Kummiperhetoiminta yksin alaikäisenä turvapaikanhakijana maahan tulleille lapsille ja nuorille
Kummiperhetoiminnassa yksin alaikäisenä turvapaikanhakijana maahan tullut nuori saa suomalaisen kummiperheen. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Nuori pääsee 1-4 kertaa kuussa osaksi tavallista arkea ja oppii suomen kieltä. Toiminta tukee kaksisuuntaista kotoutumista.
Oivalla ja ymmärrä
V. 2015–21 Suomeen on tullut turvapaikanhakijana noin 3500 lasta ilman huoltajaa ja heitä saapuu edelleen. Yksin tulleet ovat vailla tukiverkostoa, mikä aiheuttaa eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Kummiperhetoiminnassa on 2016–21 kehitetty tuloksellinen, tehokas kotoutumista edistävä kansalaistoiminnan malli. Nuorilta ja perheiltä kerätyissä palautteissa vuosilta 2017-2021 käy ilmi toiminnan merkityksellisyys sekä nuorille että kummeille. Nuoria tulee toimintaan viikoittain. Yhteisöön kuulumisen tarve ei lopu täysi-ikäisyyteen. Kummiperhettä tarvitaan nyt tueksi myös nuoren uusissa elämäntilanteissa (avioituminen, perheenyhdistämisen kautta tulevat perheenjäsenet, työelämään siirtyminen). Valtakunnallisesti kaikki nuoret eivät vielä ole päässeet kummitoiminnan piiriin. Maailmanpoliittinen tilanne ei ole rauhoittunut lainkaan, päinvastoin. Ennakoitavissa on, että Suomeen tulee jatkossakin yksin tulleita nuoria myös uusista kohdemaista, kuten Ukrainasta.
Tutkimusten mukaan maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski kantaväestöön verrattuna on n. 5-kertainen (Myrskylä 2012;2015) ja ilman huoltajaa tulleet erityisen tuen tarpeessa (Kuusisto&Korjonen-Kuusipuro 2018). Kotoutumisvaiheessa mielenterveyttä vahvistavat uuden kotimaan kielen oppiminen, osalliseksi pääsy sekä sosiaaliset tukiverkostot. (Paloma käsikirja, Helsinki; 2018.) Kummiperhetoiminnassa vuosien 2016-2022 kerätyn palautteen perusteella toiminta on erittäin onnistunutta sekä nuorten, vapaaehtoisten että nuorten työntekijöiden näkökulmasta. Toiminta on perheille käytännössä vaivatonta, koska nuori tulee perheen kotiin mukaan osaksi tavallista arkea. Toisaalta juuri tavallisen arjen vietto suomalaisten ja perheen kanssa on se, mitä yksin tulleet nuoret kaipaavat. Työntekijöiden huoli nuorten pärjäämisestä on keventynyt kun he tietävät, että nuorella on muitakin aikuisia elämässä kuin vain viranomaiset.
Ilman huoltajaa Suomeen alaikäisenä turvapaikanhakijana tulleiden nuorten osallisuus on kasvanut ja yksinäisyys ja syrjäytymisriski vähentyneet, kun nuoret ovat saaneet kotoutumisensa tueksi vapaaehtoisia kummeja ja kummiperheitä. Nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat kasvaneet ja eriarvoisuus vähentynyt, kun he ovat saaneet ympärilleen erilaisia tukiverkostoja ja pitkäkestoisia kummisuhteita. Kummiperheet kokevat toiminnan yhteiskunnallisesti merkittäväksi ja tekevät vaikuttamistyötä sekä lähipiirissä että laajemmin päättäjiin päin.
Osallistujien määrät
Sitoutuneiden vapaaehtoisten määrä
Toiminnan vastaavuus tavoitteisiin - anonyymi webropol
Jatkuva piilopalautteen keruu viesteissä, puheluissa, vertaispiireissä ym.
Asiakkaina on yksin alaikäisenä turvapaikanhakijana maahan tulleet nuoret. Nämä nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa koska ovat Suomessa ilman perhettä tai muuta tukiverkostoa. Lisäksi nuoria painaa usein huoli lähiomaisista, jotka edelleen kotimaassa, kotimaan tilanne sekä velvollisuus pärjätä ja tukea perhettä taloudellisesti. Asiakasymmärrystä on kerrytetty vuosien 2016-2022 aikana haastattelemalla jokainen mukaan tuleva nuori ja kartoittamalla hänen toiveet ja tarpeet toiminnan osalta. Palautetta on kerätty myös nuorten työntekijöiltä. Asiakkaat ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen antamansa palautteen perusteella. Nuoret ovat olleet mukana toteuttamassa toiminnasta kertovaa pienlehteä.