Parodontologisen hoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella
Toimintamalli kuvaa parodontologisen hoidon toteuttamista ja porrastusta Pirkanmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon yksiköissä. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kuvaa parodontologisen hoidon toteuttamista ja porrastusta Pirkanmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon yksiköissä. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.
Toimintamalli lyhyesti
Pirkanmaan hyvinvointialueen parodontologisen hoidon toimintamalli kuvaa parodontologisen hoidon toteutusta ja porrastusta Pirkanmaan hyvinvointialueen kolmiportaisessa palvelujärjestelmässä: perushoidossa, perustason erikoishoidossa sekä erikoissairaanhoidossa. Toimintamallissa on huomioitu ennaltaehkäisy, riskien ja tuen tarpeen tunnistaminen, moniammatillinen näkökulma sekä raportointi ja seuranta. Moniammatillisuuden integrointi toimintamalliin edistää systeemisen ajattelutavan omaksumista sekä asiakkaan kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tarpeiden huomioimista. Tällä mahdollistetaan asiakkaan ohjaaminen muihin tarvittaviin palveluihin ja edistetään muiden alojen hyviksi havaittujen toimintatapojen hyödyntämistä suun terveydenhuollossa. Tästä esimerkkinä sähköiset palvelut.
Toimintamallien kehittäminen aloitettiin erityisesti palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää perustason palveluita, vahvistaa perustason osaamista sekä integroida suun terveydenhuolto osaksi muuta sote-palvelujärjestelmää. Toimintamalli perustuu Käypä hoito -suosituksiin sekä STM:n yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin.
Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, huomioiden yhteiskunnallisten muutosten tuomat haasteet. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset kriteerit hoitoon pääsylle, kuvata prosessi yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi ja vahvistaa osaamista perustason palveluissa.
Hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote (2020) mukaan Pirkanmaalla hammaslääkärien palveluita riittämättömästi saaneiden osuus oli 24,3% palveluja tarvitsevista. Tämä korostaa perustason erikoisalakohtaisten palveluiden tarvetta, erityisesti rajallisten erikoishammaslääkäriresurssien valossa. Asiakkaille pyritään tarjoamaan ohjaavien asiakirjojen mukaista hoitoa, ja hoidon porrastusta kehittämällä osa hoidosta on toteutettavissa perustasolla
Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset. Erityisesti Pirkanmaan hyvinvointialueella työskentelevät suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa, sillä uudistetun toimintamallin käyttöönotto ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu heidän avullaan. Toimintamalli on suunniteltu tukemaan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä suun terveydenhuollon tiimien kanssa, joka edistää moniammatillista yhteistyötä ja integroitumista sote-palvelujärjestelmään.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla.
Toimintamallin kuvaamisen lisäksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, ja miten sen vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.
Toimintamallin käyttöönotolle on laadittava aikataulu, jossa on määritelty sovitut tavoitteet, jotka on saavutettava määrättyyn ajankohtaan mennessä. Toimintamallien käyttöönoton, vaikuttavuuden ja kehitystarpeiden arviointi tehdään kuukausittain. Arviointiin kuuluu oppialakohtaisten jonotilanteiden, potilasmäärien sekä lähetteiden ja konsultaatioiden määrän seuranta.
Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.
