Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus / IISAKKI - Iisalmen työkykytiimi
Työkyvyn tuen tiimi työkyvyn tuen verkostoineen on monialaista verkostotyötä hyödyntävä osatyökykyisen työttömän henkilön yksilöllisiä työkyvyn tuen tarpeita ja tavoitteita tukeva poikkihallinnollinen palvelukokonaisuus.
Oivalla ja ymmärrä
Iisalmi, ruotsiksi Idensalmi, on vireä ja elinvoimainen kaupunki Poroveden rannalla Ylä-Savon seutukunnan keskuksena Pohjois-Savon maakunnassa Itä-Suomessa.
Iisalmen kokonaispinta-ala on 872,18 km², josta maa-alaa on 762,99 km² ja sisävesialaa 109,18 km². Rantaviivaa on 495 km. Iisalmi rajautuu pohjoisessa Vieremän kuntaan, idässä Sonkajärven kuntaan, eteläkaakossa Lapinlahden kuntaan, etelässä Kuopion kaupunkiin, lounaassa Pielaveden kuntaan ja luoteessa Kiuruveden kaupunkiin. Maanteitse on etäisyyttä Kuopioon 80 km, Kajaaniin 89 km, Helsinkiin 462 km, Jyväskylään 218 km, Ouluun 204 km ja Rovaniemelle 411 km. Iisalmesta on rautatieyhteys Kajaaniin, Kuopioon ja Ylivieskaan. Lähimmät lentokentät sijaitsevat Siilinjärven Rissalassa (’Kuopion lentoasema’) ja Kajaanissa. Vuoksen vesistön vesireitistön kautta Iisalmi on yhteydessä Suur-Saimaalle ja Saimaan kanavan kautta edelleen Suomenlahdelle.
Suomalaisasutusta Iisalmen alueella on ollut 1500-luvulta saakka. Pohjois-Savossa asui yksittäisiä saamelaisia perhekuntia vielä 1600-luvulla. Nimensä Iisalmi on mahdollisesti saanut saamen yötä merkitsevästä sanasta ’ijja’ tai ’idja’: salmi tarjosi rannoillaan yösijan vesiteitse kulkeville ihmisille. Iisalmen pappilan eli kirkko- ja hallintopitäjän perustaminen tapahtui kuningas Kustaa II Aadolfin kirjeen voimalla helmikuussa 1627. Iisalmi sai kauppalanoikeudet v. 1860 ja tuli kaupungiksi v. 1891. Iisalmen maalaiskunta liitettiin kaupunkiin v. 1970. Vuonna 2021 kaupunki juhlii 130-vuotista taivaltaan.
Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Iisalmessa on kolme taajamaa: keskustaajama, Peltosalmi ja Soinlahti. Vesialueet sekä lännessä että etelässä rajaavat tiivistä kumpareella sijaitsevaa keskustaajamaa. Valtatie 5 ja rautatie halkovat kaupunkia pohjois-eteläsuunnassa. Valtatie 27 kulkee Iisalmesta Kalajoelle saakka. Iisalmen läpi kulkee myös yhdyskuntateknistä huoltoa, jolla on ylimaakunnallista merkitystä. Työpaikka-alueet keskittyvät asemakaava-alueille. Teollisia työpaikkoja metalliteollisuudessa on Peltosalmella ja Yrittäjäntien alueella. Sahateollisuutta ja puun jatkojalostusta on Soinlahdessa ja myös Peltosalmella. Peltomäen ympäristöyrityspuistossa ovat kiertotalouteen ja jätteen käsittelyyn keskittyneet työpaikat. Keskustaajama-alueella sijaitsee palvelualojen, kuten kaupan ja terveydenhuollon, sekä teollisia työpaikkoja: panimoyhtiö Olvi Oyj ja äänentoistolaitteita valmistava Genelec Oy sijaitsevat Luuniemellä aivan keskustan tuntumassa. Iisalmen taajama-aste prosentteina on viimeisimmän saatavilla olevan tilaston (v. 2020) mukaan 75,2 %. Taajama-aste tarkoittaa taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Iisalmen haja-asutusalueella kylärakenne on väljä, tiiviitä kyläkeskuksia ei juuri ole. Alkutuotannon työpaikat sijaitsevat haja-asutusalueilla, erityisesti Hernejärvellä, Kurenpolvessa, Pörsänmäellä, Runnilla ja Viitaalla.
Iisalmessa ikäihmisten osuus väestöstä on suurempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Tilastokeskuksen tilaston mukaan Iisalmessa oli vuoden 2021 viimeisenä päivänä 20 958 asukasta eli väestötiheys oli 27,5 asukasta per maaneliökilometri. Muutos väkiluvussa oli miinus 0,8 prosenttia edelliseen vuoteen (2020) nähden. Kuntien välisessä muuttoliikenteessä Iisalmen nettotappio oli 58 henkilöä. Poispäin suuntautuvan muuton ohella syntyvyyden lasku vaikuttaa väestömäärän kehitykseen negatiivisesti. Vuonna 2021 iisalmelaisia syntyi 148 henkilöä ja kuoli 295 henkilöä. Syntyneitä oli siis 147 henkilöä vähemmän kuin kuolleita. Iisalmen väkiluku on vähentynyt aina 1990-luvun puolivälistä lähtien, joskin vähentyminen on tapahtunut maltillisesti. THL:n tilastopalvelun ennusteiden mukaan Iisalmen kaupungin väkiluku on tulevaisuudessa edelleen vähenevä: vuonna 2025 asukkaita olisi 20 254, vuonna 2030 olisi 19 444 ja vuonna 2040 enää 17 858 asukasta.
Työllisen työvoiman määrä Iisalmessa on 7 881 henkilöä. Työllisyysaste on 66,9 %. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus on 78,3 %. Työttömien osuus työvoimasta on 16,6 %. Eläkeläisten osuus väestöstä on 32,1 %. Taloudellinen huoltosuhde, eli kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti, on 168. Työpaikkojen lukumäärä on 8 602. Alkutuotannon työpaikkojen osuus on 4,2 %, jalostuksen työpaikkojen osuus on 25 % ja palvelujen työpaikkojen osuus on suurin 69,6 %. Työpaikkaomavaraisuus on 109,1: luku ilmaisee Iisalmessa työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen ja luvun ollessa yli sata, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä.
Iisalmen kaupunki panostaa laadukkaaseen ja laajaan perusopetukseen: peruskoululaiset saavat opetusta 9 vuotta kestävän oppivelvollisuuden aikana jopa 19 viikkoa enemmän kuin valtakunnallinen vähimmäisvaatimus edellyttää. Perusopetusta varten Iisalmessa on kymmenen alakoulua ja yksi yläkoulu. Toisen asteen yleissivistäviä opintoja voi suorittaa Iisalmen lyseossa. Ammatillisia opintoja tarjoavat Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO) ja Savon ammattiopisto (SAKKY). Korkea-asteen opintoja tarjoaa Savonia-ammattikorkeakoulu, jonka kampuksella Iisalmessa voi opiskella agrologiksi, sairaanhoitajaksi tai sosionomiksi. Iisalmessa ei ole yliopistoa, lähin yliopisto on Itä-Suomen yliopisto, jonka kampukset sijaitsevat Kuopiossa ja Joensuussa. Avointa yliopisto-opetusta ja ammatillista täydennyskoulutusta järjestetään ympäri vuoden Snellman-kesäyliopiston Iisalmen toimipisteessä. Muita koulutusmahdollisuuksia tarjoavat Iisalmen kansalaisopisto ja Ylä-Savon musiikkiopisto. Iisalmelaisista 15 vuotta täyttäneistä vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 74,1 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 25,1 %.
Vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia ja viettoa varten Iisalmessa on monenlaisia virikkeitä. Kulttuuripuolella on tarjolla monipuolisesti elokuvia, näytelmiä ja teatteria, konsertteja ja taidenäyttelyitä. Liikuntamahdollisuuksia on runsaasti. Erilaisia halleja, kenttiä, ratoja ja reittejä voivat kaikki kaupunkilaiset käyttää, sillä avoimia vuoroja riittää myös seuratoiminnan ulkopuolelle.
Kunnan lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen väestölle. Kunta voi järjestää itse sille laissa säädetyt tehtävät tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Iisalmessa terveys-, hyvinvointi-, hoito- ja hoivapalvelut sekä ympäristö-, terveysvalvonta- ja eläinlääkintäpalvelut järjestää vuonna 2010 perustettu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, jonka jäseniä Iisalmen kaupungin lisäksi ovat Kiuruveden kaupunki sekä Sonkajärven ja Vieremän kunnat. Asukkaita kuntayhtymän alueella on noin 37 000 henkilöä ja kuntayhtymän palveluksessa on noin 1 400 työntekijää. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ylläpitää terveyskeskuksia kaikissa neljässä jäsenkunnassaan. Terveyskeskuksen lisäksi Iisalmessa sijaitsee Iisalmen sairaala, jossa on kuntayhtymän perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys. Kuntayhtymä on toteuttanut suunnitelmallisesti Iisalmeen sijoittuvaa Terveyskampus-hanketta (2014–2023), jonka tavoitteina ovat asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate, psykiatrisen osastotoiminnan sijoittaminen somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen, uusien toimintamallien kehittäminen, tilojen käyttöasteen nostaminen, osastojen yhdistäminen akuuttiosastoiksi sekä turvallisen toimintaympäristön (terveelliset tilat, ergonomia, potilas- ja henkilökuntaturvallisuus) varmistaminen. Hankkeen yhteydessä peruskorjataan ja osittain myös puretaan vanhaa. Uudisrakennus valmistui syksyllä 2021 päivystyksen, päiväkirurgian, kuvantamisen ja laboratorion toiminnoille. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastot sekä selviämisasema muuttivat jo aiemmin Koljonvirran sairaalasta Iisalmen sairaalaan. Myöhemmin Iisalmen sairaalan tiloihin muuttaa myös sosiaalitoimi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina kuntayhtymän ohella toimivat Iisalmessa myös yksityinen ja kolmas sektori (järjestöt). Terveydenhuolto jakautuu perusterveydenhuoltoon (kansanterveystyöhön) ja erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi Iisalmen kaupunki yhdessä 17 muun pohjoissavolaisen kunnan kanssa omistaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (PSSHP), joka koordinoi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) toimintaa. PSSHP järjestää Pohjois-Savon maakunnan alueella myös ensihoitopalvelut.
Kuva
Ongelma 1: Osaaminen työkyvyn tuen tarpeiden tunnistamiseen puuttuu tai on vajavaista työttömien työnhakijoiden parissa toimivilta tahoilta.
Ongelma 2: Vaikka työkyvyn tuen tarve tunnistettaisiin, ei ole tahoa, minne ohjata, sillä Iisalmessa ei ole entuudestaan työkyvyn tuen tiimiä. Myös olemassa oleva terveydenhoitajaresurssi työttömien terveystarkastuksiin on riittämätön.
Strateginen kokonaisuus: Suomen hallitusohjelman Työkykyohjelma, jonka tavoitteena on työllisyysasteen nosto. Työkykyohjelman tarkoituksena on
- tukea osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä,
- ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä
- lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.
Isoimmat toimijat työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa ovat keskiössä olevan asiakkaan ohella sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka hankkeen toiminta-aikana tuotti Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä sekä Pohjois-Savon TE-toimisto ja Iisalmen kuntakokeilu, jotka yhteisvastuullisesti tuottivat julkisia TE-palveluita. Näiden ohella ja lisäksi olivat muut julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, joista osa oli mukana erilaisissa työryhmissä verkostotyöotteella. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa työkyvyn tuen tiimi (sosiaali- ja terveyskeskuksessa) ja työkyvyn tuen verkosto ovat kokonaisuuden kannalta tärkeimmät kokoonpanot, joita jokaisen asiakkaan rinnalla kulkeva nimetty asiakasvastaava operoi.
Asiakasnäkökulma:
Asiakkaan työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja siihen vastataan asiakasvastaavamallin ja työkyvyn tuen suunnitelman keinoin. Jatkossa suunnitelman toteutumisen tukeminen, seuranta ja arviointi.
Ammattilais- ja organisaationäkökulma:
Ammattilainen systemaattisesti tunnistaa asiakkaan työkyvyn tuen tarpeet. Ammattilaisella on käytettävissään keinovalikoima (oikea-aikaiset, sujuvat palvelut, esimerkiksi kuntoutus), joihin ohjata ja joilla tukea asiakkaan työkykyä.
Organisaatio on järjestänyt resursseja tukemaan ammattilaista asiakkaan työkyvyn tuen tarpeiden tunnistamisessa ja palveluihin ohjaamisessa.
Yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulma:
Yhteiskunta velvoittaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat työkyvyn tuen tarpeiden tunnistamiseen. Yhteiskunta yhteisvastuullisesti organisaatioiden kanssa huolehtii työkyvyn tuen tarpeiden mukaisten palveluiden saatavuudesta joko tuottamalla niitä itse tai hankkimalla niitä.
Määrällisenä asiakastavoitteena hankesuunnitelmassa 200 asiakasta, joista 70 % ohjautuu hankejakson päätteeksi työhön, työtoimintaan tai koulutukseen. Toimintamallilla haetaan selkeää etenemissuuntaa kaikille (100 %) hankkeeseen osallistuville asiakkaille.
Mittareina asiakasmäärä ja työkyvyn tuen suunnitelmien määrä asiakasmäärää kohti. Mittarina toimii myös palautekyselyt asiakkaille ja yhteistyöverkostolle.
Toimenpiteet tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi:
1. Yhtenäinen ohjausrakenne
Asiakasprosessi työkykytiimin ohjauksessa rakentuu yhtenäisen ohjausrakenteen perustalle. Iisakkiin luodaan lomakkeisto asiakassitoumukseen; tiedonsiirtoon; palvelutarvekartoitukseen asiakkuuden alku-, väli- ja loppuvaiheeseen; sekä asiakaspalautteen keräämiseen.
2. Kattava palvelutarvekartoitus
Asiakkuus aloitetaan kaikille asiakkaille yhdenmuotoisella palvelutarvekartoituksella. Kartoitusvaihe sisältää myös koetun työ- ja toimintakyvyn mittaamisen. Lisäksi arvioidaan asiakkaan osaamisen kehittämisen tarpeita suhteessa työmarkkinatavoitteeseensa. Asiakkaan kuvausta työ- ja toimintakyvystään ja saatavissa olevia taustatietoja hyödyntäen muodostetaan yhteisesti asiakkaalle tavoite kohti työmarkkinoita ja rakennetaan alustava suunnitelma tähän etenemiseksi.
3. Yksilöllinen, prosessivastuullinen ohjaus
Asiakkuuden etenemisvaiheessa Iisakki-työntekijä toimii mahdollisuuksien mukaan normaalin työnhakuprosessin tukena käyttäen asiakkaalle yksilöllisesti kohdistuvia työllistymistä edistäviä palveluita, kuntoutuspalveluita tai muita palvelujärjestelmän osioita, mukaan lukien perusterveydenhuollon palvelut. Iisakki -työntekijä toimii asiakaslähtöisesti, asiakasvastuullisesti ja on prosessivastuussa asiakkaastaan koko palvelun keston ajan. Palveluihin ja työhön tai opintoihin sijoittuessa Iisakki-työntekijä toimii työhönvalmennuksen keinoin prosessin omavalmentajana. Iisakki-työntekijä toimii yhteyshenkilönä ja toteuman seuraajana koko asiakasprosessin ajan työkykynäkökulman mukaisesti. Asiakasprosessiin aikana hankkeen työntekijä toimii asiakkaan prosessivastuullisena omavalmentajana koko prosessin ajan. Iisakin lähtökohtana on pitää asiakkuudet selkeästi alle vuoden mittaisina, jotta prosessissa hankittava tieto ja tulokset tukevat toisiaan ja tavoite ei pääse vanhenemaan. Asiakkuus ei kuitenkaan pääty tiettyyn aikatauluun sidottuna vaan toteutetaan tarpeen mukaisia jaksoja. Asiakkaan etenemistä seurataan myös ns. asiakkuuden päättymissijoittumisen jälkeen 1kk ja 3kk aktiivisen asiakasajan päättymisestä yhteydenotolla asiakkaaseen.
4. Kehittyvä suunnitelma
Asiakkaan prosessin tavoitetta tarkennetaan asiakkuuden aikana. Kaikista asiakasprosessin vaiheisiin sisältyvistä palvelu- tai toimintajaksoista pyydetään kirjallinen palaute jatkosuosituksineen. Asiakkaan omaa kokemusta palvelun etenemisestä seurataan prosessivastuullisen työntekijän toimesta.
5. Erityisiin tarpeisiin erityiset palvelut
Mikäli asiakasprosessin edetessä ilmenee tarvetta tarkemmalle toimintakykyselvitykselle, on Iisakissa käytettävissä ostopalveluna toiminnallinen työkykykartoitus tai terveydenhuollon tarkemmat työkykytutkimukset. Asiakasprosessin kokonaisuus Iisakissa on kuvattu tämän hakemuksen liitteenä 1: Iisakki kuvana. Kuvassa myös määrälliset tavoitteet prosessin eri vaiheissa vuositasolla.
6. Osallistava toteuttamismalli
Iisakki – Iisalmen työkykytiimi toteuttaa toiminnassaan osallistavaa toteuttamismallia. Osallistavan suunnittelun toimintamallissa sidosryhmät ja kansalaiset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Iisakissa ammattilaisia osallistavaa toteuttamismallia ovat jo työkykyverkoston ja ohjausryhmän kehittämisnäkökulmat. Näiden lisäksi haetaan palvelurakenteeseen kokemuksellista tietoa osatyökykyisten ja toimintakykyrajoitteisten kohderyhmältä. Työkykytiimi rakentaa toiminnan aloitusvaiheessa osallistavan toiminnan suunnitelman ja aloittaa osallistavan toiminnan. Osallistamisella pyritään mahdollistamaan sekä sidosryhmille että kohdejoukolle vaikuttamisen väylä, jolla kehittyvää palvelurakennetta saadaan vastaamaan sekä koettua että tiedostamatta olevaa palvelutarvetta. Avoimen verkoston osallistavan kehittämistyön lisäksi hyödynnetään asiakaskokemuksia ja - palautteita toiminnasta ajantasaisesti. Osallistavan toiminnan suunnitelmaan kuvataan tavoitteet asiakaskohderyhmän ja laajan toimijaverkoston osallistamiselle hanketoiminnan kehittämistyössä. Työkykytiimi rakentaa suunnitelmaansa pohjatuvan toimintaansa osallistavan toteuttamismallin, jossa huomioidaan osallistamisen tarpeet suhteessa työkykytoimintaan; osallistamisen kiinteät muodot kuten ohjausryhmäjäsenyys; osallistamisen avoimet muodot kuten asiakaspalautejärjestelmä; sekä osallistamisen kehittämissuunnitelma hankekauden aikana. Osallistavan toiminnan tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista seurataan hankkeen ohjausryhmän toimesta.
7. Tiedolla ohjaus
Iisakki – Iisalmen työkykytiimin toiminnassa kerätään sekä asiakasdataa että toimintatapatietoutta. Asiakkaiden prosessitiedoista kertyvää tietoa käytetään jatkuvan kehittämisen suunnittelun pohjana. Toimintatavoista kertyvää kuvausta hyödynnetään toiminta-analyysissä ja toimintamallin juurruttamisessa perusorganisaatioihin. Tiedonkeruussa ja -siirrossa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja hyviä toimintatapoja asiakkaan yksilönsuojan, tietosuojan ja yhteistyövelvoitteiden sekä vertailukelpoisen seurantatiedon saamisen huomioimiseksi. Asiakkaiden tilannekartoitukset suoritetaan yhtenäisen lomakerakenteen avulla. Asiakastietojen siirrossa käytetään yksilöityä suostumusrakennetta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien sijoittumisen tuki- ja muokkausmahdollisuuksista tiedotetaan työnantajia ja oppilaitoksia positiivisen siirtymävaikutuksen näkökulmasta. Hankkeen asiakaskunnasta ja palveluprosessista rakennetaan yhteenvetotietoja niin hankkeeseen ohjautumisen, sisältyvien palveluiden kuin hankkeen päättymistietojen osalta. Muodostuva ohjausaineisto, hankkeen palvelupolkumallinnos sekä hankkeessa todetut hyvät käytännön kirjataan ja siirretään toimijaverkoston käyttöön. Hanke osallistuu Innokylä-kehittämisalustaan. Hankkeen rekisterinpitäjänä ja asiakastietojen vastuullisena toimijana toimii hankkeen hallinnoija. Hankkeessa muodostuvaa ohjausmateriaalia ja asiakastyön koosteita käytetään kehittämis- ja juurruttamistyön pohjadatana.
Kohderyhmiä on kaksi.
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat iisalmelaiset heikossa työmarkkina-asemassa olevat (etenkin pitkäaikais- tai toistuvais)työttömät henkilöt, joilla on (mahdollisesti määrittelemättömiä) työkyvyn rajoitteita.
Iisakkiin voivat ohjautua TE-toimiston tai työllisyyden kuntakokeilun asiakkaina olevat työttömät työnhakijat sekä etenkin aikuissosiaalityöstä ilman työtä olevat työikäiset, jotka eivät ole työnhakijoina. Asiakasohjausta tehdään tausta- ja verkosto-organisaatioista, mutta asiakkaaksi voi hakeutua myös omatoimisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään myös työllistymistä edistävissä palveluissa, mukaan lukien kuntouttava työtoiminta, toistuvasti tai pitkäkestoisesti oleviin asiakkaisiin, sekä sosiaalisen kuntoutuksen palveluista kohti työmarkkinoita eteneviin asiakkaisiin. Laaja työikäisten määritelmä (huomioidaan mm. nuorille ja ikääntyneille suunnatut samanaikaiset samansuuntaiset palvelut). Suunta on työmarkkinoille, mutta etenemistä ei tapahdu. Suomen kielen taito ja motivaatiota oman tilanteensa selvittämiseen sekä suostumus taustatutkimusten datakeräyksiin vaaditaan.
Toissijaisena kohderyhmänä ovat työllisyydenhoidon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ensisijaisen kohderyhmän parissa työskentelevät ammattilaiset.
Tarkoituksena on tehostaa palveluintegraatiota ja monialaisen palveluohjauksen toimintamallia työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä tuottaa ammattilaisille työkaluja työttömien asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen ja uudenlaisen palvelupolun rakentamiseen (kattava palvelutarvekartoitus, yksilöllinen, prosessivastuullinen ohjaus, kehittyvä suunnitelma, erityiset palvelut).