Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne sote-uudistuksessa

Kuvataan rakenne, joka mahdollistaa alueellisen yhteistyön uudelleen muotoutuvilla hyvinvointialueilla järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä kehittämistyön aikana ja mahdollisesti pysyvänä rakenteena ohjelmakauden jälkeen.

(Kuvaus on kesken ja täydentyy)

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne sote-uudistuksessa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kuvataan rakenne, joka mahdollistaa alueellisen yhteistyön uudelleen muotoutuvilla hyvinvointialueilla järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä kehittämistyön aikana ja mahdollisesti pysyvänä rakenteena ohjelmakauden jälkeen.

(Kuvaus on kesken ja täydentyy)

Toteutuspaikka
Hyvinvointialueilla toimivat Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelmanTHL:n aluekoordinaattorit, Järjestöjen sotemuutostuki-ohjelman järjestöasiantuntijat sekä Työkykyohjelman koordinaattorit, SOSTE ry ja Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, Innokylä
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta

Tekijä

Merja Ikäheimo

Luotu

04.11.2021

Viimeksi muokattu

28.09.2022
Ratkaisun perusidea **

Rakenne toiminnoittain:

1) Kansallisen yhteistyö: Ydinryhmä

3) Kaikille yhteiset "Koordinaattorit koolla"- tilaisuudet ja verkosstodialogisen osaamisen vahvistamisen prosessi.

3) Alueellinen yhteistyö: Koordinaattoreiden alueelliset kokoontumiset ja yhdessä järjestämät sparraukset ja tilaisuudet

Esim. tulevaisuustukitrion toiminta 

 

Toimintaympäristö **

Yhteistyörakenne syntyi tukemaan Tulevaisuuden sotekeskusohjelman, Järjestöjen sotemuutostuki-ohjelman ja Työkykyohjelman yhteneväisiä tavoitteita

  • Sosiaali – ja terveyspalvelut eivät yksin ratkaise kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuutta, tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. ​
  • Palveluiden monialaisuus, yhteentoimivuus ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksessa ja vahvistettava ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan roolia.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Ratkaisu koostuu seuraavista ydinelementeistä ja niiden toiminnasta

Kansallinen yhteistyö /ydinryhmä: ryhmä koostuu THLn hanketoimiston projektipäälliköstä sekä toimintaa koordinoivasta henkilöstä. Mukana on järjestöpuolen ohjelmasta vastaavat sekä työkykyohjelmasta vastaava(henkilöt). Lisäksi mukana on viestijöitä järjestöstä, hanketoimistosta sekä ministeriöstä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/kk ja sen tehtävänä on suunnata toimintaa yhteistyölle asetettujen tavoitteiden suuntaan.  Ydinryhmän koordinoinnissa tarvitaan yhteinen tiedonsiirron alusta sekä henkilö, joka tarkastaa yhdessä käsiteltävät asiat ennen tapaamista.

Sitoutumista ja tasapuolista tiedonvaihtoa lisää kiertävä puheenjohtajuus, jolloin puheenjohtajavuorossa oleva ohjelman edustaja valmistelee esityslistan ja hän esittelee myös ensin oman ohjelman kuulumiset muulle ryhmälle.
 

Alueellinen yhteistyö: Alueeellinen yhteistyö lepää viidellä alueilla nimettyjen koordinaattoreiden varassa. Alueelliset eroavaisuudet ja käytössä olevat resurssit vaikuttavat siihen, millaista yhteistyötä alueella syntyy.

  • Koordinaattoreille järjestetään 2 krt/vuosi yhteisiä tapaamisia, joiden tarkoituksena on kuulla eri alueiden yhteistyömuodoista.
  • Koordinaattoreille järjestetään yhteistyön rakentumisen tueksi dialogisuus-vertaiskehittämisen sparraus, jonka tavoitteena on vauhdittaa alueelle syntyviä yhteistyörakenteista ja tukea vuoropuhelun toteutuksessa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa.
     

Yhdessä sovitut erilliset prosessit

  • Tavoitteeseen pääsemiseksi joitakin tavoitteita voidaan erotella omaksi prosesseikseen. Rakenteen kehittämisvaiheessa tälläinen tavoite oli erityisryhmien asiakasohjaus. Tähän tavoitteeseen liittyvään prosessiin otettiin mukaan asiantuntijoita THL:n muista tiimeistä. Prosessia koordinointiin ydinryhmän sekä THLn hanketoimiston puolesta.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Muutos kuvattuna ennen-aikana- jälkeen-akselilla

Ennen:  Sote-uudituksen alkaessa kolme isoa ohjelmakokonaisuutta toimivat ilman yhteistä foorumia, jossa tavoitteita ja yhteistä tekemistä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla olisi voinut suunnitella.

Aikana: Ydinryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/ kk, alueellisesti erilaisia yhteistyön tapoja alkaa syntyä. Tätä tukemaan alueellisille koordinaattorit käyvät yhdessä läpi "dialogisuussparrauksen", jonka aikana he toteuttavat alueellisen yhteiskokeilun. Erityisryhmien palveluohjauksen tavoitetta edistämään syntyy oma prosessi ja työryhmä.

Jälkeen: Ydinryhmälle on muotoutunut vakiintunut tapa toimia.

Alueellinen yhteistyö muotoutuu...

Erillisenä prosessina toteutettu Erityisryhmien asiakasohjaus- teema tuotoksena järjestettiin valtakunnallinen Vaikuttavia kohtaamisia - keskustelusarja. Valmistelussa sisällöt jaettiin toimijoiden kesken ja hanketoimiston viestintä tuki toteutusta. Tilaisuuksiin osallistui XXX henkilö. Palaute oli (täydentyy)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

- Toiminnan aloittaminen vaatii alussa vahvaa koordinaatiota: yhteisten tapaamisten aikataulutusta ja kalenterointia, yhteisistä tavoitteista keskustelua ja toimintatapojen ja keinojen miettimistä. Yhteisestä viestimisen tavoista on myös sovittava.

- Dialogisten menetelmien sparraus olisi hyvä toteuttaa heti alkuvaiheessa. Tällöin työkalut yhteistyöhön olisi heti käytössä kaikille yhtälaisesti.

Kansikuva
Kuva Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelman, järjestöjen muutostuen ja työkykyohjelman välisestä yhteistyörakenteesta

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Strategia Konserni-, omistaja- ja tulosohjaus Valtionhallinto Verkostot

Ilmiöt

Verkostomainen valta voimistuu

Kohderyhmä

Ammattilaiset