Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lapsibudjetoinnin työvälineen käyttöönotto Keski-Suomessa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on käyttöönottaa lapsibudjetoinnin työväline Keski-Suomen hyvinvointialueella järjestäjäroolin sekä hyvinvointialueen ja kuntien välisen verkostotyön tueksi osana Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (pilari 4, investointi 4). 

Toimintaympäristö **

Kehittämisen kohteena on lapsibudjetoinnin työvälineen käyttöönotto Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestäjäroolin sekä hyvinvointialueen ja kuntien välisen verkostotyön tueksi. Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan julkisen talouden tarkastelua
lapsenoikeusnäkökulmasta. Lapsibudjetoinnin työkalulla jäljitetään lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuva osuus julkisesta taloudesta, joko talousarviosta tai toteutuneista kustannuksista (esim. tilinpäätös).

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa valmisteltu hoito- ja palveluvajeanalyysi toi esiin, että lapset ja nuoret ovat selkeästi yksi alueemme haavoittuvassa asemassa oleva asukasryhmä. Hyvinvointialueella edistetään lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetoinnin toteuttamista osana päätöksentekoa. Lapsibudjetoinnin käyttöönotto noudattaa kansallisen lapsistrategian keskeisiä linjauksia lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista, sekä ottaa huomioon lapsibudjetointityöryhmän esittämiä periaatteita.  

Työkalun käyttöönotto vastaa hyvinvointialueen järjestäjän roolin vahvistamiseen tuottamalla tietoa organisaatiosta läpileikkaavasti asukkaille tuotettujen palveluiden näkökulmasta, jolloin järjestäjän ohjaus tehostuu. Strategiassa työpaketti siis tähtää vankkaan tietopohjaan ja systemaattiseen tiedon hyödyntämiseen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön lähtökohdat ovat useissa eri näkökulmissa: asiakas, ammattilainen, organisaatio ja näiden myötä myös yhteiskunta. Vaikka lähtökohtaisesti lapsivaikutusten arviointi kohdistuu alaikäisiin, niin silti monissa tapauksissa arviointi on syytä ulottaa myös 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin aikuisiin ja sisällyttää lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaihearvioinnin piiriin. Lapsivaikutusten arvioinnin sekä lapsibudjetoinnin tarkoituksena on tuottaa lisää tietoa hyvinvointialueelle päätöksenteon vaikutuksista lapsiin, mutta myös tietoa toiminnan kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koostuu Kestävän kasvun kehittäjistä, hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johdosta, substanssiosaajista sekä talousosaajista. Kehittäjät osallistuvat kansallisen lapsistrategian tiimin johtamaan verkostoon. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että talousarvion laadinnassa 2024 ja 2025 huomioidaan hyvinvointialueella lapsiväestön palvelutarve lapsibudjetoinnin työkalun tuottaman arviointitiedon pohjalta. Ennaltaehkäisevien palvelujen osuus hyvinvointialueen ja alueen kuntien yhteisestä budjetista kasvaa.

Muutoksen mittaaminen

Tarkentuu 

Toteutussuunnitelma

Tarkentuu. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lapset, nuoret, perheet.