LISSU-liikkuva
LISSU- liikkuvan toimintamallilla turvataan ympärivuorokautisesti kotiin vietävät palvelut ilman kuntarajoja koko hyvinvointialueella. Palveluiden saatavuus turvataan asiakaslähtöisesti, oikea aikaisesti ja moniammatillisesti sekä monialaisesti.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
LISSU- liikkuvan toimintamallilla turvataan ympärivuorokautisesti kotiin vietävät palvelut ilman kuntarajoja koko hyvinvointialueella. Palveluiden saatavuus turvataan asiakaslähtöisesti, oikea aikaisesti ja moniammatillisesti sekä monialaisesti.
Toimintamalli lyhyesti
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulisi turvata hyvinvointialueella, koska Etelä-Savossa väestö vähenee ja ikääntyneiden osuus on suuri. 75 vuotta täyttäneiden ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurin,14,2 prosenttia, ja tulee kasvamaan käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan noin 21 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2022 hoiva- ja hoitotyöntekijöiden saatavuusongelma on kasvanut entisestään ja resurssien kohdentaminen ja uusien palvelujen innovoimisella ja integroimisella poikkihallinnollisesti voitaisiin turvata kotona asuvien asiakkaiden asuminen. Kustannusvaikuttava ja laadukas palvelukokonaisuus ja henkilöstön veto- ja pitovoiman edistäminen koko tulevalla Etelä-Savon hyvinvointialueella vaatii vielä runsaasti käytäntöjen yhtenäistämistä, työntekijöiden tukea sekä toimeenpanevaa työtä, jotta rakenneuudistus toteutuu ja jotta laatu- ja vaikuttavuustavoitteet saavutetaan ja jotta turvallinen kotona asuminen mahdollistuu ympärivuorokautisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Rakenneuudistuksen edistämiseksi ja laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuosille 2020–2023, Etelä-Savon alueelle on laadittu poikkihallinnollinen ikäohjelma., jossa vanhuspalvelulain uudistus edellyttää ympärivuorokautisten palvelujen tuottamisen iäkkäille asiakaslähtöisesti, asuinpaikasta riippumatta. Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada tarvitsemansa palvelut ja hoidon elämänsä loppuun asti sinne missä asuvat.
Tulevaisuus kotona -hanke edistää palvelurakenteen keventämistä Etelä-Savon hyvinvointialueella, jossa tavoitteen mukaan yli 75-vuotiaista 94 % asuu kotona vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen tulosten myötä kotona asuvien asiakkaiden arkea turvaavat moniammatilliset ja ympärivuorokautiset palvelut ja riittävä henkilöstö, joka toimii myös harvaanasutuilla alueilla uudella, voimavarat yhdistävällä mallilla. Henkilöstö toimii kuntouttavalla, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä työotteella teknologiaa laajasti hyödyntäen.
Kotiin vietävien palveluiden tukemisen rooli yhteistyötahona on erittäin merkittävä koko hyvinvointialueella kattaen kotisairaalan, kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen sekä omais- ja perhehoitajien- sekä perhekotien tukemisen ydintehtävien kautta. Näiltä toimialueilta löytyy useita toimintoja, joita voidaan yhteistyöllä ja yksikön toiminnan avulla tukea ja tehostaa.
Ikäkeskuksen merkitys yhteistyötahona nähdään moniammatillisen paljon palveluita käyttävien vastaanottopalveluiden avulla. Näiden paljon palveluita käyttävien ongelmat ovat usein mielenterveys- ja päihdeongelmaisia moni vyyhtisiä ja vaativia eivätkä nykyiset terveydenhuoltoalan resurssit pysty näihin vastaamaan. Monissa tapauksissa tämä ryhmä ohjautuu usein ensihoitopalvelun suurkäyttäjiksi, jolloin palvelun tarve edellyttää usein kokonaisvaltaisen arvioinnin niin fyysiseen, psyykkiseen kuin elämänhallintaan liittyvissä seikoissa. Ensihoitopalvelun vastaaminen näihin suurkäyttäjiin on rajattua, jolloin LISSU-liikkuva voisi mahdollistaa läheisemmän yhteistyön syntymisen mielenterveys- ja päihdetyön verkostojen kanssa. Näin yhteisen asiakkaan montaa eri sote-toimijaa työllistävään tilanteeseen voitaisiin perehtyä moniammatillisesti syvemmin, jolloin voitaisiin mahdollistaa asiakkaalle oikea sote-palveluiden hoitopolku.
Yksikön ja läheisten välinen yhteistyö on merkityksellistä asiakkaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa. Läheiset tulisi ottaa aktiivisesti asiakkaan hoidontarpeen ja palveluntarpeen arviointiin. He ovat usein parhaita asiantuntijoita läheisensä sen hetkisen kunnon ja kotona pärjäämisen selvittämisessä. Yksikön toiminnan avulla voidaan tukea myös läheisten ja omais- ja perhehoitajien sekä perhekotien hoitajien jaksamista.
Terveystoimen päivystystoiminnan merkitys yksikön yhteistyötahona korostuu tietyillä päivystystoiminnan osa-alueilla. Terveystoimen puhelinneuvonnan kautta voidaan mahdollisesti osoittaa tehtäviä suoraan yksikölle. Yksikön tehokkaan toiminnan edellytyksenä on yksikön hoitajien ja terveystoimen päivystävien lääkäreiden toimiva yhteistyö. Yhteistyön merkityksellisyyden lähtökohtana on molemminpuolinen tietämys toimintaprosesseista ja LISSU- liikkuvan mahdollisuuksista kotiin hoitamisessa ja sen mahdollistaminen organisaation tukemana. Terveystoimen päivystyspisteet muodostavat niihin sijoittuvien lääkäripäivystyspalveluiden lisäksi tärkeän yhteistyötahon. Sosiaalitoimella ei ole tähän mennessä ollut yhteistyökumppanina kovin suurta roolia monialaisen toiminnan tukemisessa kotiin vietävissä palveluissa. Näiden kahden toimijan yhteistyön kehittyessä LISSU-liikkuvan asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi tehostuu. Kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevien huomioimisen ja gerontologisen sosiaalityön mallin hyödyntämisen ja konsultaatio tuen. Huoli- ilmoituksen ja asiakasohjauksen etulinjan konsultaation tuen avulla voidaan aktivoida tarvittavat sosiaalihuollon selvitykset.
LISSU-liikkuva yksikön ja sidosryhmien välisen yhteistyön käynnistyminen ja ylläpito vaatii yhteisen kontaktiverkoston luomista hyvinvointialueella. Sidosryhmille olisi nimettävä kontaktihenkilöt, joiden tehtävänä on osallistua yksikön kehittämiseen omasta organisaation näkökulmasta katsoen. Lisäksi kontaktihenkilöiden tehtävänä on aktiivisesti tiedottaa yksikön toiminnasta ja toiminnan muutoksista. Toiminnalla on oltava yhteinen visio ja sen pohjalta luodut toimintaohjeet ja tavoitteet, jotka ohjaavat toimintaa. Sidosryhmien välisen yhteisen sisäisen koulutuksen hyödyntäminen henkilöstön kouluttamisessa mahdollistaa tietopääoman jakautumisen verkoston eri organisaatioiden kesken. Hyvinvointialueelle siirryttäessä yhteisten toimintamallien yhdenmukaistamisen vaiheessa on mahdollisuus päästä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön helpommin aivan uuden toiminnan kehittämisellä ja rikkoa raja-aitoja.
Kansikuva
