Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne sote-uudistuksessa
Kuvataan rakenne, joka mahdollistaa alueellisen yhteistyön uudelleen muotoutuvilla hyvinvointialueilla järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä kehittämistyön aikana ja mahdollisesti pysyvänä rakenteena ohjelmakauden jälkeen.
(Kuvaus on kesken ja täydentyy)
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kuvataan rakenne, joka mahdollistaa alueellisen yhteistyön uudelleen muotoutuvilla hyvinvointialueilla järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä kehittämistyön aikana ja mahdollisesti pysyvänä rakenteena ohjelmakauden jälkeen.
(Kuvaus on kesken ja täydentyy)
Toimintamalli lyhyesti
Rakenne toiminnoittain:
1) Kansallisen yhteistyö: Ydinryhmä
3) Kaikille yhteiset "Koordinaattorit koolla"- tilaisuudet ja verkosstodialogisen osaamisen vahvistamisen prosessi.
3) Alueellinen yhteistyö: Koordinaattoreiden alueelliset kokoontumiset ja yhdessä järjestämät sparraukset ja tilaisuudet
Esim. tulevaisuustukitrion toiminta
Yhteistyörakenne syntyi tukemaan Tulevaisuuden sotekeskusohjelman, Järjestöjen sotemuutostuki-ohjelman ja Työkykyohjelman yhteneväisiä tavoitteita
Tähän tekstiä lisää yhteneväisistä tavoitteista
Ratkaisu koostuu seuraavista ydinelementeistä ja niiden toiminnasta
Kansallinen yhteistyö /ydinryhmä: ryhmä koostuu THLn hanketoimiston projektipäälliköstä sekä toimintaa koordinoivasta henkilöstä. Mukana on järjestöpuolen ohjelmasta vastaavat sekä työkykyohjelmasta vastaava(henkilöt). Lisäksi mukana on viestijöitä järjestöstä, hanketoimistosta sekä ministeriöstä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/kk ja sen tehtävänä on suunnata toimintaa yhteistyölle asetettujen tavoitteiden suuntaan. Ydinryhmän koordinoinnissa tarvitaan yhteinen tiedonsiirron alusta sekä henkilö, joka tarkastaa yhdessä käsiteltävät asiat ennen tapaamista.
Sitoutumista ja tasapuolista tiedonvaihtoa lisää kiertävä puheenjohtajuus, jolloin puheenjohtajavuorossa oleva ohjelman edustaja valmistelee esityslistan ja hän esittelee myös ensin oman ohjelman kuulumiset muulle ryhmälle.
Alueellinen yhteistyö: Alueeellinen yhteistyö lepää viidellä alueilla nimettyjen koordinaattoreiden varassa. Alueelliset eroavaisuudet ja käytössä olevat resurssit vaikuttavat siihen, millaista yhteistyötä alueella syntyy.
- Koordinaattoreille järjestetään 2 krt/vuosi yhteisiä tapaamisia, joiden tarkoituksena on kuulla eri alueiden yhteistyömuodoista.
- Koordinaattoreille järjestetään yhteistyön rakentumisen tueksi dialogisuus-vertaiskehittämisen sparraus, jonka tavoitteena on vauhdittaa alueelle syntyviä yhteistyörakenteista ja tukea vuoropuhelun toteutuksessa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa. (nk. verkostodialogisuussparraus)
Yhdessä sovitut erilliset prosessit
- Tavoitteeseen pääsemiseksi joitakin tavoitteita voidaan erotella omaksi prosesseikseen. Rakenteen kehittämisvaiheessa tälläinen tavoite oli erityisryhmien asiakasohjaus. Tähän tavoitteeseen liittyvään prosessiin otettiin mukaan asiantuntijoita THL:n muista tiimeistä. Prosessia koordinointiin ydinryhmän sekä THLn hanketoimiston puolesta.
Muutos kuvattuna ennen-aikana- jälkeen-akselilla
Ennen:
Sote-uudistuksen alkaessa kolme isoa ohjelmakokonaisuutta toimivat ilman yhteistä foorumia, jossa tavoitteita ja yhteistä tekemistä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla olisi voinut suunnitella. Järjestöjen kansallisille ohjelmakokonaisuuksille ei ole ollut aiemmin "vastinparia" kansallisella tasolla,vaikka alueellista hankeyhteistyötä onkin tehty.
Aikana:
Ydinryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/ kk. Tapaamisissa jaetaan tietoa ohjelmien toteutuksesta ja ohjataan yhteisiä prosesseja ja tekemistä. (Koordinaattori koolla, verkostodialogisparraus, vaikuttavia kohtaamisia jne)
Alueellisesti erilaisia yhteistyön tapoja alkaa syntyä. Tätä tukemaan aluekoordinaattorit ja asiantuntijat käyvät yhdessä läpi
"dialogisuussparrauksen", jonka aikana he toteuttavat alueellisen yhteiskokeilun.
Erityisryhmien palveluohjauksen tavoitetta edistämään syntyy oma prosessi ja työryhmä. Näkyvänä tuotoksena työryhmä toteuttaa Vaikuttavia kohtaamisia keskustelusarjan syksyllä 2022
Kestävän kasvun ohjelma alkaa kesken yhteistyön ja em. ohjelman asiantuntijat liittyvät yhteistyörakenteeseen alueella ja projektipäällikkö liittyy ydinryhmään.
Jälkeen:
Ydinryhmälle on muotoutunut vakiintunut tapa toimia.
Alueellinen yhteistyö vahvistui dialogisuussparrauksen kautta. Tässä alueellisia vaihteluita. (Mitä tuotoksia syntyi, kootaan elokuussa 2023)
Erillisenä prosessina toteutettu Erityisryhmien asiakasohjaus- teema tuotoksena järjestettiin valtakunnallinen Vaikuttavia kohtaamisia - keskustelusarja. Valmistelussa sisällöt jaettiin toimijoiden kesken ja hanketoimiston viestintä tuki toteutusta. Tilaisuuksiin osallistui XXX henkilö. Palaute oli (täydentyy)
Kestävän kasvun ohjelman liittyminen myöhemmin yhteistyörakenteeseen (tavoitteiden jakaminen, kiinnittyminen alueelliseen yhteistyöhön?) Toisaalta Kestävän kasvun ohjelma jatkaa toimintaansa muiden jo päättäessä. Kestävän kasvun ohjelma, voisi kannatella tulevia, "aloittelevia" yhteistyörakenteita?
Kansikuva
