Neuvolan kotikäyntimalli vauvaperheiden tukena
Neuvolan kotikäyntimalli on luotu mahdollistamaan käynnit vauvaperheisiin nopealla aikataululla perheen tuen tarpeen mukaan. Käynnit sisältävät ohjausta ja tukea imetykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen (RRP, P4, I1 )
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Neuvolan kotikäyntimalli on luotu mahdollistamaan käynnit vauvaperheisiin nopealla aikataululla perheen tuen tarpeen mukaan. Käynnit sisältävät ohjausta ja tukea imetykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen (RRP, P4, I1 )
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin avulla vauvaperheet saavat vahvempaa tukea peruspalveluista matalalla kynnyksellä. Käynnit sisältävät yksilöllistä ohjausta ja tukea perheille vauvan ravitsemukseen, imetyksen haasteisiin, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen. Se mahdollistaa vauvan painon seurannan ja siihen liittyvän ohjauksen muutaman päivän sisällä yhteydenotosta. Tuki on perheen tarpeista lähtevää, vuorovaikutteista ohjausta perheen omassa kotiympäristössä ja toimii neuvolan normaalin toiminnan tukena.
Lisäksi toimintaan liittyy vauvamyönteisten hoitokäytänteiden edistäminen ja yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstön koulutusten suunnittelu ja toteutus yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Toimiva yhteistyö näkyy asiakkaille hoidon jatkuvuutena ja toisiaan tukevina sujuvina palveluina.
Neuvolan kotikäyntimallia vauvaperheiden tueksi lähdettiin kehittämään osana RRF Keski-Pohjanmaa-hanketta vuosina 2022-2024. Tavoitteena oli parantaa hoitoon pääsyä ja tarjota kohdennettua, varhaista tukea vauvaperheille matalalla kynnyksellä.
Nuoret ja lapsiperheet ovat kärsineet koronan seurauksena runsaasti. Lapsiperheiden tukiverkostot ovat ohentuneet ja yksinäisyys sekä henkinen kuormitus ovat yleisesti lisääntyneet yhteiskunnassamme. Jaksamisen haasteet näkyvät neuvolan vastaanotoilla. Jotta neuvola pystyy vastaamaan perheiden tuen tarpeisiin, toimintaa tulee kehittää ja uusia toimintatapoja ottaa käyttöön.
Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa esitetään vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttamista Suomen äitiys-ja lastenneuvoloihin yhdenmukaistamaan ja tehostamaan imetyksen edistämistä perusterveydenhuollossa. Myös tämä haastaa neuvoloita kehittämään toimintaansa. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset näkyvät erityisen selvästi imetyksen yleisyydessä ja onnistumisessa. Erityisesti Suomessa haasteena on parantaa lasten yhdenvertaisuutta imetyksen toteutumisessa lapsen perhetilanteesta, perheen koulutustasosta, äidin iästä tai terveyskäyttäytymisestä huolimatta.
Kohderyhmänä on neuvolan asiakkaat; raskaana olevat perheet sekä kaikki vauvaperheet, jotka tarvitsevat konkreettista ohjausta ja vahvempaa tukea vauvan ravitsemukseen, hoitoon, varhaiseen vuorovaikutukseen tai vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa. Perheet voivat hakea apua itse tai ohjautuvat palveluun ammattilaisten kautta. Lähetettä ei tarvita, eikä mitään asiakasryhmää ole rajattu palvelun ulkopuolelle. Palvelusta kerrotaan neuvolassa raskauden aikana ja imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville järjestetään vertaistukiryhmiä.
Palvelusta viestitään nettisivuilla ja yhteistyötapaamisissa. Asiakas itse voi ottaa yhteyttä työntekijään omahoidon viestillä.
Neuvolan terveydenhoitajat saavat täydennyskoulutusta ja heillä on konsultaatiomahdollisuus.
Asiakkailta kerätään palautetta, samoin yhteistyötahoilta. Toimintaa kehitetään palautteiden pohjalta.
Toimintaa kehitetään avoimesti ja yhteistyössä perheiden kanssa toimivien tahojen kanssa. Henkilöstön ja asiakkaiden toiveita kuullaan ja toimintaa muokataan käytännön tarpeiden mukaan. Palautekyselyt on tehty sekä asiakkaille että neuvolan terveydenhoitajille. Kehittämisehdotuksia on otettu kokeiluun ja toimivat ideat käyttöön.
Toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti asiakkaita ja ammattilaisia. Yhteistyötä perheiden kanssa toimivien ammattilaisten välillä pyritään lisäämään ja tekemään siitä joustavaa ja jatkuvaa.
Resurssit voi olla mahdollista ottaa neuvolan käytössä olevista resursseista, koska toiminta tukee terveydenhoitajien työtä. Nopealla aikataululla mahdollistuvat kotikäynnit vähentävät terveydenhoitajien työpainetta ja lisäävät palveluiden yhdenvertaisuutta. Henkilöstön koulutusten myötä myös terveydenhoitajien oma ammatillinen osaaminen vahvistuu.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella yhden henkilön työpanos riittää toiminnan pyörittämiseen, mutta tiimissä on hyvä olla useampi työntekijä, jotta toiminta voidaan turvata myös loma-aikoina.
Perheet ovat saaneet kotikäynnin viikon sisällä yhteydenotosta. Kynnys avun pyytämiseen on madaltunut, kun palvelua on tarjottu matalalla kynnyksellä neuvolasta. Hoidon jatkuvuus sairaalasta kotiutuessa on turvattu, jos omasta neuvolasta ei kotikäynti ole järjestynyt.
Imetyksen haasteissa kotikäynti on järjestynyt nopeasti, jolloin perheet ovat kokeneet saaneensa apua ja tukea, jota tarvitsivat. Asiakastyytyväisyys on lisääntynyt.
Hoidon saatavuus on parantunut ja asiakkaita on ohjautunut palveluun sekä neuvolan että sairaalan eri yksiköiden kautta. Asiakkaat ovat löytäneet omahoidon viestillä yhteyden suoraan neuvolan imetystukeen.
Terveydenhoitajien mielestä työpaine on vähentynyt ja oma osaaminen on vahvistunut.
Yhteistyö perheiden kanssa toimivien ammattilaisten kanssa on lisääntynyt ja kynnys yhteydenottoon on madaltunut.