Tulevaisuuden sotekeskushankkeen asiantuntijat mallinsivat vuonna 2022 hyvinvointialueen käyttöön pitkän aikavälin Mielen kasvupolku - kehittämissuunnitelman, joka tähtää lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien vähentämiseen sukupolvitason tarkastelussa. Mielen kasvupolku – työskentely käynnistettiin monialaisena tammikuussa 2023 ja sen työskentelyä ohjattiin hyvinvointialueelle käynnistetyn perhekeskus-, lastensuojelu-, mielenterveys- ja päihde- sekä päivystyksellisten sosiaalipalvelujen tulosaluejohdon muodostaman ohjausryhmän avulla. Tulosaluejohtajien kesken tehtiin päätös, että alaikäisten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut toteutetaan perhekeskuspalvelujen tulosalueella, kiinnittyen käynnistymässä oleviin perhekeskustoimintamallin perusrakenteisiin. Työskentely sidottiin myös hyvinvointialueen strategian mukaisiin tavoitteisiin ja jaettiin perhekeskuspalvelujen osalta kolmeen osa-alueeseen:
- Alaikäisten perustason mielenterveys-, päihde- ja nepsypalvelujen saatavuuden parantaminen
- Terveen mielen kehittymisen ikävaihekohtainen tuki
- Lapseen haitallisesti vaikuttavien perhetilanteiden tunnistamisen tukeminen sähköisen työkalun avulla
Alaikäisten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta parannettiin luomalla uusi toimintamalli (perustason täydentävä asiantuntijatiimi perhekeskuksen perusrakenteessa Perhekeskuksen toimintarakenne | Innokylä (innokyla.fi)). Tiimi tuottaa sote-integroituna kokonaisuutena perustason terveyden- ja sosiaalihuoltolain mukaisia mielenterveys-, päihde- ja nepsypalveluja lapsille ja nuorille sekä tukea heidän vanhemmilleen. Tiimin toiminta kiinnittyy perhekeskustoimintamallin kehittämisessä luotuun Arkitiimi-rakenteeseen sekä yhteisövaikuttavuuden toimintakokonaisuuteen.
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien vähentämiseksi pitkällä aikavälillä, mallinnettiin kehittämiskokonaisuus, jossa kohdennetaan toimia kaikkiin lapsen kehitysvaiheisiin raskausajasta alkaen. Mallinnuksen perusteella käynnistettiin hyvinvointialueella useita työskentelyjä. Raskaus- ja vauva-ajan tukemiseksi käynnistettiin kiintymyssuhteen tuen palvelukokonaisuuden kehittäminen. Leikki-ikäisten perheiden arjessa selviytymisen taitoja tuettiin laajentamalla yhden kunnan alueella toiminnassa ollut Arjen kesytyksen – toimintamalli koko hyvinvointialueelle (Arjen kesytys-toiminta | Innokylä (innokyla.fi)). Oppivelvollisuusikäisten tukemiseksi on käynnistetty alaikäisten masennus- ja ahdistuneisuusoireiden palvelupolun kuvaus. Haavoittuvassa asemassa olevien täysi-ikäistyvien nuorten tueksi mallinnettiin monialainen Itsenäistymisen tuen toimintamalli, jonka jatkokehittäminen ja implementointi siirrettiin toteutettavaksi osana RRP2-hankkeen Sujuvat palvelut-valmennusta.
Lapseen haitallisesti vaikuttavien perhetilanteiden tunnistamisen tukemiseen kehitetty sähköinen työkalu perustuu varhaisten vastoinkäymisten teoriaan (adverse childhood experiencies). Teorian mukaan lapsuudessaan haitallisille kokemuksille pitkäaikaisesti tai toistuvasti altistuvalle lapselle voi syntyä pitkittynyt stressitila, joka lisää myöhemmässä elämässä riskiä erilaisiin vakaviin psyykkisiin ja fyysisiin terveysongelmiin. Työkalu tukee muissa, kuin perhepalveluissa työskenteleviä tunnistamaan näitä tilanteita ja helpottaa perheiden ohjaamista tuen piiriin. (Digityökalu ammattilaiselle ACE-riskitekijöiden tunnistamiseksi | Innokylä (innokyla.fi).