Ryhmämalli päihteiden käyttäjien omaisille
Ohjattu ryhmämalli, joka tarjoaa tukea, tietoa ja voimaantumista omaishoitajille, jotka auttavat päihteitä käyttävää läheistään. Ryhmämalli on järjestötoimijoille ja sote-ammattilaisille, jotka kohtaavat läheisen päihteiden käytöstä huolta kantavia henkilöitä.
Oivalla ja ymmärrä
Päihteiden käyttäjien omaisia harvoin tunnistetaan itsenäisinä avun ja tuen tarvitsijoina. Päihteiden käyttäjien omaiset sairastavat henkisesti ja fyysisesti muuta väestöä enemmän, ovat alttiita työkyvyttömyydelle ja riskissä jäädä yhteiskunnan sosiaalisen toiminnan ulkopuolelle. He hyötyvät avusta ja tuesta.
Omaiset kokevat läheisen päihteiden käytön vuoksi monenlaisia tunteita ja kuvaavat tunteitaan usein vaihtelevana vuoristoratana. Tunteet vaihtelevat rakkaudesta ja toivosta epätoivoon ja syviin vihan tunteisiin. Häpeä ja syyllisyys vaikeuttavat avun hakemista ja voivat eristää omaisen kotiin.
Päihdehoidon hajanaisuus ja hoitoon sitoutumisen ongelmat lisäävät omaisten vastuuta päihteiden käyttäjän auttamisesta. Läheinen suhde päihteiden käyttäjään, auttamisen sitovuus ja omaishoito voivat vahvistaa velvollisuuden tunnetta läheisen hoidosta. Päihdeongelmaa tunnistetaan harvoin omaishoidon ensisijaiseksi syyksi.
Hoidettavan läheisen päihteiden käyttö lisää omaishoidon kuormitusta ja voi vaaraantaa omaishoidon toteutumisen. Omaishoitajan voi olla vaikea puhua läheisensä päihteiden käytöstä. Salailu lisää kuormitusta ja voi johtaa omaishoitajaa toimimaan omien arvojen vastaisesti, mikä on riski uupumiselle.
Kohtuutta runsaampi ja ongelmallinen päihteiden käyttö aiheuttaa monenlaisia haasteita paitsi päihteiden käyttäjälle itselleen, niin myös tämän lähipiirille. Lähipiiri reagoi usein ennen kuin käyttäjä itse tunnistaa oman ongelmansa.
Päihderiippuvuuden luonne ja hoitoon sitoutumisen ongelmat lisäävät läheisen roolia auttajana. Päihteiden käyttö voi synnyttää tilanteen, jossa läheisestä tulee omaishoitaja. Päihteiden käyttäjän omaista harvoin tunnistetaan ja tunnustetaan omaishoitajaksi. Päihteet omaishoitoperheessä voivat vaarantaa omaishoidon toteutumisen ja kuormittaa omaishoitajaa.
Kun aika ja voimat menevät päihteiden käyttäjästä huolehtimiseen, omaisen oma jaksaminen ja hyvinvointi ovat koetuksella. Omaiset kuvaavat elämää kaoottisena, ja keskittyminen omaan itseen läheisen sijaan voi olla hankalaa. Päihteiden käyttäjien omaiset hyötyvät avusta ja tuesta.
Omaishoitajan voi olla helpompi hakeutua omaishoitajlle tarkoitettujen palveluiden ja tukimuotojen pariin kuin päihdehuollon palveluiden piiriin. Päihdetyön ja omaishoidon palveluiden yhteistyö on usein vähäistä, ja sitä tulisi vahvistaa.
Kokemusasiantuntijuus ja ohjausryhmä kehittämässä
Ryhmämallin suunnitteluun osallistui päihteiden käyttäjien omaisista koottu kokemusasiantuntijaryhmä sekä Kuppi nurin -hankkeen moniammatillinen ohjausryhmä. Kokemusasiantuntijoiden ajatuksia ja ideoita käytettiin pilottiryhmän suunnittelussa. He osallistuivat myös kommentoimalla, kun ryhmämallia oltiin kokoamassa.
Yhteistyö alueellisten toimijoiden kesken
Pilottiryhmä toteutettiin yhdessä Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n kanssa yhdessä, ja yhdistyksen työntekijät olivat osallisena kehittämässä toimintamallia.
Lisäksi koolle kutsuttiin tamperelaisia päihteiden käyttäjien omaishoitajia ja omaisia kohtaavia ammattilaisia, järjestötoimijoita ja kokemusasiantuntijoita, kun ryhmää oltiin käynnistämässä. Yhteisillä iltapäiväkahveilla koottiin kehittämisideoita. Yhteistyötahot auttoivat pilottiryhmän markkinoinnissa ja omaisten tavoittamisessa.
Pilottiryhmä osallisena kehittämisessä
Pilottiryhmän edetessä ryhmään osallistujia kuultiin ja pyrittiin muuttamaan tapaamisia tarpeiden mukaisiksi. Ryhmäläisille tehtiin alku- ja loppuarvio, joka määritteli lopullisen ryhmämallin muotoutumista. He täyttivät myös palautekyselyn, joka vaikutti ryhmämallin lopulliseen muotoon.
Tämä ryhmämalli on yksi tapa tarjota tukea päihteiden käyttäjien omaishoitajille ja omaisille, jotka kantavat huolta läheisen päihteiden käytöstä. Ryhmän tavoitteena on:
- Lisätä omaishoitajan /omaisen jaksamista.
- Vahvistaa omaishoitajan/omaisen kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.
- Syventää tietoutta ja ymmärrystä päihdeongelmasta.
- Edistää avoimuutta ja rohkeutta puhua päihdeongelmasta.
Ryhmämallilla pyritään tarjoamaan järjestötoimijoille työkalu, jolla he voivat huomioida päihteiden käyttäjien omaishoitajia ja omaisia. Kohderyhmää ei ole aiemmin omaishoitajayhdistyksissä erityisesti tavoitettu tai huomioitu. Ryhmämalli asettaa päihteiden käyttäjien omaiset ja omaishoitajat asemaan, jossa voidaan tunnustaa päihdeongelman olemassaolo.
Pilottiryhmän alkaessa tehtiin alkukysely ja loppuessa loppukysely sekä palautekysely. Alku- ja loppukyselyssä kysyttiin osin samoja kysymyksiä ennen ja jälkeen ryhmän ja pyrittiin näin selvittämään pilottiryhmän aikana tapahtuneita muutoksia.
Lisäksi järjestettiin seurantatapaaminen 2kk kuluttua ryhmän päättymisestä ja kartoitettiin, mitä pilottiryhmästä on jäänyt elämään ja onko ryhmän vaikutukset kantaneet arjessa.
Ohjaajat havainnoivat ja dokumentoivat pilottiryhmää koko ryhmän toteutuksen ajan.
Tampereen Seudun Omaishoitajat ry arvioi pilottiryhmän onnistumista ja soveltuvuutta omaishoitajayhdistykseen. Yhdistys oli mukana ryhmämallin lopullisessa kehittämisessä.
Arvioinnissa kysyttiin alussa ja lopussa:
- tiedon riittävyys päihdeongelmasta sairautena sekä päihdehoidosta
- kokemus omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista
- keinot rentoutumiseen
- itselle mieluisten asioiden tekeminen arjessa
- rohkeus puhua omasta tilanteesta ja pyytää apua
- läheisen voinnin vaikutus omaan hyvinvointiin
-
Arviointi toteutettiin pilottiryhmän osalta, ja se antoi suuntaa-antavaa käsitystä siitä, että tapahtuiko em. asioiden osalta muutosta. Lisäksi pilottiryhmässä kerättiin vapaamuotoista palautetta ja muodostettiin sen pohjalta käsityksiä siitä, mitkä pilottiryhmässä käytetyt menetelmät lisäsivät osallistujien hyvinvointia.
Tarjota tila ja mahdollisuus päihteiden käyttäjien omaishoitajille/omaisille purkaa ajatuksiaan ja antaa tietoa tuen keinoista. Ottaa käyttöön ryhmämallissa olevia teemoja ja välineitä, joko ryhmämuotoiseen toimintaan tai yksilötapaamisiin.
Ryhmämalli juurrutetaan osaksi omaisten hyvinvointia tukevia keinoja ja Omaishoitajaliitto ry:n vakiintuneita toimintamuotoja.
Pyrimme nostamaan päihteiden käyttäjien omaishoitajien/omaisten tarpeita yleiseen keskusteluun ja tarjoamaan ryhmämallissa olevia keinoja ja välineitä kaikkien omaisia kohtaavien vapaaseen käyttöön.
Kuppi nurin -hankkeen päihteiden käyttäjien omaisista koottu kokemusasiantuntijaryhmä sekä Raahessa kokoontuva päihteiden käyttäjien omaisten ryhmä osallistuivat ryhmän suunnitteluvaiheessa. Heidän ajatuksiaan ja ideoitaan käytettiin pilottiryhmän suunnittelussa. He osallistuivat myös kommentoimalla, kun ryhmämallia oltiin kokoamassa. Heitä tullaan kuulemaan ryhmämallin julkaisun jälkeen. Ryhmämalli on muokattavissa edelleen.
Pilottiryhmään osallistuneet osallistuivat ryhmän suunnitteluun kertomalla toiveitaan ja tarpeitaan, ja ryhmämallia suunniteltiin tarpeita vastaavaksi. Alku- ja loppuarvio toimi myös suunnittelussa vaikuttavana tekijänä. Pilottiryhmässä kuultiin osallistujia ryhmän edetessä.
Kuvittele ja kokeile
- Mieli ry:n kokoamien harjoitusten käyttö, MIELI Suomen Mielenterveys ry. Oivamieli-verkkosivusto: oivamieli.fi, sekä hyväksymis-omistautumisterapeuttiset välineet.
- Tietoisuustaitoharjoitukset (mindfulness) lisäävät kykyä olla läsnä tässä hetkessä sekä hyväksyä tunteet ja hankalatkin tilanteet arvottamatta tai estämättä niitä. Harjoitukset laskevat stressiä ja ennaltaehkäisevät uupumusta ja masennusta. Tässä ryhmämallissa tietoisuustaitoharjoituksia tehdään sekä tapaamisissa että kotitehtävinä
- Arvot ovat elämän suunnannäyttäjiä ja ihmisen konkreettiset teot keinoja arvojen mukaisen elämän toteutumiseen. Elämänarvona voidaan pitää esimerkiksi terveyttä ja samanaikaisesti tunnistetaan omissa toimintatavoissa seikkoja, jotka eivät vahvista terveyttä. Ihminen voi syyllistää siitä myös muita ihmisiä ja olosuhteita. Tässä ryhmämallissa pohditaan, kuinka aina voi tehdä valintoja, jotka tukevat omaa hyvinvointia.
- Vertaistuki perustuu yleensä vapaaehtoiseen, samankaltaisen kokemuksen omaavien ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tukeen. Vertaistuki tuo lohtua ja toivoa, kun oma tilanne tuntuu hankalalta. On mahdollisuus saada tuntea, että ei ole asiansa kanssa yksin.
- Psykoedukaatio on opetuksellinen menetelmä, jossa annetaan tietoa erilaisista sairauksista ja niihin liittyvistä oireista. Tieto parantaa ymmärrystä ja vapauttaa syyllisyydestä