Hammashoitopelon mittari
Hammashoitopelko on todellinen ilmiö, joka koskettaa lähes 1/3 osaa väestöstä. Asiakkaat ovat kokeneet, ettei heidän pelon tuntemusta oteta todesta. Pelon tunnistamisen avulla vahvistetaan asiakkaan hammashoitoprosessia ja hyvää hammashoidon kokemusta ja kohtaamista.
Oivalla ja ymmärrä
Hammashoitopelko on todellinen ilmiö, joka koskettaa lähes 1/3 osaa väestöstä. Suuresta hammashoitopelosta kärsiviä on 6 prosenttia väestöstä. (Hagqvist, 2021; Kankaala ym 2019.) Pelko asettaa yksilöt eriarvoiseen asemaan, joka tarkoittaa suun terveyden osalta heikkoa suun terveyttä ja runsasta hoidontarvetta.
Heikko suun terveys aiheuttaa yksilölle kärsimystä, heikentää sosiaalisissa tilanteissa toimimista ja näin ollen voi toimia esteenä, jopa yhteiskuntaan kiinnittymiselle sekä työllistymiselle. Riskinä ovat syrjäytyminen ja köyhyys. Kivulias suu estää omahoidon toteutumisen ja heijastuu heikentyneenä elämän laatuna. Lasten osalta vaikutuksia on unen määrään ja koulumenestykseen.
Yksilön alati heikentyvä suun terveyden tilanne heijastuu Suun terveydenhuollon organisaation tasolle kustannuksina eli runsaana jatkuvasti kehittyvänä hoidontarpeena. Pelkopotilaat kuormittavat myös hammaspäivystystä.
LÄHDE
Hagqvist 2021. Adult dental anxiety in the finnbrain birth cohort study, Changes and relations to psychological well-being. Turku. Turun yliopisto
Kankaala, Määttä, Tolvanen, Lahti & Anttonen, 2019. Outcome of Chair-Side Dental Fear Treatment: Long-Term Follow-Up in Public Health Setting. Hindawi, International journal of Dentistry (5825067) 2019.
Asiakkaat ovat kertoneet, ettei heidän hammashoitopelon tunnetta oteta tosissaan hammashoidossa. Hammashoitopelon tunnistamisen prosessi tukee pelosta kärsivien yksilöiden jouhevaa asiointia hammashuollon palveluissa ja mahdollista asiakkaan pelon kokemuksen näkyväksi tekemisen sekä tuo esiin henkilökunnan pelonhoidon osaamisen ja kehittämisen kohteet. Toiminnan myötä tunnistetaan asiakkaan hammashoitoon tarvitsema aikaresurssi ja anestesiahoidon tarve, jos asiakas kuuluu korkean pelon ryhmään.
Hammashoitopelon mittaria testataan käytännössä suuhygienistien joukolla. Ensimmäisenä tehtävänä suuhygienisteillä on tunnistaa hammashoitopelkoinen potilas ja määritellä hammashoitopelon tunne, joko sanallisesti tai mittarilla. Tulos kirjataan. Hammashoidon jälkeen potilaan kanssa keskustellaan, miten hoito on onnistunut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hammashoitopelon tunteeseen joko sitä lisäten tai lievittäen. Tulokset kirjataan. Suuhygienistien tavoitteellisesta toiminnasta keskustellaan suuhygienistipalaverissa, jolloin osaaminen vahvistuu ja yksilössä sekä ammattiryhmässä.
Hammashoitopelon tunnistamisen prosessimaisella toiminnalla tavoitellaan hyvää asiakaskokemusta ja laadukasta hoitoa. Työkalu mahdollistaa hammashoitohenkilökunnan ammatillisen kehittymisen ja pelon hoidon osaamisen tunnistamisen sekä kehittämisen ajassa.
Hammashoitopelon mittari on yksilön hoitoon tarkoitettu työkalu, jonka tulokset näkyvät potilaskirjauksissa. Potilaskirjauksista voidaan päätellä asiakkaan pelon kehityksen kulkua ja tunnistaa muita ympäristössä vaikuttavia tekijöitä, joilla on vaikutusta pelon kokemukseen.
Muutoksen mittauksessa käytettävät keskustelun aiheet ammattilaisille
Arvio hammashoitopelosta kärsivien potilaiden määrä vastaanotollasi kuluneena aikana?
Kuvaile potilaiden hammashoitopelkoa vastaanotolle tullessa tai esitä asia mittaustuloksilla.
Mitkä asiat ovat lievittäneet hammashoitopelkopotilaan hammashoidon tilannetta?
Mitkä asiat ovat lisänneet hammashoitopelon tunnetta potilaalla hammashoidon aikana?
Mitä meidän tulisi ottaa huomioon hammashoitopelkoisen potilaan kanssa toimiessa?
Hammashoitopelon mittarin käyttöönotto edellyttää työntekijöiden sitouttamista mittarin käyttöön. Viestintäsuunnitelmaa, jossa huomioidaan asiakas ja työntekijät. Kirjaaminen on tärkeässä osassa toimintaa. Mittarin käyttöä ja toiminnan myötä noussutta tietoa sekä osaamista tulisi mitata ajassa. Arvioinnin toteuttaminen Kestävän kasvun Kainuu -hankeen myötä on vielä epävarmaa, sillä tieto hankkeen jatkosta on STM:n päätöksen varassa. Arviointia voidaan toteuttaa osana esihenkilötyötä, jolloin mittarin käyttöä voidaan tarkastella koko henkilöstön palavereissa tai eri ammattiryhmille suunnatuissa palavereissa. Arvioinnista saatua tietoa voidaan hyödyntää työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi tai viestinnässä osaamisen markkinoinnissa. Hammashoitopelon-mittarin käyttö edistää Suun terveydenhuollon asiantuntijuutta pelon hoidossa, joka on merkittävä muutos potilastyössä.
Hammashoitopelon mittari on syntynyt asiakkaiden tarpeista tulla kuulluksi hammashoitopelon kanssa. Kehittäjäasiakasryhmänä ovat olleet arjen haasteista kärsivät asiakkaat. Toimintamenetelmänä oli ryhmämuotoinen teemahaastattelu. Tilanne oli keskusteleva ja palautteen mukaan "terapeuttinen kokemus asiakkaille".
Hammashoitopelko
Hagqvist (2021, 15–16, 49) kuvaa suomalaisissa esiintyy hammashoitopelkoa 27 % jonkin verran. Suurta hammashoitopelkoa suomalaisista kokevat 6 %. Kainuulaiseen väestöön (Tilastokeskus, 2022) suhteutettuna luvut ovat jonkin verran hammashoitoa pelkäävistä 19 238 henkilöä ja paljon hammashoitoa pelkääviä on 4 275 henkilöä. Hammashoitopelko lisääntyy nuoruudessa ja vähenee ikääntyessä. Pelon määrä voi vaihdella yksilössä eri aikakausina. Hammashoitopelon seurauksena on hoidon välttäminen ja näin ollen särkyyn liittyvät hoitokäynnit, joiden seurauksena yksilöllinen hoidontarve kasvaa, jolloin asiakas edustaa paljon palvelua tarvitsevien potilaiden ryhmää. Hammashoitopelko viittaa myös heikentyneeseen toimintakykyyn ja potilaan kokemaan häpeän tunteeseen, josta aiheutuu niin sosiaalista kuin psykologista haittaa. Ahdistuneisuudella ja masennuksella voidaan ennustaa hammashoitopelkoa. 41 % epäsäännöllisesti hammashoidossa käyvällä esiintyy hammashoitopelkoa, myös eri elämänvaiheet voivat altistaa potilasta hammashoitopelolle. Keinona hammashoitoon hakeutumisen edistämiseksi ovat tunnistettu säännölliset hammashoitokäynnit lapsuudessa, jotka edistävät aikuisiän rutiinien muodostumista.
Hagqvist (2021, 17) kehottaa hammashuollon vastaanottokäynnin aloittamista hammaslääkäripelon arvioimisella. Pelon arvioimiseen suositeltu käytettävän mittaria eli itsearviointityökalua, sillä hammaslääkäreiden pelonarvioinnin kyky ilman työkalua on heikko. Pelonhoidossa tulee hyödyntää psykologista lähestymistapaa, jolloin keskitytään viestintään kertomalla ja tietoa antamalla. Toimenpiteitä voidaan tauottaa ja sopia merkkien antamisesta tai ohjata potilasta rentouttavan hengitykseen hoidon aikana tai mielikuvin. Lisäksi hoidossa voidaan hyödyntää sedaatiota tai anestesiaa. Hammashoidossa tulisi huomioida potilaan muut terveydelliset haasteet, jotka edesauttavat hammaslääkäripelon tilaa ja ohjata näin ollen potilas tarvittavan palvelun piiriin.
LÄHTEET
Hagqvist, O. 2021. Adult dental anxiety in the finnbrain birth cohort study, Changes and relations to psychological well-being. Turku. Turun yliopisto
Tilastokeskus, 2022. Kuntien avainluvut. Viitattu 11.8.2022, Kuntien avainluvut | Tilastokeskus (stat.fi)
Kuvittele ja kokeile
Hammashoitopelkoa on mitattu VAS-mittarilla, joka on 10cm jana, jota potilas käyttää pelon määrityksessä. Mittarin alku kuvastaa normaalia tilaa ja loppu äärimmäistä hammashoitopelkoa. Mittaria käytetään ennen hammashoidon toimenpidettä ja jälkeen toimenpiteen. (Anttila 2019, 27.) Lisäksi mittaria voidaan käyttää aikaa varatessa. Anttila (2019, 27) kertoo, että hammashoitoon liittyvä ahdistus määräytyy, kun mittarin arvo ylittää 5,1cm sekä hammashoitopelon määritelmä täytyy, kun mittarin arvo on 7cm tai yli.
LÄHDE:
Anttila, I. 2019. Hammashoitopelon kehittyminen ja hoito kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla -kirjallisuuskatsaus ja tapaustutkimus. Itä-Suomen yliopisto.
Hammashoitopelosta kärsivän potilaan kohtaamisen näkyväksi tekeminen on potilaalle merkittävää. Potilaan hammashoitopelon hallinta ja ammattilaisten osaaminen kehittyy keskustelun myötä. Tarkoituksena on, että potilas havaitsee positiivisten hammashoitokokemusten myötä hammashoitopelon lieventyneen ja kokee hammashoidon luotettavana ympäristönä, joka johtaa kokonaishoitoihin sitoutumisena sekä oikea-aikaisena hoitoon hakeutumisena.