Poikkeustilanteiden toimintamalli heikoimmassa asemassa olevien avun koordinointiin

Toimintamalli ohjaa ja koordinoi palveluverkostoa poikkeustilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa etenkin heikommassa asemassa olevien osallisuutta, toimintakykyä ja yhteisöllisyyttä sekä kehittää paikallisten toimijoiden yhteistyötä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Poikkeustilanteiden toimintamalli heikoimmassa asemassa olevien avun koordinointiin
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli ohjaa ja koordinoi palveluverkostoa poikkeustilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa etenkin heikommassa asemassa olevien osallisuutta, toimintakykyä ja yhteisöllisyyttä sekä kehittää paikallisten toimijoiden yhteistyötä.

Toteutuspaikka
OuluToivo2020-hanke (ESR 2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

20.09.2022

Viimeksi muokattu

20.09.2022
Ratkaisun perusidea **

Toimintamalli auttaa ohjaamaan ja koordinoimaan eri tahojen ja eri palvelupisteiden toimintaa erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten poikkeusolojen vallitessa, jotta heikoimmassa asemassa olevat saisivat sujuvasti tarvitsemansa avun vaikeista olosuhteista huolimatta. Malli koostuu ohjaus- ja koordinaatioryhmästä sekä palvelupisteverkostosta. Verkosto perustuu jo olemassa oleviin palvelupisteisiin, mutta palvelupisteiden verkostoa voidaan laajentaa tai supistaa tarpeen ja resurssien mukaan.

Hyvän toimivuuden varmistamiseksi yhteistyöverkoston tulee olla olemassa ja työnjakojen mietittynä jo ennen kriisi- ja poikkeustilannetta. On tärkeää, että ohjaus- ja koordinaatioryhmä pitää yhteyttä säännöllisesti myös muulloin kuin poikkeustilanteissa. On luontevaa, että yhteydenpito linkittyy laajempaan paikallisten toimijoiden yhteistyöhön, jossa kehitetään avun tarvitsijoiden tavoittamista ja asiakaslähtöisyyttä.

Vaikka tavoite on parantaa kulloisessakin poikkeustilanteessa erityisesti heikommassa asemassa olevien osallisuutta, toimintakykyä ja yhteisöllisyyden kokemusta, ovat palvelupisteiden palvelut tarjolla kaikille apua tarvitseville. Palvelupisteillä voidaan tarjota välitöntä apua (keskusteluapu, ruoka- ja asiointiapu, palveluohjaus, mahdollisuus sähköiseen asiointiin), minkä lisäksi toiminnalla pyritään tukemaan hyvinvointia muun muassa ehkäisemällä yksinäisyyttä.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Toimintamallin luominen aloitettiin koronapandemian takia voimassa olleiden poikkeusolojen aikana ja tulevissa poikkeustilanteissa hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi. Toimintamallia voidaan soveltaa myös kuntaa suuremmalla tai pienemmällä alueilla, esimerkiksi yhden kaupunginosan alueella.

Malli koordinoi sosiaali- ja terveyssektorin sekä apua tarjoavien kolmannen sektorin toimijoiden toimintaa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden palvelu- ja viranomaistahojen sekä yritysten kanssa.

Poikkeustilanteissa apua tarjotaan mallissa mukana olevien toimijoiden toimipisteissä, kuten asukastuvilla ja seurakuntien tiloissa kuten seurakuntataloilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Avun kohderyhmänä ovat poikkeustilanteesta riippuen etenkin heikommassa asemassa olevat, mutta palvelupisteiden palvelut ovat kuitenkin tarjolla kaikille apua tarvitseville. Mallissa voidaan painottaa jotain tiettyä kohderyhmää (kuten ikäihmiset, työikäiset, lapsiperheet tai vieraskieliset).

Yhteistyökumppaneina ovat kunnan sosiaali- ja terveyssektorin työntekijät sekä järjestöjen ja seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös kunnan muiden palvelusektoreiden ja viranomaistahojen (AVI, TE-toimisto, poliisi, pelastustoimi) kanssa. Yhteistyökumppaneina voivat olla myös muut toimijat kuten yritykset.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamalli otetaan käyttöön poikkeustilanteissa. Mallista tulee kuitenkin laatia paikallisesti ennakoivasti eli ennen poikkeustilannetta. Tässä kuvatusta mallista tehdään siis aina paikallinen sovellutus, jossa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, toimijat ja avun tarpeet. Suunnittelussa varaudutaan erilaisiin skenaarioihin ja poikkeustilanteisiin.

Mallin paikallinen rakentaminen voidaan aloittaa muodostamalla ohjaus- ja koordinaatioryhmä, jossa on edustus keskeisistä toimijoista (kunta, seurakunta ja järjestöt), joista jollakin on koordinaatiovastuu toiminnasta. Ryhmä sopii työskentelytavoista sekä koordinoi niin mallin laatimista kuin myöhemmin käytännön toimintaakin.

MALLIA TYÖSTETÄÄN YHDESSÄ JA SIIHEN KIRJATAAN SEURAAVAT ASIAT:

  • Mukana olevat tahot
  • Ohjaus- ja koordinaatioryhmän kokoonpano
  • Kunkin alueen tai palvelukokonaisuuden vastuuhenkilöt.
  • Miten ohjaus ja koordinaatio eri toimijoiden ja eri palvelupisteiden kesken järjestetään.  
  • Mitä, miten ja missä palvelut toteutetaan (mm. sähköiset, liikkuvat, perinteiset palvelut).
  • Kunkin palvelupisteen palvelutarjonta esimerkiksi taulukon muodossa.
  • Mallin liitteenä kannattaa olla viestintäsuunnitelma, toimijoiden (ohjaus- ja koordinaatioryhmä, palvelupisteet) yhteystiedot, vapaaehtoistoiminnan muistilista, paikallisten ja valtakunnallisten palveluiden yhteystietoja sekä ohjeet ja tarkistuslista palvelupisteen nopeaa perustamista varten.

VERKOSTON TOIMINNAN KOORDINOINNISSA HUOMIOITAVAA

Toimintamallin toimivuuden kannalta toiminnan onnistunut koordinointi on tärkeää. Hyvän toimivuuden varmistamiseksi yhteistyöverkoston tulee olla olemassa ja työnjakojen mietittynä jo ennen poikkeusaikaa. Lisäksi on tärkeää, että ohjaus- ja koordinaatioryhmä pitää yhteyttä säännöllisesti myös muulloin kuin poikkeustilanteissa. Toimintaa ja koordinaatiota helpottaa osaltaan myös se, että palvelupisteverkosto perustuu ennestään olemassa oleviin palvelupisteisiin, kuten asukastupiin. Tilanteen mukaan tätä peruspalvelupisteverkosta voidaan laajentaa määrällisesti tai sisällöllisesti.

Koordinaatiota helpottaa se, että toiminnassa ovat mukana tarvittavat tahot, jotka sitoutuvat toimintaan ja joilla on yhteinen ymmärrys kokonaisuudesta ja toiminnan tavoitteista. Organisaatioiden ja ammattilaisten lisäksi ymmärrys kokonaisuudesta edesauttaa myös mukana olevien vapaaehtoisten sitoutumista ja heidän työpanoksensa koordinaatiota. On myös hyvä pohtia, mille taholle koordinaatiovastuu luontevimmin sopii ja millä on riittävät resurssit työhön.

Toiminnan ja sen koordinoinnin perustan muodostavat kohderyhmän ja ammattilaisten tarpeet ja niistä johdetut tavoitteet toiminnalle.

PAIKALLISEN MALLIN POHJAKSI KERÄTÄÄN TIETOA KOHDERYHMÄLTÄ JA AMMATTILAISILTA

Mallin rakentaminen voidaan aloittaa tiedonhankinnan havaintojen pohjalta ”puhtaalta pöydältä” tai pohjana voidaan hyödyntää soveltuvaa olemassa olevaa toimintamallia, valmius- tai kriisisuunnitelmia sekä esimerkiksi koronapandemiakokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa alueen ja sen väestön tuntemus on etu.

Toimintamallin rakentamisen taustaksi hankitaan tietoa esimerkiksi tarpeista, toiveista, ideoista ja kokemuksista niin kohderyhmältä (palveluiden ennakoidut käyttäjät) kuin heidän kanssaan työskenteleviltä ammattilaisilta.

Ammattilaisilta saadaan tietoa muun muassa kohderyhmän asioinnin syistä ja toimintatavoista poikkeustilanteissa sekä siitä, minkä toimijoiden kanssa ammattilaiset itse tekevät yhteistyötä ja miten yhteistyö sujuu. Kohderyhmältä puolestaan saadaan tietoa mm. palveluiden käyttötavoista ja -mieltymyksistä (esim. sähköisten palveluiden käyttö), avun saatavuudesta ja saavutettavuudesta poikkeustilanteissa sekä palvelutarpeista ja syistä tarpeiden taustalla. Toisaalta voidaan kysyä myös elämään iloa tuovista asioista.

Ammattilaisia voidaan lähestyä esimerkiksi sähköisen kyselyn avulla ja kohderyhmän näkemyksiä voidaan kartoittaa esimerkiksi alueellisten keskustelutilaisuuksien avulla. Osallistumisen kynnystä madaltavat mahdollisimman helppo osallistuminen ja selkeät kysymykset, tilaisuuden houkuttelevuus (esim. tarjoilut), saavutettavuus ja esteettömyys, järjestävän tahon tuttuus sekä hyvä kohderyhmän tavoittava tiedotus.

PALVELUPISTEET

Kunkin palvelupisteen toiminta muotoutuu omanlaisekseen käytettävissä olevien resurssien mukaan, mutta kaikilla pisteillä on tarjolla apua kohderyhmän akuuttiin avuntarpeeseen, kuten keskusteluapua, ruoka- ja asiointiapua sekä palveluohjausta. Palvelupisteiden verkosto rakennetaan olemassa palveluverkoston varaan ja sitä laajennetaan tarvittaessa. Palvelupisteverkosto voi tarjota mahdollisuuden hoitaa asioita myös verkossa ja saada opastusta sähköiseen asiointiin. Palvelupisteelle voi tulla ilman ajanvarausta sen aukioloaikojen puitteissa.

Välittömän avun lisäksi toiminta voi tukea hyvinvointia muun muassa ehkäisemällä yksinäisyyttä, joka on riskinä, kun erilaiset ryhmätoiminnot siirtyvät poikkeustilanteiden takia sähköisiin ympäristöihin tai päättyvät kokonaan. Palvelupisteestä voidaan esimerkiksi tehdä asukkaiden kohtaamispaikka. Kohtaamisia voidaan järjestää myös sähköisessä ympäristössä.

Kynnys käyttää palvelupisteen palveluita pyritään tekemään mahdollisimman matalaksi. Jos palvelupisteet ovat olleet jo aiemmin toiminnassa, henkilöstö on asukkaille entuudestaan tuttua. Palvelupisteillä hyödynnetään digitaalisia palveluita, kuten ryhmätoiminnan järjestämistä verkossa eri alustoilla (kuten Teams, Discord) ja liikkuvia palveluita. Liikkuva palvelu vie apua sinne, missä sitä tarvitaan, mikäli palvelupisteelle on pitkä matka tai sinne on vaikea päästä. Fyysisesti palvelupisteet sijaitsevat pääosin asukastuvilla tai seurakuntien tiloissa eri puolilla kuntaa. Jos poikkeustilanteeseen liittyy tarve vältellä kontakteja, on hyödyksi, että palvelupisteet ovat pieniä ja hajautetusti sijoitettuja. Palvelupisteitä voidaan kohdentaa tietyille ryhmille, kuten nuorille alle 30-vuotialle tai maahanmuuttajille.

Palvelupisteen toiminnasta vastaa työpari, joista toinen on esimerkiksi asukastuvalla työskentelevä kunnan tai järjestön työntekijä tai vapaaehtoinen, ja toinen esimerkiksi paikallisseurakunnan työntekijä, kuten alueen diakoniatyöntekijä tai pappi.

Palvelupisteiden toimintaa koordinoi koordinaattori. Oulussa tehtävää hoitivat kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit. Palvelupisteiden toiminnan kehittäminen ja tarvittaessa käynnistäminen sekä pisteiden tarjoamien palveluiden määrästä ja sisällöstä huolehtiminen on ohjaus- ja koordinaatioryhmän tehtävä.

YHTEYDENPITO, VIESTINTÄSUUNNITELMA JA MALLIN VISUALISOINTI

Ohjaus- ja koordinaatioryhmä pitää yhteyttä säännöllisesti myös muulloin kuin poikkeustilanteissa. Yhteydenpidon tarkoituksena on välttää päällekkäistä toimintaa ja tehostaa yhteistyötä jo ennalta.

Tärkeä osa-alue on myös viestintäsuunnitelma ja sen laatiminen. On tärkeää miettiä ainakin kuka tiedottaa, miten ja kenelle, tiedottamista kannattaa myös kohdentaa ja mukauttaa sen mukaan mille ryhmälle (mm. elämäntilanteet, ikäryhmät) ollaan viestimässä.

Mallin visuaalinen kuvaaminen helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja siitä viestimistä eri osapuolille. Visuaalista kuvausta ja taulukkoa on helppo tarvittaessa päivittää ja pitää ajan tasalla. Mallin kuvaamisessa voidaan hyödyntää OuluToivo2020-hankkeessa laadittua kuvausta liitteineen.

Liitteet, 3 dokumenttia: OuluToivo2020- toimintamallin visuaalinen kuvaus ja palvelupisteiden palvelutarjonta, vapaaehtoistoiminnan muistilista, ohjeet palvelupisteen nopeaa perustamista varten

VAPAAEHTOISTEN TUKEMINEN JA KOULUTUS, AMMATTILAISTEN PEREHDYTYS

Toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten tukemiseen on syytä kiinnittää erityisesti huomiota. Vapaaehtoisilla tulee olla mahdollisuus purkaa kuormittavat tilanteet ja osallistua työnohjauksellisiin purkutilanteisiin. Lisäksi vapaaehtoisille voidaan tarjota tukea tarpeen mukaan niin puhelimitse, internetissä kuin kasvokkain.

Samoin riittävä perehdytys (peruskoulutus, kuhunkin poikkeustilanteeseen liittyvä koulutus) on tärkeää. Yhteisesti on hyvä sopia, millaisia tehtäviä vapaaehtoisille tarjotaan, miten huolehditaan vapaaehtoisten vakuutuksista ja kulukorvauksista, sekä millä taholla on kokonaisvastuu.

On tärkeää, että kaikki toiminnassa mukana olevat työntekijät ja vapaaehtoiset saavat poikkeustilanteiden toimintamallista kokonaiskuvan. Ammattilaisille on hyvä järjestää opastusta ja luoda toimintatapoja kulloisessakin poikkeustilanteessa tarvittavien taitojen ja toimintatapojen, esimerkiksi etävälineiden ja -ryhmien hyödyntämiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: VERKOSTOMAINEN TOIMINTAMALLI TUKEE OSALLISUUTTA POIKKEUSTILANTEISSA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä 

Toimintamallilla pyritään lisäämään osallisuutta omassa elämässä tarjoamalla kohderyhmälle konkreettista apua, ohjausta ja mahdollisuus tavata muita myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Kynnys käyttää palvelupisteen palveluita on pyritty tekemään mahdollisimman matalaksi. Palvelupisteet eivät ole perinteisiä virastoja, vaan ne sijaitsevat eri puolilla kuntaa esimerkiksi alueen asukastuvilla. Vapaaehtoiset ovat vahvasti mukana toiminnassa, mikä osaltaan tekee toiminnasta mahdollisesti helpommin lähestyttävää. Palvelupisteelle voi tulla sen aukioloaikojen puitteissa silloin, kun se itselle sopii. Vapaaehtoisille toiminta tarjoaa mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen ja vapaaehtoisten yhteisön. (1) Apua tarvitsevien haasteisiin etsitään yksilöllisiä ratkaisuja ja palvelupisteiden tarjontaa myös muokataan tarpeiden pohjalta (1,2).

Toiminnan lähtökohtana ovat kohderyhmän ja heille palveluja tarjoavien ammattilaisten toiveet ja tarpeet. Paikallinen toimintamalli luodaan keskeisten toimijoiden yhteistyönä kohderyhmältä ja ammattilaisilta kerätyn tiedon pohjalta. Myös käytännön toiminta palvelupisteillä perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön. Muiden palveluiden ohella erityisesti mahdollisuus käyttää internetiä ja saada siihen opastusta tukee apua tarvitsevien mahdollisuuksia hoitaa asioitaan, vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja ilmaista itseään. Samalla vahvistetaan kansalais- ja demokratiataitoja. Vapaaehtoiset saavat toiminnassa mukana olemalla mahdollisuuden vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin, mihin he saavat myös tukea ja koulutusta. (2)

Toiminta tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuden yhteisen hyvän edistämiseen. Palvelupisteiden palvelut ovat tarjolla kaikille apua tarvitseville, mikä mahdollistaa eri taustoista tulevien ihmisten kohtaamisen. Toisaalta, koska toiminta on suunnattu etenkin heikommassa asemassa oleville, voidaan sen kautta vahvistaa heidän yhdenvertaisuuden kokemuksiaan sekä tukea pääsemistä osalliseksi yhteisestä hyvästä ja yhteisöstä. (3)

Mukana olevilla organisaatioilla on puolestaan mahdollisuus kehittää omia verkostojaan ja yhteistyötä. Vaikka itse toimintamalli on käytössä vain poikkeusaikoina, mallin laadinnasta ja käytännön toiminnasta vastaava ohjaus- ja koordinaatioryhmä pitää yhteyttä ja kehittää toimintaa myös normaalioloissa. (osallisuutta edistävät rakenteet)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

  • Osallisuutta edistävä hallintomalli ja osallisuustyön johtaminen
  • Verkostoiva työ
  • Ammattilaisten osallisuus

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

OULUSSA TEHTIIN TIEDONHANKINTA MALLIN POHJAKSI

Oulussa mallin pohjana toimi aiemmin luotu Oulu-apu-malli, jonka kohderyhmänä olivat keväällä 2020 erityisesti ikäihmiset. Toimintamallin laatimisen pohjaksi tehty tiedonhankinta kohdistettiin työ- tai opiskelupaikkaa vailla oleviin työikäisiin, koska tätä ryhmää pidettiin yhtenä potentiaalisena  palvelupisteiden käyttäjäryhmänä ikäihmisten ja lapsiperheiden ohella.

Tiedonhankinta toteutettiin keskustelutilaisuuksien ja ammattilaiskyselyn avulla. Kohderyhmälle järjestettiin keskustelutilaisuuksia eri puolilla kaupunkia, pääosin asukastuvilla tai seurakuntien tiloissa. Kohderyhmien tilaisuudet kutsui kokoon alueen diakoniatyöntekijä tai järjestön työntekijä. Keskustelutilaisuuksiin osallistuneet saivat elintarvikekassin. Ammattilaisille kohdistettu sähköinen kysely suunnattiin seurakuntien diakoniatyöntekijöille, järjestöille sekä kaupungin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka työskentelevät kohderyhmään kuuluvien kanssa.

Toimintamallia kehitettiin tiedonhankinnan havaintojen pohjalta useissa yhteistyökokouksissa.

OULUSSA MALLIN TOTEUTTAMISEEN KOOTTIIN LAAJA VERKOSTO

Oulussa mallin laadinnassa keskeisessä roolissa olivat Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan tiimi, järjestöt sekä Oulun seurakuntayhtymä.

Ohjaus- ja koordinaatioryhmässä on edellä mainittujen tahojen lisäksi edustus hyvinvointikeskuksista sekä kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista, nuorisopalveluista ja monikulttuurikeskus Villa Victorista. Koordinaatiovastuu on kaupungilla. Hanke toimi tiiviissä yhteistyössä Oulu-apu-työryhmän kanssa, joka oli pohjana ohjaus- ja koordinaatioryhmälle. Ryhmään kutsuttiin lisää toimijoita työskentelyn edetessä.

Toimintamallin pohjana oleva Oulu-apu-malli oli toiminnassa keväällä 2020. Sen sijaan toimintamallin mukaista palvelupisteverkostoa ei keritty testata tai toteuttaa käytännössä. Suurin osa toimintamallin palvelupisteistä ovat samoja kuin Oulu-avun palvelupisteet. Toimintamallin laadinnassa palvelupisteiden määrää lisättiin huomioimalla katvealueet palvelupisteverkostossa ja pyrittiin siten lisäämään palvelupisteiden saavutettavuutta. Lisäksi vahvistettiin ammattilaiskyselyn ja keskustelutilaisuuksista saadun palautteen pohjalta palvelupisteiden palvelutarjontaa lisäämällä osallisuutta lisääviä palveluja sekä mahdollisuus sähköiseen asiointiin ja sen opastukseen.

TOIMINTAMALLISTA TIEDOTTAMINEN OULUSSA

Mallin palvelupisteistä on suunniteltu tiedotettavan jo ennestään olemassa olevan Oulu-avun nettisivuilla, joita puolestaan on tuotu esille toimijoiden omissa viestintäkanavissa ja paikallisessa viestinnässä. Tällä hetkellä Oulu-avun nettisivusto on olemassa, mutta sitä ei aktiivisesti päivitetä. Tulevissa poikkeustilanteissa, joissa toimintamalli otetaan käyttöön, myös sivusto aktivoidaan uudelleen käyttöön. Myös hankkeessa kehitetystä toimintamallista käytetään jatkossa Oulu-apu-nimeä, koska se on asiakkaille tuttu keväästä 2020.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu OuluToivo2020 -hankkeessa (ESR 2020) tehtyyn kehittämistyöhön. Hankkeen toteuttivat päätoteuttaja Oulun seurakuntayhtymä ja osatoteuttajana oli Diakonia-ammattikorkeakoulu. Oulun kaupunki tuki hanketta rahallisesti. Hanke toteutettiin Oulun kaupungin alueella.

Kehittäjän yhteyshenkilöt:

  • Anja Saukkomaa, anja.saukkomaa(a)evl.fi p. 040-5747119, Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä
  • Heini Sajalin, heini.sajalin(a)diak.fi, p. 050-4726991, Diakonia-ammattikorkeakoulu

OuluToivo2020-hanke Oulun seurankuntien sivuilla

Ouluun uusi toimintamalli helpottamaan kriisitilanteiden sosiaalisia ongelmia (Oulun seurakunnat, 26.11.2020)

OuluToivo -hankkeen päätöstilaisuus 27.11.2020 (Youtube)

Oulun kaupungin hankekortti: OuluToivo2020

Kansikuva
Poikkeustilanteiden toimintamalli heikoimmassa asemassa olevien avun koordinointiin. Toimintamalli on Euroopan sosiaalirahaston tuella kehitetty "osallisuuden palanen", jolla voidaan lisätä heikossa asemassa olevien osallisuutta.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Häiriötilanteet ja poikkeusolot Lähipalvelut Osallisuus Verkostot Yhteispalvelu

Ilmiöt

Poikkeusolot Syrjäytyminen

Kohderyhmä

Ammattilaiset Koko väestö Organisaatiot Työikäiset Työttömät