Vastaanottopalveluihin on kehitetty tiimimalli, jossa asiakkaan hoitaminen alkaa heti yhteydenotosta ja asiakkaan palvelutarve pyritään ratkaisemaan ensikontaktissa kevyimmällä mahdollisella tavalla ja moniammatillisella yhteistyöllä.

 

Toimintaympäristö **

Terveyskeskuksen vastaanottouudistus on osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen uudistusta. Ohjelmassa kehitetään perustason sosiaalipalveluja että terveyspalveluja – niiden saatavuutta parannetaan ja palvelut yhteensovitetaan ihmisen tarpeita vastaavaksi. Otettu käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa ihmiset saavat tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla. 

Tavoitteena on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.  Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen sekä kustannusten nousun hillitseminen.

Väestön vanheneminen ja väkiluvun lasku asettavat haasteita palvelujärjestelmälle, jonka pitäisi tuottaa potilaille heidän tarvitsemansa terveyspalvelut entisin resurssein. Erikoissairaanhoidon toiminnan pirstaloituminen vaatii perusterveydenhuollolta entistä laajempaa kokonaistilanteiden hahmottamista ja potilaan hoidon suunnitelmallisuutta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Terveyspalveluiden saatavuutta tulee parantaa (tarpeelliseksi todettu hoito alkaa heti).

Henkilöstön työhyvinvointia tulee parantaa.

Hoidon jatkuvuutta tulee lisätä.

Kustannuksia pitää vähentää koko Soiten laajuudessa.

Monialaista yhteistyötä lisätään

Asiakasta ei pompotella

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas tarvitsee reaaliaikaisen avun ja tuen erilaisiin terveysongelmiin. Paljon tukea tarvitseva asiakas tarvitsee henkilökohtaisesti räätälöidyn hoitosuunnitelman ja hoidosta vastaavat, nimetyt tahot.

Ammattilainen tarvitsee asiakaskontaktien vähenemistä, mikä käytännössä tarkoittaa kontaktien laadun parantamista kohti vaikuttavampaa asiakasohjausta.

Organisaatio tarvitsee menojen vähenemistä ja se tarkoittaa erikoissairaanhoidon menojen vähentymistä perusterveydenhuollon pystyessä toimimaan entistä tehokkaammin.

Yhteiskunta tarvitsee toimintakykyisiä lapsia, nuoria, perheitä, työikäisiä ja vanhuksia, joten kokonaisuudessaan potilaitten aktiivisuuden ja osallisuuden lisääntyminen ovat keskeisiä välitavoitteita.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Keskeistä on muodostaa yhteinen ymmärrys siitä, miksi ja millaista muutosta perusterveydenhuollon järjestämistapaan tehdään. Työntekijät haluavat tehdä vaikuttavaa ja hyvää työtä ja sille pitää luoda hyvät edellytykset.

Kehittäjäsairaanhoitajat toimivat omissa yksiköissään kehittäjinä ja toiminnan jalkauttajina sekä kehittäjäkoordinaattori työskentelee 50% työajalla. Palvelualuejohtaja on kehittämisvastuussa.

Yksiköissä toimii henkilökunnasta muodostettu pilottitiimi, jotka ovat osallistuneet kehittämiseen ja toimivat henkilökunnan edustajina. Kehittämistä jatketaan yksiköiden tiimipalavereissa.

 

Tavoiteltu muutos

Perusterveydenhuolto pystyy laaja-alaisesti hoitamaan väestön akuutit ja pitkäaikaiset terveysongelmat siten, että akuutit vaivat hoidetaan saman päivän aikana ja pitkäaikaisten terveysongelmien hoidossa terveydenhuollon tehtävänä on määritellä potilaan kanssa yhteisymmärryksessä sairauden hoidon ja seurannan tavoitteet ja keinot niin, että potilaalla on suurin rooli sairautensa seurannassa. Monisairaitten ja paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden tapauksessa tarvitaan moniammatillinen suunnitelma siitä tuesta, jolla päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Muutoksen mittaaminen

Erikoissairaanhoidon menot 2-3 vuoden aikajänteellä, menojen pitäisi ainakin Soiten jäsenkuntien osalta pienentyä.

Henkilöstötyytyväisyyskyselyn seuranta, kyselyn pitäisi näyttää paranevaa henkilöstötyytyväisyyttä hankkeen aikana.

Asiakastyytyväisyyden pitäisi lisääntyä. Tätä mitataan jatkuvasti, mutta haasteena on vaikeus saada positiivista palautetta keskipohjalaisesta väestöstä.

T3-ajan pitäisi mennä alle 7 kaikkina ajankohtina.

Kuinka moni asiakas on saanut oman vastuutyöntekijän

Miten työt saadaan hoidettua työajan puitteissa

Hoidon jatkuvuus Coc indeksin avulla

Seurataan puheluiden ja sähköisten asiointien määrää

Toteutussuunnitelma

Vastaanottomalli rakennetaan huoneentaulun periaatteiden mukaiseksi.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Perusterveydenhuollon asiakaskunta on kaikista terveydenhuollon sektorien asiakaskunnista monipuolisin. Se pitää sisällään hyvin terveitä, hyvin monisairaita, hyvin nuoria, hyvin iäkkäitä, hyvin toimintakykyisiä, hyvin toimintakyvyltään rajoittuneita potilaita näin esimerkiksi. Tämä tietoisuus avaa hyvin sitä, että meillä pitää olla palvelujärjestelmä, joka joustaa asiakkaitten erilaisten tilanteiden mukaisesti tuottaen kuitenkin tasalaatuista terveyshyötyä. Asiakasraateja on konsultoitu muun muassa suunniteltaessa Soiten sähköistä esitietolomaketta.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Olemme tehneet yhteistyötä Keusoten, Sotkamon, Tampereen, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Siun soten ja Lapin sote-kehittäjien kanssa  ja vaihtaneet ajatuksia. Myös THL:n asiantuntijoita, Lääkäriliittoa ja ulkopuolisia asiantuntijoita koskien hoidon jatkuvuutta ja yleislääketieteen ydinosaamisalueita on kuultu koskien uudistuksen taustatiedoiksi ja periaatteiksi hyödynnettävää informaatiota. Keräsimme hyviä ideoita ja kehitimme toimintamallin, jota pystyimme hyödyntämään omalla hyvinvointialueellemme. 

Ideointi

Sote-alan ammattilaiset haluavat nähdä työn olevan tuloksellista. Liiallinen kiire ei ole pelkästään luonnonlaki, vaikka perusterveydenhuollossa ei ole koskaan liikaa resurssia ollutkaan. Tietoisuus siitä, että vain potilas itse voi hoitaa omaa pitkäaikaissairauttaan tehokkaasti, ohjaa ajatuksemme valmentavaan ja hoidon suunnittelussa auttavaan suuntaan. Informaationkulussa digitalisaatiosta voi hallitulla tavalla olla merkittävää hyötyä, kun haluamme parantaa sairauden diagnostiikassa, käynnin tarpeellisuuden arvioinnissa, hoidon seurannassa tai lausuntojen laatimisessa saatavilla olevan luotettavan tiedon määrää.

Olemme tunnistaneet erilaisten kontaktimuotojen etuja ja haittapuolia. Yksilölliset tilanteet vaativat yksilöllisiä ratkaisuja. Ajanvaraus vain vastaanottajan omalla luvalla on tärkeä periaate, koska potilaiden tilanteet ovat niin vaihtelevia, että tehokasta työajan käyttöä ei voida pelkästään sisäisillä ohjeistuksilla varmistaa. Niin ikään tärkeää tiimityössä on sopia yhteiset käytännöt potilaan kontaktoinnista, jotta minimoidaan vaikuttamattomat yhteydenotot potilaaseen tai potilaan suunnasta terveyskeskukseen.

Hoito tulee saattaa tilanteen vaatimalle taholle mahdollisimman nopeasti. Kansansairauksien hoidossa ja seurannassa on mahdollista luoda yhteisiä hoitomalleja, joihin potilaan valmennus ja muu seuranta voidaan nojata. Hyödynnetään ajankäyttöä tehokkaasti tunnistamalla tilanteet, joissa potilaan on parempi tutustua taustamateriaaleihin kotona omalla ajallaan ja ammattilainen on hänen tukenaan informaatiota sovellettaessa tai lisäkysymyksiin vastauksien haettaessa.

Työntekijää ei tule koskaan jättää yksin vaikean asiakasasian kanssa, vaan ne pitää jakaa tiimin kesken ratkaisun tai ainakin rakentavan suhtautumisen löytämiseksi. Sähköinen hoidon tarpeen arviointityökalu mahdollistaa kootut itsehoito-ohjelinkit potilaalle lähetettäväksi. Vuoden 2022 aikana käyttöön tuleva Lifecare-päivitysversio mahdollistaa myös modernin sähköisen hoitosuunnitelman, jota tulee käyttää potilailla, joiden hoito ei ole suunniteltavissa yksittäiseen hoitomalliin nojaten tai hoitoon tarvitaan monia ammattilaisia.

Idean valinta

Raameja, joissa vaikuttavaa työtä voidaan tehdä. Jos työn raamit ja tavoitteet ovat selkeät ja työntekijöiden autonomiaa ja osaamista arvostetaan, yksittäisen työntekijän joustavuus potilaan tilanteen tarkoituksenmukaista ratkaisua varten on tästä luonnollinen seuraus.

Idean testaus asiakkaalla

Lisättäessä etähoitoa osa asiakkaista kokee etähoidon "huonommaksi" kuin perinteisen, vastaanottokäyntien kautta ensisijaisesti tapahtuvaksi hoidoksi. Kuitenkin suurin osa on ylipäänsä tyytyväinen, kun asiaa saadaan hoidettua. 

Ratkaisun testaaminen

AJS kokeili Tunkkarilla kahteen otteeseen eri henkilöstön kanssa tiimilääkärimäistä työskentelyä. Kokkolan pääterveysasemalla on aiemmin ollut Keusoten mallin mukaista toimintaa kokeilussa, mutta se ei osoittautunut Soitessa toimivaksi konseptiksi. Miksi? Syytä on vaikea yksilöidä, mutta keskusteluissa työntekijöiden kanssa ainakin nämä seikat vaikuttivat epäonnistumiseen:

- konsultin aggressiiviseksi koettu käyttäytyminen

- henkilöstön vain näennäinen kuuleminen muutoksessa

- kansallisten hoitolinjauksien sivuuttaminen

- heikko ja epäkoherentti johtaminen

- toimintamallin voimakas takertuminen puhelintyöhön ensisijaisena työmuotona

Näitä epäonnistumisia ei haluttu toistaa.

Liitteet
Kokeilun tavoitteet

Ymmärtää, millaisia käytännön edellytyksiä tiimityössä toimimiselle on auki kirjoitettava ja edellytettävä.

Kokeilussa opittua

Testattaessa tiimilääkärin työtä pienimuotoisesti tuli ilmeiseksi, että lääkärin sijoittaminen hoitajien läheisyyteen tuottaa hyötyä asiakasprosesseille vain silloin, kun myös muut työntekijät näkevät hoito alkaa heti -ideologialla ja konsultaation helpottamisella. Toisaalta tuli selkeitä osoituksia siitä, kuinka paljon työaikaa voidaan säästää sillä, että tällaiseen kykenevä potilas tarjoaa rakenteisesti kirjattua tietoa omasta terveydentilastaan hoidon ja diagnostiikan suunnittelulle. Vastaanottokäyntien on jatkossa ehdottomasti oltava vastaanottajan itsensä suunnittelemia.

Ratkaisun perusidea **

Potilaan huoli terveydentilastaan on keskeinen palvelujen kysyntää aiheuttava tekijä ja sen vuoksi ammatillisesti korkeatasoisen lääketieteen ja hoitotyön ammattilaisten työn lisäksi potilaan huolen vähentäminen on keskeinen toiminnan tavoite.

Pitkäaikaissairauden hoidossa potilaan rooli on keskeinen ja ammattilaiset hyödyntävät sairauden hoitoa parhaiten tarjoamalla seurannalle rakenteen potilaslähtöisen terveys- ja hoitosuunnitelman muodossa.

Digitaalisten tiedonkeruutapojen käyttö tilanteissa, joissa ne nopeuttavat työtä tai parantavat kerätyn tiedon käytettävyyttä, lisää kustannustehokkuutta.

Toistensa työtä arvostavien tiimiläisten keskinäinen yhteistoiminta potilaan parhaaksi lisää työhyvinvointia ja parantaa potilaan hoidon kokonaisuutta ja laatua.

Paljon tukea tarvitsevien potilaiden arvioinnin tulee olla riittävän laaja-alaista ja moniammatillista, jotta potilaan toimintakykyä ja vastuunottoa parantavat toimet voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisiksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamalli rakennettiin yhteistyössä arkityön ammattilaisten kesken ja sen osa-alueita arvioitiin ja toteutettiin myös työpajojen kautta. Mallin osia vietiin käytäntöön toimipistekohtaisilla ja tiimikohtaisilla koulutustilaisuuksilla, joissa uudenlaisen toimintatavan periaatteet juurrutetaan työyhteisön toimintatavoiksi. Tiimeille annetaan riittävä ammatillinen autonomia sekä raamit yli- ja alikuormitustilanteiden välttämiseksi. Sijaismäärärahoja tarvitaan koulutuksen mahdollistamiseksi päivittäisen työarjen ohessa. Taloudellisia menetyksiä tulee koulutustyötuntien lisäksi joistakin teknisistä hankinnoista (vastamelukuulokkeet, sermit työrauhan varmistamiseksi tiimitiloissa) sekä motivoivan työmenetelmän koulutuksista.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallia voidaan soveltaa, hyvin pieniin yksikköihin malli ei sellaisenaan sovi. Henkilökunta mukaan kehittämiseen.

Tiimihengen kasvattaminen vie aikaa ja vaatii myös muutosta lähiesimiehiltä. Valtameri laivaa ei käännetä hetkessä.

Selkeät linjaukset/raamit toiminnalle on hyvä sopia ennen kehittämisen aloittamista ja luoda esimiesten kanssa selkeä kuva kehittämisestä ja sen etenemisestä. Ennen kehittämisen aloittamista on hyvä sitouttaa henkilöstö kehittämiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Tiimimalli ja toimintatapa on henkilökunnan keskuudessa otettu hyvin ja positiivisesti vastaan. Asiakkaat ovat tykänneet, kun yhä useammin tavoittavat saman ammattilaisen.

Tiimimalli vaatii päivittäisjohtamiselta uutta otetta.

Tiimimalli yksin ei riitä saatavuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi