Lapsi ja ohjaaja toteuttavat viikoittain yhteisen kirjauksen lapsen asiakastietojärjestelmään. Kirjauksen yhteydessä tarkastellaan yhdessä lapsen päivittäiskirjauksia ja keskustellaan ajankohtaisista asioista asiakastietojärjestelmään luotujen fraasitekstien pohjalta. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Lapsen viikkokirjaus
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Lapsi ja ohjaaja toteuttavat viikoittain yhteisen kirjauksen lapsen asiakastietojärjestelmään. Kirjauksen yhteydessä tarkastellaan yhdessä lapsen päivittäiskirjauksia ja keskustellaan ajankohtaisista asioista asiakastietojärjestelmään luotujen fraasitekstien pohjalta. 

Toteutuspaikka
Turun kaupungin hyvinvointitoimiala/lastensuojelun sijaishuolto/lastensuojelulaitokset
Paikkakunta tai maakunta
Turku
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Tietoa muualla

Luotu

29.04.2021

Viimeksi muokattu

30.04.2021
Ratkaisun perusidea **

Projektin alussa tehtyjen kyselyjen tulosten perusteella voidaan todeta, että lapset kyllä tietävät heistä kirjoitettavan päivittäiskirjauksia, mutta tietoisuus raporttien sisällöstä on kovin vaihtelevaa. Suurin osa lapsista ei ole koskaan saanut nähdä heistä kirjoitettuja raportteja, mutta enemmistö haluaisi tietää mitä itsestä kirjataan. Vaikka lapset eivät ole nähneet heistä kirjoitettuja tekstejä, luottavat he kuitenkin siihen, että ohjaajat kirjoittavat oikeita asioita. Jotta päivittäiskirjauksista saatiin lapsille tutumpi, vähemmän pelottava asia ja heidän äänensä saadaan kuuluviin heidän ns. omassa päiväkirjassaan, luotiin toimintamalli Lapsen viikkokirjaus.

Lapsen viikkokirjaus on kerran viikossa toteutettava, lapsen kanssa yhdessä tehtävä kirjaus. Viikkokirjaus mahdollistaa lapselle hänestä tehtyjen päivittäiskirjausten läpikäymisen yhdessä hänelle tutun ohjaajan kanssa ja luo lapselle väylän tuoda esiin oma näkemyksensä omasta arjestaan. Lapsen viikkokirjauksen lähtökohtana on, että lapsi ja ohjaaja läpikäyvät yhdessä lapsesta tehdyt edeltävän viikon päivittäiskirjaukset. Keskustelussa nykytilannetta verrataan edeltävään viikkoon sekä peilataan olemassa oleviin tavoitteisiin; mikä sujui hyvin ja mikä on ollut vaikeaa. Kirjauksista käydään keskustelua, avataan lapselle kirjauksissa olevia aikuisten näkemyksiä ja tarjotaan lapselle mahdollisuus korjata kirjauksissa olevia mahdollisia virheitä keskustelun kautta.

Lapsen viikkokirjaus tehdään suoraan Turun kaupungin sijaishuoltoyksiköillä käytössään olevaan asiakastietojärjestelmä Efficaan. Efficaan kirjatessa lapsen kanssa kirjattu teksti tallentuu suoraan lapsen omiin asiakastietoihin ja on sieltä myös lapsen vastuusosiaalityöntekijän nähtävillä. Efficassa on valittavissa erilaisia asiointitapoja, joiden alle kirjaukset tehdään ja jotka antavat tietoa siitä, minkälaisesta kirjauksesta on kysymys. Lapsen viikkokirjausta varten Efficaan lisättiin uusi asiointitapa, lapsen viikkokirjaus. Viikkokirjauksen alle luotiin myös omat fraasitekstit eli otsikot, joiden alle kirjausta lähdetään tekemään. Otsikoita on yhteensä yhdeksän.

Viikon positiiviset asiat ja ilon aiheet: Lastenkodeissa asuvilla lapsilla on monesti huono itsetunto, joten on tärkeää, että heille nostetaan esiin omia onnistumisiaan. On tärkeä muistaa, että ohjaajalla ja lapsella saattaa olla hyvin erilainen näkemys siitä, mitkä asiat lapsen viikossa ovat onnistuneet ja mitkä ovat olleet ilon aiheita. Näkemyksistä käydään keskustelua ja kummankin näkemys kirjataan yhteiseen kirjaukseen. Tärkeää on positiivisen palautteen antaminen.

Koulunkäynti: Kuten kotonakin asuvilla lapsilla, myös suurimmalla osalla lastenkodissa asuvista lapsista koulu rytmittää arkea. Lapsen kanssa käydään läpi kouluun liittyvät ajankohtaiset asiat, kuten koulussa käyminen, koulumatkat, läksyt ja tulevat asiat kuten kokeet. Mikäli kouluasioihin on liittynyt jotain poikkeavaa tai haasteita, pohditaan lapsen kanssa yhdessä niihin ratkaisua.

Kaverit: Kaverit ovat suurimmalle osalle lapsista iso osa elämää ja siksi niistä keskusteleminen on tärkeää. On tärkeä tietää, kenen kanssa lapsi liikkuu ja mitä he yhdessä tekevät. Lastenkodin kiireiden keskellä tämä on usein osa-alue, joka jää liian vähälle huomiolle. Lapsen on helppo mainita ohimennen olleensa niiden ystävien kanssa, jotka ovat jo ohjaajien tiedossa, vaikka todellisuus voi olla jotain muuta. Kun kavereista puhutaan säännöllisesti ja ajan kanssa, on ohjaajalla mahdollisuus saada tarkempaa tietoa siitä, miten ja keiden kanssa lapsi aikaansa viettää tai onko esimerkiksi yhteys johonkin kaveriin katkennut kokonaan.

Perhe: Kavereiden lisäksi suurimmalla osalla lapsista tärkeä osa elämää on perhe. Viikkokirjauksen yhteydessä käydään läpi, onko lapsi tavannut edeltävällä viikolla perheenjäseniään tai ollut näihin muuten yhteydessä. Ohjaajien on tärkeä huomioida, mahdolliset rajoituspäätökset ja ottaa ne huomioon keskustelussa. Perheestä puhuttaessa on hyvä käydä läpi mahdollisten kotilomien sujumista ja lapsen ajatuksia ja toiveita niihin liittyen.

Lapsen terveys: Tämän otsikon kohdalla käydään keskustelua lapsen terveyteen liittyen ja keskustellaan ajankohtaisista asioista kuten lääkityksestä, lääkärikäynneistä hygieniasta tai murrosiästä. Tarkastellaan, onko lapsen terveydessä ollut muutoksia tai jotain poikkeavaa kuluneen viikon aikana, kuten esim. päänsärkyä tai vatsakipua. Lapsen kanssa on hyvä pohtia mistä mahdolliset muutokset voivat johtua sekä seurata niiden mahdollista pitkittymistä. Kohtaan on hyvä merkata mahdolliset lääkärikäynnit, seulat sekä muut terveyteen liittyvät seikat, jotka ovat edeltävällä viikolla olleet pinnalla.

Raha: Monelle lastenkodissa asuvalle lapselle rahaan liittyvät asiat ovat vaikeita, ja heidän on hankala ymmärtää rahan arvoa. Lapsen kanssa voidaan käydä viikkokohtaisesti läpi hänen rahan käyttöään ja keskustella siitä, mihin rahaa on kulunut tai onko kaikki hankinnat olleet tarpeellisia. On hyvä nostaa esiin myös lastenkodin puolesta hankitut vaatteet yms. ja käydä keskustelua siitä, kuinka paljon niihin on kulunut rahaa.

Viikon huolenaiheet: On tärkeää, että lapsen kanssa puhutaan suoraan myös vaikeista asioista. Lapselle tuodaan esille asioita, jotka aikuisia huolestuttaa ja autetaan lasta pohtimaan hänen tilannettaan näistä näkökulmista. Lapsen kanssa voidaan pohtia mikä menneessä viikossa ei lapsen mielestä ole sujunut toivotulla tavalla ja mihin lapsi kaipaa muutosta. Asioita on hyvä peilata lapsen hoito- ja kasvatusneuvottelussa asetettuihin tavoitteisiin ja miettiä keinoja ja ratkaisuja esimerkiksi toimintatapojen muutokseen.

Lapsen mieliala: Iso osa lapsen elämää on hänen mieliala ja sen hallitseminen. Dokumenttien avulla voidaan tarkastella päivien sujumista ja tutkia millä asioilla on ollut vaikutusta lapsen mielialaan ja pohtia miten lapsi pystyy siihen itse vaikuttamaan. On tärkeä kuulla lapsen oma käsitys omasta voinnistaan ja käsitellä mahdollista ristiriitaa näkemysten välillä. Keskusteluun on toisinaan hyvä nostaa myös mielialojen vaihtelu ja pohtia missä määrin vaihtelut ovat normaaleja.

Tuleva viikko: Lopuksi suunnataan katse seuraavaan viikkoon. Tulevaa käsiteltäessä, käydään läpi lapsen konkreettisia menoja ja pohditaan mihin asioihin lapsen olisi hyvä kiinnittää tulevalla viikolla huomiota. Nämä on hyvä merkata ylös myös lapsen omaan kalenteriin tai viikko-ohjelmaan. Näin lapsi pystyy ennakoimaan tulevia tapahtumia ja oppii suunnittelemaan omaa elämäänsä. Tulevaa viikkoa on hyvä peilata menneeseen ja pohtia mahdollisia keinoja menneen viikon haasteiden voittamiseksi.

Toimintaympäristö **

Lastensuojelua on uudistettu viime vuosina niin lainsäädännön, rakenteiden kuin vaikuttavien työskentelytapojenkin osalta. Kehittämistyötä on tehty SOTE- ja maakuntauudistusta silmällä pitäen, sillä toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee laajoja muutoksia. Lastensuojelua on kehitetty osana laajaa Lapsi- ja perhepalvelujen muutoshanketta (LAPE), joka on käynnistynyt vuonna 2016 ja saanut hallitusohjelman mukaisesti jatkoa vuosille 2020–2022. Hankkeen tavoitteena on ollut muun muassa lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen, työn vaikuttavuuden lisääntyminen sekä asiakaskokemusten parantuminen lapsiperhepalveluissa. (THL 2021; Petrelius & Eriksson 2018, 3.)

Uudistusta on tapahtunut myös lastensuojelutyön dokumentoinnin saralla. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki astui voimaan vuonna 2015, jonka toimeenpanemiseksi käynnistettiin myös Kansa-koulu–hanke samaisena vuonna. Kansa-koulu–hanke on saanut jatkoa myös Kansa-koulu II ja Kansa-koulu III−hankkeilla, joista viimeksi mainittu on käynnissä vuoden 2021 loppuun. Hankkeiden tavoitteina on ollut dokumentoinnin kehittäminen, sosiaalihuollon asiakastietojen yhdenmukaistaminen ja saattaminen tietojärjestelmien avulla sinne, missä asiakasta palvellaan. Hankkeet liittyvät vahvasti myös Kantapalvelujen käyttöönottoon sosiaalipalveluissa ja yhtenä osana on dokumentoinnin eettisyys ja asiakkaan osallisuus dokumentointiin. Sosiaalipalvelut ovat alkaneet vaiheittain siirtyä Kanta-palveluihin vuodesta 2018 alkaen. (Socom 2016.)

Erilaisten dokumenttien kirjoittaminen on välttämätön osa lastensuojelutyötä ja kirjaamalla tehty työ muuttuu näkyväksi. Kirjaamattomasta työstä katoavat työn yksityiskohdat, kuten miten lapsen kanssa on työskennelty tai mitä tukitoimia on jo toteutettu. Tällöin on vain tehty paljon kaikenlaista, mutta sen määrästä ja sisällöstä ei ole olemassa tietoa, jota voisi jakaa ja arvioida. (Kääriäinen ym. 2006, 9.)

Lastenkodeissa kirjoitetaan monia erilaisia asiakirjoja. Näitä ovat mm. hoito- ja kasvatussuunnitelmat, kuukausikoosteet sekä joka vuorosta kirjoitettavat päivittäiskirjaukset. Lastenkodeissa kirjoitetut asiakasasiakirjat ovat perinteisesti ohjaajien kirjaama näkemys lapsen asioista. Kirjatessaan työntekijä jäsentää työtään ja hän tekee samalla valintoja siitä, mitä kirjaa. Valintoja on tehtävä, koska kaikkea päivään kuulunutta ei tietenkään voida kirjata. Työntekijän tekemillä valinnoilla on merkitystä, koska tekstit jäävät elämään ja niiden häviämättömyys voi olla asiakkaan kannalta jopa haavoittavaa. (Kääriäinen ym. 2006, 9; Talentia 2016.) Ohjaajalla on suuri merkitys kirjaamisessa siihen, 8 millaisen kuvan lapsesta haluaa välittää tulevaisuudessa. Lapset voivat halutessaan vielä aikuisiällä pyytää heistä tehdyt raporttimerkinnät ja siksi nykyhetkellä voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Lapsi itse on merkittävä tiedontuottaja omasta tilanteestaan. On tärkeää, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi sekä pääsee osalliseksi ja vaikuttamaan itseään koskeviin päätöksiin. Lapsen ääni on tärkeää saada kuuluviin myös lastenkotien kirjoittamissa päivittäiskirjauksissa. Kun asiakirjat kirjoitetaan moniäänisiksi, saadaan näkyviin erilaiset mielipiteet ja käsitykset. Lisäksi kirjoitettujen tekstien lukeminen ja niiden muokkaaminen yhdessä asiakkaan kanssa tekee työstä näkyvän prosessin ja samalla lapsi sitoutuu paremmin yhteiseen työskentelyyn. (Kääriäinen ym. 2006, 21, 23. Roose ym. 2009)

Lastensuojelun dokumentointi vaatii jatkuvaa kehittymistä, jotta työskentelyssä säilyy asiakaslähtöinen työote (Lampinen 2016). Osallistava dokumentointi tekee lastensuojelutyöstä eettisempää ja avoimempaa. Sitä kautta voidaan saavuttaa asiakkaiden luottamus ja säilyttää asiakkaiden tyytyväisyys työskentelyyn (Unkuri 2016). Lastensuojelulaissa (417/2007) on eritelty useassa kohtaa lapsen oikeudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lastensuojelulakiin tuli muutoksia 1.1.2020 ja uudistuksen avulla halutaan vahvistaa lapsen itsemääräämisoikeutta ja lisätä lapsen osallisuutta. Lisäksi Kanta-palveluiden käyttöönotto sosiaalihuollossa edellyttää kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä ja yhdenmukaistamista.

Outi Linnossuo ja Pekka Kettunen (2020, 23) puhuvat lapsen hyvinvoinnin muutoksen seurannan tärkeydestä. He painottavat, että seurantavälineiden tulee olla sellaisia, että ne tuottavat luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yksittäisen lapsen hyvinvoinnin tilasta eri ajan hetkillä. He korostavat tiedon luotettavuutta lisäävän se, että sitä tuottavat eri tahot, mukaan lukien lapsi itse. Lapselle viestitään samalla, että hänen oma kokemuksensa ja omat havainnot ovat koko prosessin tärkein aineisto ja lapsen rooli muuttuu tällöin radikaalisti passiivisesta kysymyksiin vastaajasta aktiiviseksi omien havaintojen tuottajaksi. (Linnossuo & Kettunen 2020, 23.)

Kun lapsen ääni saadaan osaksi päivittäiskirjauksia, lapsen hyvinvointia ja sen muutosta pystytään tarkastelemaan lyhyellä aikavälillä ja yksilöllisesti. Osallistavan päivittäiskirjaamisen avulla päiväkohtaiset nyanssivaihtelut esimerkiksi lapsen mielialassa tai somaattisissa oireissa saadaan näkyviin selkeästi. Osallistavan päivittäiskirjaamisen avulla lapsi pääsee tuottamaan omia havaintojaan ja kokemuksiaan hyvinvoinnistaan sekä kehittämään hänen kanssaan tehtävää työskentelyä yhdessä ohjaajan kanssa. Peltola & Moisio 9 (2017, 23) korostavat, miten lapset ja nuoret odottavat luottamuksellista kohtaamista ja pitkäaikaisia asiakassuhteita, etenkin haastavissa elämäntilanteissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lastensuojelulaitoksissa asuvat lapset on sijoitettu joko avohuollon tukitoimenpiteenä tilapäisesti tai huostaan otettuina toistaiseksi. Laitos toimii lapsen kotina hänen asuessaan lastensuojelulaitoksessa. (Turun kaupunki 2019.) Lapsella on oikeus sijaishuoltoon silloin, kun avohuollon tukitoimin ei kyetä̈ riittävästi auttamaan ja tukemaan lasta.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa tehtiin alkukartoituskysely kaikille Turun kaupungin lastenkotien lapsille ja ohjaajille. Kyselyn avulla selvitettiin lasten osallisuuden nykytilaa kirjauksissa, lasten tietoisuutta heistä tehtävistä kirjauksista, mitä toiveita heillä on osallisuuteen liittyen sekä kuinka osallisuutta päivittäiskirjauksissa voitaisiin lisätä. Kyselyjen tulokset toimivat pohjana uudelle toimintamallille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Lapsen viikkokirjaus-toimintamalli otettiin käyttöön kaikissa Turun kaupungin lastensuojelulaitoksissa huhtikuussa 2021. Levittämistapana toimi yhteisen koulutuspäivän järjestäminen lastenkotien ohjaajille ja heidän esimiehilleen. Koulutuksen yhteydessä ohjaajat saivat käyttöönsä mallin käyttöön linkittyvän ohjaajan oppaan ja pääsivät tutustumaan Effican uuteen asiointitapaan fraasiteksteineen. Koulutuspäivän jälkeen ohjaajat pääsivät aloittamaan uuden toimintamallin käytön. Laitosten esimiehet seuraavat omissa yksiköissään viikkokirjausten toteutumista.

Toimintamallin käyttöönotto vaatii laitokselta tarpeeksi kannettavia tietokoneita, jotta kirjauksia voidaan läpykäydä ja lapsen viikkokirjaus tehdä yhdessä lapsen kanssa esimerkiksi lapsen huoneessa. Lapsen viikkokirjaus on yhteistä aikaa lapsen kanssa, joten on tärkeää, että henkilöstöresurssit ovat sellaiset, että kahdenkeskeinen aika yksittäisen lapsen kanssa onnistuu. 

Lastensuojelutyössä keskeisiä taitoja ovat vuorovaikutustaidot, joiden avulla luottamuksellinen asiakassuhde saadaan luotua. Työntekijän tulee hallita dialoginen työskentelytapa lapsen kanssa sekä osata työskennellä läpinäkyvästi suhteessa lapseen. Lisäksi työntekijän tulee osata vahvistaa lapsen motivaatiota toimijuuteen ja muutoksen tekemiseen. Hänen tulee osata motivoida lasta siihen, että tämä löytää sisäisen halun muokata ja muuttaa omaa elämäntilannettaan. Lapsen viikkokirjaus- toimintamalli haastaakin sijaishuoltoyksiköiden ohjaajat käyttämään ja kehittämään näitä ammatillisia taitoja.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Lapsen viikkokirjaus on keino työn läpinäkyvyyden lisäämiseen ja tekee työstä avointa ja asiakaslähtöistä. Viikkokirjaus myös lisää yhteistä, kahdenkeskeistä aikaa lapsen kanssa. Se voi olla myös omaohjaaja-aikaa, jossa lapsi tulee kuulluksi ja huomioiduksi. Lapsen viikkokirjauksessa myös lapsen ja ohjaajan vuorovaikutus lisääntyy ja luottamus kasvaa.

Lapsen viikkokirjauksen ja sen synnyttämien keskustelujen kautta myös molemminpuolinen ymmärrys lapsesta ja hänen asioistaan kasvaa. Lapsella on lisäksi mahdollisuus oppia tuntemaan itseään paremmin ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja haasteitaan. Lisäksi ohjaajan oman toiminnan näyttäminen lapselle avaa uusia, dialogisia mahdollisuuksia. Lapsella on mahdollisuus kysyä ohjaajan tekemistä valinnoista ja tulkinnoista ja toisaalta ohjaajalla on mahdollisuus varmistaa lapselta ymmärtäneensä kuulemansa oikein. 

Lapsen kanssa työskentelylle asetetut tavoitteet jäävät lapsille usein vieraiksi ja kauas hänen arjestaan, vaikka tavoitteet asetetaankin yhdessä lapsen kanssa hoito- ja kasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Myös ohjaajilla lapsen tavoitteet saattavat toisinaan unohtua kiireisen lastenkotiarjen keskellä. Yksi lapsen viikkokirjauksen hyödyistä onkin, että lapsen tavoitteet vahvistuvat sekä lapselle että työntekijälle. Luettaessa yhdessä lapsen päivittäiskirjauksia ja keskusteltaessa hänen viikostaan, pystyy ohjaaja toistuvasti peilaamaan lapsen toimintaa hänen tavoitteisiinsa ja sanoittamaan sitä lapselle. Kun tavoitteet ovat viikoittain keskustelun aiheena, ne pysyvät niin lapsen kuin ohjaajankin mielessä. Tällöin lapsi myös oppii muuttamaan omaa toimintaansa niin, että tavoite on mahdollista saavuttaa eikä tavoite ole vain jokin ohjaajien käyttämä, omasta arjesta irrallinen termi.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Jokainen lastensuojelulaitos on omanlaisensa. Vaikka lapsen viikkokirjaus on suunniteltu tehtäväksi kerran viikossa, on jokaisen laitoksen valinta, kuinka usein sitä toteutetaan. Lapsen ikä, kehitystaso ja elämäntilanne vaikuttavat paljon siihen, kuinka usein viikkokirjauksen tekeminen on mahdollista, samoin koko lastenkodin arjen tilanne, joka on täynnä yllättäviä tilanteita.

Lisäksi on hyvä muistaa, että osallisuutta on myös mahdollisuus kieltäytyä. Jos lapsi siis kieltäytyy tekemästä viikkokirjausta, vaikka hänelle siihen tarjotaan mahdollisuus, on sekin vastaus hyväksyttävä. Toki uusi toimintamalli voi aluksi olla vierasta lapselle ja epätietoisuus kasvattaa kiinnostuksen puutetta. Tämän vuoksi on tärkeää, että ohjaajilta löytyy aitoa innostusta asiaa kohtaan, jotta voi kertoa lapselle viikkokirjauksesta enemmän ja omalla olemuksellaan innostaa lasta mukaan. Jos ohjaaja ei ole kiinnostunut käsittelemään kirjauksia lapsen kanssa ja keskustelemaan niistä, on vaikea saada lastakaan innostumaan.

Asiakkaiden osallistamisen toteutumisessa suurimpana haasteena on todettu olevan työntekijät itse sekä organisaation toimintakulttuuri. Monesti ammattilaiset ajattelevat heidän tietävän parhaiten, miten lapsen haasteita tulisi ratkoa ja Shier (2006) on arvellut tämän johtuvan työntekijöiden auktoriteetin menettämisen pelosta. Uusi, asiakkaiden mukaan ottava toimintakulttuuri vaatii työntekijöiltä tämän pelon voittamista, oman ammattitaidon kehittämistä sekä ymmärrystä siitä, mihin osallistamisella pyritään. Tämä voi alkuun tuntua työntekijöistä vaikealta.

Toimintamallin soveltaminen on varmasti mahdollista myös eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin. Fraasitekstejä ja asiointitavan nimeä voi muokata asiakaskuntaan sopivaksi ja tekniseltä osalta käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään sopivaksi. Jos viikkokirjaus ei ole toimintana omaan työympäristöön soveltuva (esim. asiakkaita tavataa harvemmin), voi kuitenkin muita kirjauksia tehdä yhdessä asiakkaan kanssa. Tärkeää on myös, että asiakkaalle kerrotaan miksi hänestä tehdään kirjauksia ja mistä asiakas voi halutessaan kirjauksia pyytää luettavaksi.

On lisäksi tärkeää muistaa, että yhdessä tehty kirjaus ei ole lisätyötä, vaan aikaa yhdessä asiakkaan kanssa. 

 

Halutessasi voit kysyä mallista lisätietoa osoitteesta maiju.lehtikankare@gmail.com tai lindalahd@gmail.com .

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Lastensuojelu Sijaishuolto Osallisuus Asiakasosallisuus

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret Nuoret