SOPIVA Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke

Kehitämme Sopivassa avun ja tuen järjestämisen toimintatapaa, jossa vammainen henkilö on itse keskiössä kokonaisuuden suunnittelussa, valinnassa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia.

Toimintaympäristö **

Essoten ja Vaalijalan yhteinen Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke käynnistyi syksyn 2020 aikana ja jatkuu aina vuoden 2021 loppuun saakka. Hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistusta. Henkilökohtaisen budjetoinnin hanke koostuu alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteiskehittämisestä.  Etelä-Savossa tapahtuvan alueellisen työn lisäksi hankkeessa kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavan valtakunnalliset periaatteet sekä toimintatavat ja arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa ja hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).  

Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen kytkeytyy Essoten uuden vammaispoliittisen ohjelman (2020-2023) toimeenpanoon. Ohjelma laadittiin osallistavia menetelmiä hyödyntäen monialaisena työpaja työskentelynä. HB:n kehittäminen hyödyntää tuoreen työpajatyöskentelyn tiedonkeruuta ja jatkaa eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä luontevasti. Vammaispoliittisen ohjelman tavoite on edistää kuntayhtymän alueen vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasavertaista osallisuutta yhteiskunnan toimintaan. Ohjelmalla tavoitellaan myös itsemääräämisoikeuden toteutumista ja palvelujen saatavuuden parantumista. Olettamus on, että HB:ssa ihmisten omat ehdotukset ja omaehtoiset valinnat ovat linjassa Essoten tavoitteiden kanssa peruspalveluiden vahvistamisesta.

Oleellista toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä on, että hankkeen tuloksena muodostuvasta Sopivan toiminnan tapojen pakasta rakentuu hankeorganisaatioihin aidosti käyttöön tuleva ja toimintaa ohjaava toimintatapa. Toimintakuvausten on tarkoitus tiivistää oleellinen tieto selkeästi, toimia ajantasaisesti päivittyen ja olla skaalattavissa kansalliselle tasolle muiden hyödynnettäväksi. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Yhteistyö valtakunnallisen hankkeen kanssa

Hanke koostuu alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteiskehittämisestä. Kaikki alueelliset hankkeet osallistuvat THL:n koordinoimaan valtakunnalliseen kehittämistyöhön. ​​Hankkeessa työskentelevät osallistuvat aktiivisesti THL:n järjestämiin yhteisiin tilaisuuksiin. Hanke mukauttaa muut toimenpiteensä hyödyttämään parhaalla mahdollisella tavalla valtakunnallisen hankkeen kokonaisuutta.

Sopiva-hankkeessa tehdään alueellista työtä Etelä-Savossa. Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämisen tapa​a

  • joka vastaa alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin
  • jonka vaikutuksia ja kustannusvaikutuksia voidaan tehokkaasti seurata ja arvioida
  • joka on joustava, kustannusten kannalta neutraali sekä myöhemmin jatkokehitettävissä
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Etelä-Savossa on vahva tahtotila ja edellytykset sosiaalipalveluiden kehittämiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi. Alueella on myös vahva tarve uudistaa palvelujärjestelmää vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja palveluiden käyttäjien tarpeita.

Sopiva-hankkeen hallinnoinnista vastaa Essote (Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalvelujen kuntayhtymä) yhdessä hanketoteuttajakumppaneiden kanssa. Jaamme näkemyksen, jonka mukaan henkilökohtaisella budjetoinnilla (HB) on mahdollista lisätä henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja tarpeisiin henkilölle parhaiten sopivalla toteutustavalla.

Hankkeen lyhenteellä ”Sopiva” tarkoitamme avun ja tuen järjestämisen toimintatapaa, jossa henkilö on itse keskiössä kokonaisuuden suunnittelussa, valinnassa ja toteuttamisessa. Sen elementtejä ovat henkilön ymmärrys omista oikeuksistaan, vapaus määrittää omaa suuntaa ja saada tarvittaessa suunnitteluun tukea, osallisuuden aito toteutuminen sekä päämäärä hyvästä elämästä. Sopivan tuen ratkaisut ovat ihmislähtöisiä ja niiden pyrkimyksenä on välttää palveluiden yli-, ali-, ja ohimitoitus. Sopiva tuki on yksilöllistä, mikä ei oletuksena kuitenkaan tarkoita erityismittoihin räätälöintiä. Sopiva tuki on paitsi yksilölle sopivaa, se myös hyödyntää alueen peruspalveluita ja lähiyhteisön tarjoamia mahdollisuuksia. Oikein kohdistuvat palvelut sekä kasvattavat hyvinvointivaikutuksia, että ovat kustannustehokas tapa toimia.

Etelä-Savon alue on maantieteellisesti laaja, ja jakautuu kaupunki-ja kuntataajamakeskuksiin sekä maaseutumaiseen alueeseen. Etäisyydet ja matkat haastavat kehittämään uudenlaisia palveluiden tuottamisen ja järjestämisen tapoja hyödyntäen mm. etäyhteyksiä. Väestörakenteeltaan Etelä-Savo on Suomen ikääntynein ja nopeasti ikääntyvä maakunta. Valtakunnallisesti vertailtuna (THL:n raportti 7/19) vammaispalvelujen kustannukset ovat korkeat ja myönnettyjen palvelujen ja tukien kokonaismäärä asukaslukuunsuhteutettuna on maan suurin, mutta silti kaikki asiakkaat eivät ole tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tunnistettuja tarpeita ovat mm. peruspalveluiden vahvistaminen, palvelurakenteen keventäminen, monipuolisempi tarve kotiin annettaville palveluille, elämänhallintaa tukevien vaihtoehtoisten palveluntuottamistapojenkehittyminen, palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen ja yhtenäisten palvelujen myöntämisperusteiden selkiyttäminen.

Toimintaympäristön kehittämistarpeet on tunnistettu ja ne korostavat muutoksen tärkeyttä. Kehittämistarpeet ovat konkreettisia ja niihin voidaan vastata määrätietoisella yhteiskehittämisellä ja sitä kautta sopivien mallien luomisella alueelliset olosuhdetekijät huomioiden. Hankekumppanit ovat sitoutuneet edistämään positiivista muutosta ja vastaamaan haasteisiin, jossa hyödynnetään henkilökohtaista budjetointia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäkumppanit

Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote. Hankkeen osatoteuttaja on Vaalijalan kuntayhtymä. Hankkeen suunnitteluvaiheessa mukana olleita ja hankkeeseen periaatepäätöksellä sitoutuneita kumppaneita ovat olleet Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS), Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Kukunori ry. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat vammaispalvelujen asiakkaat, tarkoittaen henkilöitä, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita sekä avun ja tuen tarpeita diagnoosista riippumatta. Alueellista verkostoa edustavat laajasti vammaispalvelujen asiakkaiden läheiset ja muut heille tärkeät henkilöt, alueen järjestöjenedustajat ja palveluita tuottavatammattilaiset, työntekijät, viranhaltijat ja päättäjät. Kohderyhmä, verkostot, alueen hankkeen toteuttajat sekä valtakunnallinen hanke ml. muut alueelliset hankkeet muodostavat vastavuoroisen kehittäjäkumppanuuden.

Essoteen kuuluvat kunnat ovat Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Lisäksi erikoissairaanhoidon kautta ovat jäseninä Joroinen ja Pieksämäki. Yli 3800 eri alojen ammattilaista uudistaa hyvinvointipalveluja noin 100 000 Etelä-Savon asukkaalle. Vammaispalvelujen asiakasmäärä on kasvanut vuosittain. Asiakasmäärä vammaispalveluissa Essoten alueella onnoin2200henkilöä. Essotessa toimii aktiivinen kaikkia jäsenkuntia edustava vanhus-ja vammaisneuvosto, joka osallistuu hankkeen kehittämistyöhön. Essoten Omatori Mikkelissä kokonaisvaltaisena ja kynnyksettömänä kohtaamispaikkana tarjoaa hankkeelle tilan erilaisten verkostojen yhteistyölle. Essotella on isona organisaationa käytettävissään laaja eri alojen ammattilaisten asiantuntemus hanketyöhön ja kokemus yhteistyöstä ohi palvelu-ja vastuualuerajojen aina peruspalveluista erityispalveluin saakka. Poikkihallinnollinen yhteistyö on toteutettavissa hyvässä yhteistyössä Essoten kuntien eri toimialueiden kanssa.

Vaalijala on 34 savolaisen kunnan omistama kuntayhtymä, joka palvelee erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, perheitä ja yhteisöjä erilaisissa elämäntilanteissa. Vaativimpia kuntoutuspalveluja Vaalijala tuottaa valtakunnallisesti. Vaalijala muodostaa myös kehitysvammalain mukaisen Savon erityishuoltopiiriin. Vaalijalan toiminta perustuu ymmärtämiseen ja vuorovaikutukseen, vastuullisuuteen ja osaavuuteen. Vaalijala on kiinnostunut kehittämään ja mallintamaan Sopiva-hankkeessa erilaisia henkilökohtaisen budjetoinnin asiakasprosesseja kommunikaatio-ja tuetun päätöksenteon menetelmäosaamista hyödyntäen.

KVPS on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja, joka tekee työtä tukea tarvitsevien ihmisten hyvän elämän edistämiseksi. Palvelusäätiöllä on kertynyt Suomen pitkäaikaisin henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisen kokemus. Vahvan palveluiden ratkaisujen kehittämisen ja asiakasymmärryksen pohja on vammaisten ihmisten sekä heidän perheidensä kanssa tehdyssä yhteistyössä. KVPS kokee Sopiva-hankkeen merkitykselliseksi ja näkee sen edistävän täyden kansalaisuuden ja ihmisoikeuksien toteuttamista. KVPS sitoutuu vahvasti hankkeessa tehtävään työhön ja toimii siinä Suunnan, eli henkilökohtaisen budjetoinnin keskuksen kautta. Kumppanuudella luodaan kaikkia osapuolia hyödyttävää erityistä arvoa. KVPS:n johto on sitoutunut hankkeeseen. Suunta tarjoaa osaamisensa hankkeen käyttöön ja vahvistaa hankkeessa tehtävää yhdessä kehittämistä ja verkostotyötä sekä näihin liittyviä menetelmiä. Yhteistyö tuo ihmisiä yhteen ja mahdollistaa laajojen kansallisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntämisen, joita hankkeessa tehtävä työ lujittaa entisestään.

Diakilla on pitkä kokemus ja osaamista maakunnallisten ja alueellisten sekä valtakunnallisten ja kansainvälisten hankkeiden (mm. ESR-, OKM-, KKA, RAY-ja Terveyden edistämisen määrärahan rahoituksilla) toteuttamisesta ja hallinnoimisesta. Diakilla on myös vahvaa kehittämistyötä tukevaa arviointiosaamista. Toiminnan tulosten levittäminen valtakunnallisesti toteutuu hyvin Diakin oman verkoston avulla: Diakin kampukset sijaitsevat Helsingin lisäksi Turussa, Porissa, Pieksämäellä ja Oulussa. Sekä opetustoiminnassa että työelämän kehittämistoiminnassa perustana on osallistava kehittäminen ja monialaisen asiantuntijuuden kehittyminen työelämän tarpeita vastaamaan. Sote-alan suurena kouluttajana Diak on vahvasti mukana sote-muutoksen ajankohtaisissa asioissa. Diakin strateginen aie on ”Maailma, jossa ketään ei jätetä”.

Metropolia Ammattikorkeakoulun perustehtävänä on opetuksen lisäksi edistää ja tukea yhteiskunnan kehitystä tutkimus-, kehitys-ja innovaatiotoiminnan ratkaisuilla. Metropolia mahdollistaa uusia tapoja oppia, tuottaa ratkaisuja ja tehdä monialaista yhteistyötä. Yhteistyöstä useiden kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa HB-toimintamallin kehittämisestä ja pilotoinnista Metropolialla on vankka kokemus kolmivuotisen Avain kansalaisuuteen -hankkeen johtamisen kautta.

Kukunori on kansalais- ja ihmisoikeusjärjestö sekä ajatus-ja toimintahautomo. Yhdistyksen osaamista on saattaa verkostoja yhteen uudenlaisten yhteiskunnallisten ratkaisujen luomiseksi. Erityisen hyviä Kukunorissa ollaan kokeilukulttuurin luomisessa, muutosmuotoilussa sekä arvioinnin ja seurannan kehittämisessä.

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä muodostuu Essoten ja Vaalijalan vammaispalvelujen asiakkaista. Suuresta määrästä pyritään selkeällä ja yhteiskehittämiseen kannustavalla viestinnällä kutsumaan mukaan määrällisesti ja edustavasti kattava kokemuskehittäjien joukko. Moninaisuuden toteutumista arvioidaan mm. suhteessa henkilöiden toimintakykyyn ja avun ja tuen tarpeeseen, ikään ja elämäntilanteeseen, kommunikointitapoihin sekä henkilön nykyisiin palveluihin ja niiden järjestämistapoihin. Aiemman HB-pilotin kokemuskehittäjien asiantuntemusta on hyödynnetty jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Kohderyhmää edustavat myös alueen työntekijät, ketkä ovat jatkossa avainasemassa HB:n järjestämisessä.

Hankkeen alueelliseen verkostoon on alustavasti kutsuttu jo hankesuunnitteluvaiheessa mukana olleet Essoten vammaisneuvoston jäsenet sekä alueella toimivat vammaisjärjestöt. Verkostotyöhön osallistuminen mahdollistetaan eri tavoin ja asteisesti. Emme oleta tai edellytä, että jokainen osallistuu yhteiseen kehittämiseen samalla tavalla. Edellytyksiä osallistumiselle luodaan innostamisella ja osallistumisen esteiden poistamisella mm. selkokielen ja erilaisten kommunikaatiomenetelmien keinoin. Palveluntuottajien rooli on myös keskeinen. Palveluntuottajat kutsutaan kehittämistyöhön mukaan syksyllä 2020.

Tapamme toimia

Hankkeen alussa määrittelemme yhdessä reunaehdot ja asenteen, joiden perusteella hankkeessa työskentelemme. Perustana ovat tapamme toimia:

Ihmislähtöisesti, hyvää elämää edistäen. Ankkuroimme ihmislähtöisyyden lähtökohdaksi ja päämäärän hyvän elämänmahdollistamiseksi. Ihmisten oman asiantuntijuuden arvo on keskeinen kokeilu-ja kehittämistyössä.

Yhdessä kehittäen, muutoksia muotoillen. Suhtaudumme tosissamme aidosti osallistuvien menetelmien löytämiseen ja käyttöön hankkeessa. Ideoimme ennakkoluulottomasti uusia palvelumuotoja nykyisten rinnalle. Uskomme, että yhdessä kehittämällä voimme luoda vaikuttavimpia palveluita.

Tositarkoituksella. Hankekumppanuudet ja hankkeessa tehtäväntyönperustana ovat sitoutuminen ja luottamus. Vammaispalvelut ovat aina pitkäaikaisia ja usein elämänmittaisia, jonka vuoksi hanketta ei nähdä projektiluontoisena sprinttinä, vaan kestävää kehitystä ja jatkuvuutta edistävänä kokonaisuuden osana. Luottamus ja yhteistyö luovat pohjan, jolle kestävä HB-järjestelmä voidaan rakentaa

Tavoiteltu muutos

Muutos, jota ihmiset elämäänsä toivovat? Etelä-Savossa on toivottu vammaispalvelulta enemmän osallistavaa ja yksilöllisempää, oman elämän näköistä palvelua. Ihmisten toivovat pääsevänsä vaikuttamaan oman elämäänsä ja sitä kautta myös saamaan oikea-aikaisia, omin tarpeisiin sopivia palveluita.

Muutosta hidastavat seikat ja toimintatavat? Muutosta hidastavat perinteiset tavat tuottaa palveluita ja vahva palvelujärjestelmä, mikä ohjaa ammattilaisia osoittamaan tietynlaisia palveluita asiakkaille. Valinnanvapaus muodostuu tälle hetkellä pitkälti palvelusetelijärjestelmän kautta, jossa palveluntuottajat ja palvelumuodot ovat tarkoin määritelty. Ammattilaisten osaaminen ja asenne vaativat muutosta ja osaamisen vahvistamista palveluohjauksessa. 

Muutosta edistävät seikat ja toimintatavat? Aikaisemmat kokemukset ja saatu palaute ovat pohja toimintamallin kehittämiselle kohti osallistavaa ja yksilöllisempää, valinnanvapautta tukevaa toimintaa. Toimijoilla on vahva hankeosaaminen sekä laaja, toimiva verkostoyhteistyö. Kokemusasiantuntijat ovat mukana toimintaa kehittämässä.

Mitkä ovat tärkeimmät elementit, joita kokeilussa pitäisi olla? Hyvän elämän mahdollistaminen, yksilöllisyys, elämän laatu, muutos, riittävä tuki valintojen tekemiseen, luottamus, säännöllinen yhteydenpito, oma työntekijä, vuorovaikutus, yhteistyö ja kustannusvaikuttava palvelu.

Tavoitteemme

Hankkeen päätavoitteena on yhdessä kehittää ja mallintaa henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämisen tapa, joka vastaa alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin ja jonka vaikutuksia ja kustannusvaikutuksia voidaan tehokkaasti seurata ja arvioida. Tavoitteena on, että tämä järjestämisen tapa on joustava ja myöhemmin jatkokehitettävissä.

Järjestämistavan odotetaan lisäävän tukea tarvitsevan henkilön hyvinvointia ja olevan kustannusten kannalta neutraali. Etelä-Savon alueellisen hankkeen tavoite on määritelty yhtenäiseksi valtakunnallisen hankekokonaisuuden kanssa. Tavoitteessa yhdessä-sanalla tarkoitetaan kehittäjäkumppanuutta tukea tarvitsevien ihmisten, alueellisen verkoston ja toteuttajakumppaneiden kanssa. Järjestämistapa on innovatiivinen tapa toimia, jolla HB voi tulevaisuudessa toteutua hankkeen alueella yhdenmukaisesti Suomen mallin kanssa ja juurtua toimivaksi, kuntalaisten osallisuutta ja valinnanvapautta edistäväksi toimintatavaksi. Innovaation ymmärrämme uutuusarvoa sisältäväksi tiedoksi, toimintatavaksi, palveluksi tai muuksi yhdistelmäksi, joilla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa, lisätään sosiaalista pääomaa ja kansalaisten hyvinvointia, sekä osallisuutta ja toimijuutta ja/tai parannetaan palveluita tai palvelujärjestelmää.

Avainkysymykset, joihin etsimme vastauksia päätavoitteen saavuttamiseksi:

• Milloin vammainen henkilö hyötyy HB:sta suhteessa muihin järjestämistapoihin ja mitä HB:lla järjestetyllä toiminnalla tavoitellaan? Mitä tämän mahdollistaminen tarkoittaa avun ja tuen tuottamisen ja järjestämisen kannalta?

• Minkälaista apua ja tukea henkilökohtaisella budjetoinnilla voidaan järjestää?

• Miten määritetään henkilökohtaisen budjetin raamit?

• Miten henkilökohtaisen budjetoinnin toimintatavat otettaisiin käyttöön?

• Miten henkilökohtaista budjettia käytetään ja käyttöä seurataan?

• Miten henkilökohtaisen budjetin käyttöön annetaan tukea?

• Millaisia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja haasteita henkilökohtaiseen budjetointiin liittyy verrattuna muihin järjestämistapoihin?

• Millä reunaehdoilla, mittareilla ja järjestelmillä seurataan henkilökohtaisen budjetin käyttäjien hyvinvointia ja HB:n kustannuksia?

Hankkeen alatavoitteet ovat:

1. Mallintaa asiakastyön prosessit ja roolit HB:n järjestämistapaan sopiviksi (toimenpide 1. Asiakastyö)

2. Luoda alueen verkostotyön ja yhteiskehittämisen malli, jolla varmistetaan osallisuus ja osaaminen HB:n järjestämiseksi (toimenpide 2. Alueellinen verkostotyö)

3. Tuottaa tietoa ja linkittää alueellinen kehittämistyö osaksi valtakunnallista HB:n kehitystyötä (toimenpide3. Valtakunnallinen yhteistyö)

Muutoksen mittaaminen

Kyselyt ja haastattelut?

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakastyö

Hankkeessa tehdään tutkimus-ja kehittämispainotteista asiakastyötä, jonka tarkoituksena on selvittää HB:n soveltuvuutta asiakkaille. Hankkeen työntekijät tekevät ja koordinoivat sosiaalityöntekijöiden, palveluohjaajien ja -koordinaattoreiden sekä erityistyöntekijöiden ja muiden ohjaajien kanssa työtä, jossa arvioidaan HB:n hyötyjä ja edellytyksiä. Asiakastyön toteutuksen käytännöt tarkennetaan THL:n kanssa yhteistyössä.

Alueellinen verkostotyö

Verkostotyö toteutuu kolmen toimenpiteen kautta. Kehittämöt ovat työpajojen kokonaisuus, jotka keräävät laajasti yhteen alueen verkostoja. Työpajat tuottavat tietoa valtakunnallisen kehittämistyön tueksi. Työpajojenteemat ja tarkemmat toteutustavat sekä järjestämisen ajankohdat suunnitellaan hankkeen alussa vastaamaan valtakunnallisen hankkeen tarvetta ja prosessia. Toteuttajakumppanit ovat päävastuussa Kehittämöiden järjestämisestä. Työpajat kokoavat kehittäjäkumppanit yhteen. Niitä järjestetään kohdennetusti tietyille sidosryhmille, että yhteisesti laajempina kaikille aihepainotusten mukaan.

Yhteiskehittämistä mahdollistetaan matalalla kynnyksellä hankkeen toteuttajien organisoimissa Kohtaamo-nimellä kulkevissa keskustelukahviloissa. Keskustelukahvilat ovat keino kuulla kokemusasiantuntemusta. Kohtaamispaikoissa toimintamenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi dialogista verkostotyötä, palvelumuotoilua ja toiminnallisia ryhmätyönmenetelmiä yhteisen keskustelun lomassa.

Hankkeen aikaiset koulutukset tukevat ammattilaisten osaamisen vahvistumista mm. itsemääräämisen ja osallisuuden teemoista sekä henkilökohtaista budjetointia tukevista menetelmistä (esim. kommunikaatio ja tuettu päätöksenteko).Tarkemman koulutussuunnitelman pohjana on alkuvaiheen kartoituksen kautta selkiytyvä tarve. Koulutuksien sisällöistä ja toteutuksesta vastaavat hankkeen toteuttajakumppanit.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hanketiimi on tutustunut muilla alueilla jo käytössä oleviin HB-malleihin. Saatua tietoa hyödynnetään Sopiva-mallin ja toimintatavan kehittämisessä.

Liitteet