutumiseen on tärkeä.
Asiakasosallisuus
Asiakkaan osallisuuden tukeminen on ollut keskiössä niin Kipinän alkuvuosina kuin sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa.
Asiakkaiden osallistumista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen pidetään tärkeänä, ja aikanaan kipinä-ryhmäläisiltä ovat nousseet esimerkiksi ideat Kipinäpuutarhasta sekä vertaispalveluohjaajatoiminnasta.
Asiakasosallisuutta on vahvistettu erityisesti myös Yhteiskehittäjäryhmissä sekä kehittämällä kokemusasiantuntijatoimintaa.
Yhteiskehittäjäryhmät sosiaalisessa kuntoutuksessa
Ensimmäinen Yhteiskehittäjä-ryhmä perustettiin sosiaalisessa kuntoutuksessa keväällä 2015 ja sen tavoitteena oli pilotoida sosiaalista kuntoutusta yhteiskehittämisen muodossa ja samalla kehittää sosiaalipalveluja. Ryhmä laajeni lyhyestä kokeilusta kolmivuotiseksi pilotiksi, jonka aikana luotiin yhteiskehittäjäryhmän malli aikuissosiaalityöhön. (ks. Heidi Muurinen 2019.)
Yhteiskehittäjä-ryhmissä asiakkaat ja työntekijät kehittävät palveluja yhdessä ja ryhmissä korostuu tasavertaisuuden kokemus. Niin asiakkaiden kuin työntekijöiden tieto ja kokemukset ovat tärkeitä. Ryhmissä on luotu mm. uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä palveluihin (esimerkiksi Elämän värit-peli https://www.socca.fi/kehittamishankkeet/pelillisyyden_ja_leikillisyyden_toimintatapoja/elaman_varit_-toimintamalli/elaman_varit_-peli)
Yhteiskehittäjäryhmistä on lähtenyt liikkeelle polkuja myös vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaan, muun muassa Espoon Fattaluutatoiminta.
Vertaispalveluohjaajatoiminta yhtenä sosiaalisen kuntoutuksen muotona (Toiminta Espoossa päättynyt)
Espoon Fattaluuta-toiminnan idea nousi esiin ensimmäisessä Yhteiskehittäjä-ryhmässä ja pilottikoulutus järjestettiin keväällä 2017. Espoon Fattaluuta-toiminta ja koulutukset ovat osa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa –ja palvelua. Fattaluuta on koulutettu vertaispalveluohjaaja, joka toimii asiakkaiden apuna aikuissosiaalityössä ja vahvistaa toiminnan kautta omia voimavarojaan muita auttamalla. Tukena vertaispalveluohjaajilla on sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyö sosiaaliohjaajalta sekä vertaistuki Fattaluuta-ryhmästä.
Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaaminen
Sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä on ollut alusta alkaen mukana kokemusasiantuntijoita. Sosiaalinen kuntoutus on toiminut ns. alustana kokemusasiantuntijuuden kehittämisessä, josta toiminta on laajentunut myös aikuissosiaalityöhön.