Neuvolan kotikäyntimalli vauvaperheiden tukena
Neuvolan kotikäyntimalli on luotu mahdollistamaan käynnit vauvaperheisiin nopealla aikataululla perheen tuen tarpeen mukaan. Käynnit sisältävät ohjausta ja tukea imetykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen (RRP, P4, I1 )
Oivalla ja ymmärrä
Neuvolan kotikäyntimallia vauvaperheiden tueksi lähdettiin kehittämään osana RRF Keski-Pohjanmaa-hanketta vuosina 2022-2024. Tavoitteena oli parantaa hoitoon pääsyä ja tarjota kohdennettua, varhaista tukea vauvaperheille matalalla kynnyksellä.
Nuoret ja lapsiperheet ovat kärsineet koronan seurauksena runsaasti. Lapsiperheiden tukiverkostot ovat ohentuneet ja yksinäisyys sekä henkinen kuormitus ovat yleisesti lisääntyneet yhteiskunnassamme. Jaksamisen haasteet näkyvät neuvolan vastaanotoilla. Jotta neuvola pystyy vastaamaan perheiden tuen tarpeisiin, toimintaa tulee kehittää ja uusia toimintatapoja ottaa käyttöön.
Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa esitetään vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttamista Suomen äitiys-ja lastenneuvoloihin yhdenmukaistamaan ja tehostamaan imetyksen edistämistä perusterveydenhuollossa. Myös tämä haastaa neuvoloita kehittämään toimintaansa. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset näkyvät erityisen selvästi imetyksen yleisyydessä ja onnistumisessa. Erityisesti Suomessa haasteena on parantaa lasten yhdenvertaisuutta imetyksen toteutumisessa lapsen perhetilanteesta, perheen koulutustasosta, äidin iästä tai terveyskäyttäytymisestä huolimatta.
Neuvolatyön sisältö on viime vuosina laajentunut ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet. Monet vanhemmat tarvitsevat enemmän ohjausta ja tietoa vauvan normaalista käyttäytymisestä ja kaipaavat vahvistusta omaan vanhemmuuteen. Lapsimäärän vähentyessä vertaistukea on vaikeampi löytää omasta verkostosta ja osalla perheistä tukiverkostot ovat kaukana tai puuttuvat kokonaan.
Neuvolassa tunnistetaan varhaisen tuen tarpeita ja pyritään tukemaan lapsiperheiden hyvinvointia ja edistämään terveellisiä elämäntapoja. Imetyksellä tiedetään olevan hyötyjä sekä äidin että vauvan terveydelle, mutta myös turvalliselle kiintymyssuhteelle. Kiintymyssuhteen luominen edellyttää vanhemmilta läsnäoloa ja kykyä tunnistaa vauvan tarpeita. Osa vanhemmista kaipaa enemmän konkreettista ohjausta ja tukea, kuin mitä neuvolan peruskäynneillä pystytään tarjoamaan.
Suomen kestävän kasvun ohjelmassa painotetaan perusterveydenhuollon palvelujen vahvistamista ja avun tarjoamista ennaltaehkäisevästi, matalalla kynnyksellä.
Erikoissairaanhoidosta on tullut toiveita neuvolan vahvemmasta kohdennetusta tuesta niille perheille, jotka kokevat epävarmuutta vanhemmuudessa tai kaipaavat jaksamiseen tukea. Myös itkuisen vauvan vanhemmat kaipaavat enemmän tukea ja ohjausta.
Kaikki neuvolan työntekijät ja asiakkaat osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Palautetta ja toiveita kysytään säännöllisesti neuvolan työntekijöiltä ja asiakkailta. Toimintaa kehitetään palautteiden pohjalta.
Yhteistyötä tehdään sairaalan VAMY- työryhmän (vauvamyönteisyystyöryhmä) jäsenten kanssa. Siihen kuuluvat neuvolan osastonhoitajan ja imetyskouluttajan lisäksi synnytysosaston ja lastenosaston osastonhoitajat ja imetyskouluttajat. Imetyskouluttajia koulutetaan lisää tarpeiden mukaan. Henkilökunnan koulutuksia järjestetään yhdessä ja hoitopolkuja suunnitellaan yhdessä moniammatillisesti.
Pikkulapsipsykiatrian vauvatiimin kanssa on yhteistyössä mietitty rajapintoja perheiden tarvitseman tuen järjestämisessä. Miten perusterveydenhuolto voi osaltaan lisätä varhaista tukea perheille esimerkiksi silloin, kun työskentelyä ei vielä ole päästy aloittamaan perheessä tai se alkaa tulla päätökseen. Psyykkisesti kuormittuneet perheet kuuluvat myös imetyksen kannalta riskiryhmään.
Lapsiperheiden kotipalvelu on tärkeässä roolissa perheiden tukemisessa. Heidän kanssaan on sovittu yhteistyöstä ja koulutustarpeista, joita heidän työntekijöiltään nousee.
Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena on oikea-aikainen ja riittävä tuki vanhemmuuteen, vauvan hoitoon ja ruokintaan liittyvissä haasteissa. Matalan kynnyksen palvelu, joka on helposti perheiden käytettävissä ja on osa neuvolan normaalia toimintaa. Tämän johdosta perheiden on helppoa ottaa apua vastaan. Lähtökohtana on terveyden edistäminen ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen uudessa elämäntilanteessa. Perheiden saama ohjaus on kannustavaa ja perheiden omia voimavaroja vahvistavaa. Imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville tarjotaan vahvempaa, kohdennettua ohjausta ja vertaistukea jo raskausaikana.
Organisaation näkökulmasta hoidon saavutettavuus paranee. Päivystyksen resurssit riittävät paremmin, kun peruspalveluissa pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ennaltaehkäisevästi. Kustannuksia säästyy.
Neuvolan terveydenhoitajat saavat tukea omalle työlleen ja mahdollisuuden ohjata asiakkaita eteenpäin, jos oma ajanvarauskirja on täynnä tai perheessä tarvitaan useampia käyntejä ja vahvempaa alkuvaiheen tukea.
Yhteistyökumppaneiden kanssa tavataan säännöllisesti ja toimintaa kehitetään yhteistyössä.
Vauvamyönteiset toimintatavat vakiintuvat perheitä hoitavissa yksiköissä. Henkilöstöllä on yhteisesti sovitut toimintaohjeet ja säännölliset täydennyskoulutukset kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman mukaisesti ja hoidon jatkuvuus pystytään turvaamaan siirtymävaiheissa mm. sairaalasta kotiutuminen ja hoidon aloitus ja arviointi-vaiheessa.
Mittareina käytetään hoidon saavutettavuutta, jatkuvuutta ja yhteistyön sujumista. Asiakkailta kysytään palautetta ja seurataan käyntimääriä ja asiakastyytyväisyyttä.
Miten asiakkaat kokevat palvelun, onko tarpeellista, saatiinko apua? Tuliko apu helposti ja oikeaan aikaan? Lisäsikö asiakastyytyväisyyttä? Saivatko perheet oikea-aikaisesti kotikäynnin? Palautetta pyydetään säännöllisesti asiakasperheiltä. Kotikäyntien määrää ja saavutettavuutta seurataan. Hyötyivätkö riskiryhmät vertaistuesta?
- Asiakaspalautteen perusteella perheet kokivat palvelun erittäin hyödyllisenä. He saivat kotikäynnin muutaman päivän sisällä kotiutumisesta tai ongelman ilmetessä. Kotikäynnillä tapahtuva ohjaus koettiin perhelähtöisenä ja vaikuttavana. Sen koettiin tukevan koko perheen jaksamista ja hyvinvointia.
- Vertaistukiryhmistä annettiin positiivista palautetta ja niitä pidettiin tärkeinä.
Miten neuvolan terveydenhoitajat kokevat asian? Helpottiko omaa työtä? Vähensikö kiirettä, saatiinko tukea omaan työhön? Oliko helppoa ohjata palveluun? Toimiko yhteistyö? Saatiinko kehittää omaa osaamista? Palaute neuvolan työntekijöiltä.
- Terveydenhoitajien palautteen perusteella oltiin tyytyväisiä, että saatiin tukea omaan työhön ja pystyttiin tarjoamaan apua perheille, kun omat resurssit eivät riittäneet. Kotikäynnit nähtiin tarpeellisina ja perheiden voimavaroja vahvistavina. Ryhmätoiminta nähtiin hyödyllisenä ja sitä toivottiin lisää riskiryhmille, kuten maahanmuuttajille ja monikkoperheille. Myös imetykseen liittyvää koulutusta toivottiin.
Miten näkyi lastensairaalan/synnytysosaston/ päivystyksen/vauvatiimin työssä? Osattiinko ohjata perheitä palveluun? Oliko palvelulle kysyntää? Onnistuttiinko lisäämään yhteistyötä ja vauvamyönteisiä hoitokäytänteitä?
- Säännölliset palaverit vamy-työryhmän kanssa käynnistettiin uudelleen koronan jälkeen ja kehittämistyötä vauvamyönteisyyden eteen jatkettiin.
- Alueen vauva-ja perhemyönteisyysohjelma päivitettiin ja lisättiin nettisivuille.
- Henkilöstölle tarjottiin täydennyskoulutusta
- Vauvatiimi antoi positiivista palautetta ja he kokivat toiminnan hyvänä lisänä peruspalveluihin. Sovittiin yhteistyöpalaverit 2x/vuosi.
Jatkossa seurataan myös neuvolan vauvamyönteisyysohjelman toteutumista itsearviointien ja mittareiden avulla.
Toimintamallia lähdettiin pilotoimaan tarjoamalla perheille kotikäyntejä matalalla kynnyksellä neuvolasta tai sairaalasta, jos tarvetta lisätuelle ilmeni. Neuvolan terveydenhoitajat informoivat vanhempia jo raskauden aikana kotikäyntimallista ja mahdollisuudesta saada useampia kotikäyntejä vauvan syntymän jälkeen, jos he kokevat siihen tarvetta tai imetykseen tai vauvan hoitoon tulee haasteita.
Vertaistukiryhmiä järjestettiin imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville. Raskaana olevien ryhmissä keskityttiin terveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Vertaistuen avulla myös motivoitiin äitejä tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Ryhmille tarjottiin mahdollisuutta tavata vielä kerran vauvojen synnyttyä.
Jatkossa palvelua kehitetään yhdessä neuvolan työntekijöiden kanssa ja informoidaan nettisivuilla, yhteisissä tapaamisissa, palavereissa ja koulutuspäivissä. Pikkulapsipsykiatrian vauvatiimin kanssa on sovittu palaverit kaksi kertaa vuodessa ja tarpeen mukaan useammin. Myös yhteinen asiakaskäynti on mahdollinen. Palautetta pyydetään ja toimintaa kehitetään tarpeen mukaan.
Asiakkailta kerätään säännöllisesti palautetta. Asiakkaiden toiveita kuullaan ja mallia muokataan tarpeiden mukaan.
VAMY-työryhmän kokoontumisia jatketaan ja yhteistyötä pyritään lisäämään. Palautetta annetaan puolin ja toisin ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Lapsiperheiden kotipalvelun kanssa on sovittu tapaaminen, jossa kartoitetaan yhteistyötarpeita.
Kohderyhmänä on neuvolan asiakkaat; raskaana olevat perheet sekä kaikki vauvaperheet, jotka tarvitsevat konkreettista ohjausta ja vahvempaa tukea vauvan ravitsemukseen, hoitoon, varhaiseen vuorovaikutukseen tai vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa. Perheet voivat hakea apua itse tai ohjautuvat palveluun ammattilaisten kautta. Lähetettä ei tarvita, eikä mitään asiakasryhmää ole rajattu palvelun ulkopuolelle. Palvelusta kerrotaan neuvolassa raskauden aikana ja imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville järjestetään vertaistukiryhmiä.
Palvelusta viestitään nettisivuilla ja yhteistyötapaamisissa. Asiakas itse voi ottaa yhteyttä työntekijään omahoidon viestillä.
Neuvolan terveydenhoitajat saavat täydennyskoulutusta ja heillä on konsultaatiomahdollisuus.
Asiakkailta kerätään palautetta, samoin yhteistyötahoilta. Toimintaa kehitetään palautteiden pohjalta.
Kuvittele ja kokeile
Ideana oli kehittää neuvolan toimintaa vastaamaan perheiden varhaisen tuen tarpeisiin sekä lisätä henkilöstön osaamista varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen tukemiseen. Haluttiin mahdollistaa kotikäynnit perheille nopealla aikataululla perheiden tarpeiden mukaisesti. Samalla oli tarkoitus lisätä yhteistyötä muiden perheitä hoitavien tahojen kanssa sekä madaltaa kynnystä hakea apua.
Panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mahdollistetaan neuvolan asiakkaille laadukas ja oikea-aikainen tuki imetykseen ja vauvanhoitoon liittyvissä haasteissa perheen omassa kotiympäristössä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasautuvat. Vanhemmuutta ja varhaista kiintymyssuhdetta tuetaan raskaudesta lähtien ja heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Hoidon jatkuvuutta turvataan ja vanhempien pystyvyyttä vahvistetaan. Vastasyntyneiden painokontrollit imetyksen tueksi onnistuvat nopeasti järjestyvillä kotikäynneillä ja varmuuden vuoksi annetut lisämaidot vähenevät. Perheiden kokemus riittävästä tuesta vahvistuu.
Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä kotiin tuotavaan palveluun. He ovat kuvanneet sen helpottaneen imetykseen liittyvää stressiä ja antaneet hyvää palautetta nopeasti järjestyneestä avusta sekä työntekijän asiantuntijuudesta ja perhelähtöisestä työskentelytavasta. Asiakaspalautteiden pohjalta kotikäyntejä on perheen tarpeen mukaan järjestetty useampia, 1-5 tilanteesta riippuen. Ryhmätoimintaa toivottiin ja sitä lähdettiin kokeilemaan imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville raskaana oleville ja heidän vauvoilleen. Vertaistukiryhmistä on tullut hyvää palautetta. Asiakaspalautteen pohjalta on myös saatu työntekijän loman ajoille sijainen, jolloin palvelua pystytään tarjoamaan jatkuvasti.
Mallia lähdettiin pilotoimaan sillä ajatuksella, että imetysohjaukselle ja perheiden varhaiselle tuelle on suurempi tarve, kuin mihin neuvolan normaalilla toiminnalla pystytään vastaamaan. Lähdettiin tarjoamaan kotikäyntejä perheille, jotka kokivat imetykseen, vauvan hoitoon, vauvan itkuisuuteen tai vauvan kasvuun liittyviä haasteita. Myös vanhempien epävarmuuteen tai psyykkisen tuen tarpeeseen liittyvissä haasteissa ammattilaiset saivat varata kotikäynnin työntekijän kirjalle. Nopeasti käynnit lisääntyivät ja tuen tarve tuli ilmeiseksi. Toisena kokeilun kohteena oli painokontrollit, jotka mahdollistuivat nopealla aikataululla synnytyksestä kotiutumisen jälkeen. Myös sairaalasta pystyi varata kotikäynnin suoraan työntekijän kirjalle, jos perheen kotiutuessa nähtiin sille tarvetta. Näiden lisäksi neuvolasta pystyi varaamaan tavallisen kotikäynnin, jos itsellä ei ollut antaa aikaa viikon sisään perheen kotiutumisesta.
Seuraavaksi kehittämiskohteeksi otettiin imetyksen onnistumisen kannalta riskiryhmään kuuluvat raskausdiabeetikot, joilla tutkimusten mukaan maidonnousu saattaa viivästyä ja siten imetyksen aloittaminen vaikeutua. Heille aloitettiin vertaistukiryhmät loppuraskaudessa, jossa kiinnitettiin huomiota ongelmien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Ryhmät kokoontuivat vielä toisen kerran vauvojen syntymän jälkeen, jolloin kokemuksia jaettiin ja äitejä motivoitiin terveyttä edistäviin valintoihin. Nämä ryhmät koettiin tärkeiksi niin asiakkaiden kuin terveydenhoitajien mielestä. Ryhmätoimintaa toivottiin lisää ja myös monikko-odottajille järjestettiin imetysohjausryhmä. Seuraavana tavoitteena on järjestää englanninkielinen ryhmä.
Lisäksi mukana on ollut henkilöstön imetyskoulutusten suunnittelua ja toteutus vuoden -24 -25 aikana. Imetyskortti on otettu käyttöön ja alueen vauva-ja perhemyönteisyysohjelma päivitetty yhdessä sairaalan imetyskouluttajien kanssa.
Imetyskouluttajia on koulutettu neuvolaan lisää ja tavoitteena on heistä muodostuva tiimi, jolla palvelun haavoittuvuutta vähennetään ja turvataan yhdenvertainen tuki koko hyvinvointialueella.
Yhteistyö alueellisessa vauvamyönteisyystyöryhmässä aloitettiin uudelleen koronatauon jälkeen ja jatkossa on tarkoitus kokoontua säännöllisesti kerran kuukaudessa yhteisen kehittämisen merkeissä.
Vauvatiimin kanssa on sovittu yhteistyöstä, jos perheellä on vauvan perushoitoon tai ruokintaan liittyviä haasteita. Sovittiin mahdollisuudesta yhteiseen arviointikäyntiin perheen kotona, jos koetaan, että perhe hyötyisi vahvemmasta perustason ohjauksesta. Jatkossa pidetään yhteistyöpalaveri kahdesti vuodessa ja muutoin tarpeen mukaan.
Seuraavaksi on tarkoitus olla yhteydessä lapsiperheiden kotipalveluun ja vastata sieltä nouseviin yhteistyötarpeisiin.
Resurssi on otettava neuvolan olemassa olevista resursseista, joka on mahdollista siten, että toiminta tukee terveydenhoitajien työtä ja ammatillista osaamista sekä mahdollistaa kotikäynnin perheille viikon sisällä kotiutumisesta, vaikka oma ajanvarauskirja on täynnä.
Tavoitteena on vauvamyönteinen neuvola, josta saa tukea ja ohjausta nopeasti ja helposti imetykseen, vauvan hoitoon ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa. Tuki on ennaltaehkäisevää, kannustavaa ja vanhempien omia voimavaroja vahvistavaa. Ohjausta on mahdollista saada kotona tai vastaanotolla neuvolassa joko raskausaikana tai vauvan/ vauvojen synnyttyä. Koko perhe otetaan mukaan ohjaukseen.
Toisena tavoitteena on madaltaa kynnystä avun hakemiseen ja sitä kautta lisätä perheiden jaksamista ja hyvinvointia sekä turvata imetyksen jatkuminen alun haasteista huolimatta. Myös perheet, joissa imetys ei onnistu, voivat tarvita ohjausta ja tukea vauvatahtiseen pulloruokintaan ja hyvään vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Ohjaus lähtee perheen yksilöllisistä tarpeista ja toiveista.
Kolmantena tavoitteena on mahdollistaa vertaistuki imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville ja kohdentaa heille ennaltaehkäisevää ohjausta ja madaltaa kynnystä avun hakemiseen.
Neljäs tavoite on yhteistyön lisääntyminen neuvolan ja sairaalan välillä sekä vauvamyönteisten hoitokäytänteiden ja toimintatapojen lisääntyminen hyvinvointialueella kautta linjan.
Viides tavoite on henkilöstön osaamisen kehittäminen jatkuvilla koulutuksilla ja sitä kautta yhdenvertaisuuden lisääntyminen perheiden ohjauksessa ja tuessa sekä ajantasaisen tiedon levittäminen koko organisaatiossa.
Kuudes tavoite on helpottaa erikoissairaanhoidon kuormitusta madaltamalla kynnystä avun hakemiseen. Samalla voidaan tarjota vahvempaa perustason tukea ennen kuin perheet pääsevät erikoissairaanhoidon piiriin.
Toiminta on saanut erittäin paljon positiivista palautetta asiakkailta, nimenomaan konkreettinen ohjaus kotona omassa kotiympäristössä on koettu hyväksi. Neuvolan tuki on suurelle osalle asiakkaista riittävä, mutta myös tällaiselle varhaiselle kotiin vietävälle tuelle on tarvetta. Useat asiakkaat olisivat kaivanneet tällaista tukea jo edellisen vauvan kohdalla ja monesti vanhemmilla on paljon kysymyksiä vauvan hoitoon ja käytännön asioihin liittyen. Vastasyntyneiden painon kehitykseen ja itkuisuuteen liittyvissä ongelmissa on tärkeä, että perustasolla on ohjattu oikeisiin imetysasentoihin ja imuotteeseen ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Usein vauvan vatsavaivoja tai pulauttelua voidaan helpottaa ohjaamalla vanhemmille oikeanlaisia imetysasentoja tai vauvantahtista pulloruokintaa. Usein perheet tarvitsevat keinoja itkuisen vauvan rauhoitteluun ja käsittelyyn. Kotona tapahtuva ohjaus on luontevaa ja siellä pystyy huomioimaan myös ympäristön. Useimmiten perheen muut jäsenet ovat paikalla ohjaustilanteissa. Kiireetön ilmapiiri luo hyvät edellytykset puhua vaikeistakin asioista luottamuksellisesti.
Terveydenhoitajien mielestä malli tukee heidän työtään ja on loistava apu arjen kiireiden keskellä. Sen koettiin helpottavan oman työn kuormitusta ja painetta luomalla mahdollisuuden ohjata perhe eteenpäin, jos oma ajanvarauskirja on täynnä tai perheen tuen tarve suurempi. Myös koulutusta pidettiin tärkeänä.
Yhteistyön kehittäminen erikoissairaanhoidon kanssa on haastavaa, koska resursseja yhteisiin tapaamisiin on niukasti. Toimintakulttuurin muuttaminen vaatii säännöllistä yhteydenpitoa ja johdon tukea sekä jatkuvaa toiminnan seurantaa. Vauvamyönteisten toimintatapojen omaksuminen osaksi jokapäiväistä työtä vaatii paljon koulutusta ja keskustelua, jotta päästään vanhoista toimintatavoista eroon ja saadaan kaikki mukaan muutokseen. Läsnäolo työyhteisössä mahdollistaa työn kehittämisen arjen lomassa ja silloin myös uuden toimintamallin omaksuminen on helpompaa.
Informoinnista huolimatta kaikki vanhemmat eivät olleet kuulleet toiminnasta, eivätkä olleet saaneet apua tarpeeksi ajoissa. Toisaalta suomalaisessa kulttuurissa sinnitellään vaikeuksien kanssa mahdollisimman pitkään ja avun hakeminen saattaa olla vaikeaa.