Hammashoitopelon tunnistaminen hammashoitoprosessissa

Hammashoitopelko on todellinen ilmiö, joka koskettaa lähes 1/3 osaa väestöstä. Asiakkaat ovat kokeneet, ettei heidän pelon tuntemusta oteta todesta. Pelon tunnistamisen avulla vahvistetaan asiakkaan hammashoitoprosessia ja hyvää hammashoidon kokemusta ja kohtaamista.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Hammashoitopelon tunnistaminen hammashoitoprosessissa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Hammashoitopelko on todellinen ilmiö, joka koskettaa lähes 1/3 osaa väestöstä. Asiakkaat ovat kokeneet, ettei heidän pelon tuntemusta oteta todesta. Pelon tunnistamisen avulla vahvistetaan asiakkaan hammashoitoprosessia ja hyvää hammashoidon kokemusta ja kohtaamista.

Toteutuspaikka
Kainuun sote
Paikkakunta tai maakunta
Kainuu
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sanna Tolonen

Luotu

02.11.2022

Viimeksi muokattu

15.11.2022
Toimintaympäristö **

Hammashoitopelko on todellinen ilmiö, joka koskettaa lähes 1/3 osaa väestöstä. Suuresta hammashoitopelosta kärsiviä on 6 prosenttia väestöstä. (Hagqvist, 2021; Kankaala ym 2019.) Pelko asettaa yksilöt eriarvoiseen asemaan, joka tarkoittaa suun terveyden osalta heikkoa suun terveyttä ja runsasta hoidontarvetta. 

Heikko suun terveys aiheuttaa yksilölle kärsimystä, heikentää sosiaalisissa tilanteissa toimimista ja näin ollen voi toimia esteenä, jopa yhteiskuntaan kiinnittymiselle sekä työllistymiselle. Riskinä ovat syrjäytyminen ja köyhyys. Kivulias suu estää omahoidon toteutumisen ja heijastuu heikentyneenä elämän laatuna. Lasten osalta vaikutuksia on unen määrään ja koulumenestykseen.

Yksilön alati heikentyvä suun terveyden tilanne heijastuu Suun terveydenhuollon organisaation tasolle kustannuksina eli runsaana jatkuvasti kehittyvänä hoidontarpeena. Pelkopotilaat kuormittavat myös hammaspäivystystä.

LÄHDE

Hagqvist 2021. Adult dental anxiety in the finnbrain birth cohort study, Changes and relations to psychological well-being. Turku. Turun yliopisto

Kankaala, Määttä, Tolvanen, Lahti & Anttonen, 2019. Outcome of Chair-Side Dental Fear Treatment: Long-Term Follow-Up in Public Health Setting. Hindawi, International journal of Dentistry (5825067) 2019.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hammashoitopelon-mittari on syntynyt asiakkaiden tarpeista tulla kuulluksi hammashoitopelon kanssa. Kehittäjäasiakasryhmänä ovat olleet arjen haasteista kärsivät asiakkaat. Toimintamenetelmänä oli ryhmämuotoinen teemahaastattelu. Tilanne oli keskusteleva ja palautteen mukaan "terapeuttinen kokemus asiakkaille".

Hammashoitopelko

Hagqvist (2021, 15–16, 49) kuvaa suomalaisissa esiintyy hammashoitopelkoa 27 % jonkin verran. Suurta hammashoitopelkoa suomalaisista kokevat 6 %. Kainuulaiseen väestöön (Tilastokeskus, 2022) suhteutettuna luvut ovat jonkin verran hammashoitoa pelkäävistä 19 238 henkilöä ja paljon hammashoitoa pelkääviä on 4 275 henkilöä. Hammashoitopelko lisääntyy nuoruudessa ja vähenee ikääntyessä. Pelon määrä voi vaihdella yksilössä eri aikakausina. Hammashoitopelon seurauksena on hoidon välttäminen ja näin ollen särkyyn liittyvät hoitokäynnit, joiden seurauksena yksilöllinen hoidontarve kasvaa, jolloin asiakas edustaa paljon palvelua tarvitsevien potilaiden ryhmää. Hammashoitopelko viittaa myös heikentyneeseen toimintakykyyn ja potilaan kokemaan häpeän tunteeseen, josta aiheutuu niin sosiaalista kuin psykologista haittaa. Ahdistuneisuudella ja masennuksella voidaan ennustaa hammashoitopelkoa.  41 % epäsäännöllisesti hammashoidossa käyvällä esiintyy hammashoitopelkoa, myös eri elämänvaiheet voivat altistaa potilasta hammashoitopelolle. Keinona hammashoitoon hakeutumisen edistämiseksi ovat tunnistettu säännölliset hammashoitokäynnit lapsuudessa, jotka edistävät aikuisiän rutiinien muodostumista.

Hagqvist (2021, 17) kehottaa hammashuollon vastaanottokäynnin aloittamista hammaslääkäripelon arvioimisella. Pelon arvioimiseen suositeltu käytettävän mittaria eli itsearviointityökalua, sillä hammaslääkäreiden pelonarvioinnin kyky ilman työkalua on heikko. Pelonhoidossa tulee hyödyntää psykologista lähestymistapaa, jolloin keskitytään viestintään kertomalla ja tietoa antamalla. Toimenpiteitä voidaan tauottaa ja sopia merkkien antamisesta tai ohjata potilasta rentouttavan hengitykseen hoidon aikana tai mielikuvin. Lisäksi hoidossa voidaan hyödyntää sedaatiota tai anestesiaa. Hammashoidossa tulisi huomioida potilaan muut terveydelliset haasteet, jotka edesauttavat hammaslääkäripelon tilaa ja ohjata näin ollen potilas tarvittavan palvelun piiriin.

LÄHTEET

Hagqvist, O. 2021. Adult dental anxiety in the finnbrain birth cohort study, Changes and relations to psychological well-being. Turku. Turun yliopisto

Tilastokeskus, 2022. Kuntien avainluvut. Viitattu 11.8.2022, Kuntien avainluvut | Tilastokeskus (stat.fi) 

 

Kansikuva
hammashoitopelon mittari

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Kohderyhmä