Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelupolut, Essote

Kuvaus Etelä-Savon alueen sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palvelupoluista, hankkeen yhteistyökumppaneista sekä yhteistyön rakenteista. Hankkeen toiminta-aika oli 2020–2022 ja se on osa hallitusohjelman kansallista Työkykyohjelmaa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelupolut, Essote
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kuvaus Etelä-Savon alueen sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palvelupoluista, hankkeen yhteistyökumppaneista sekä yhteistyön rakenteista. Hankkeen toiminta-aika oli 2020–2022 ja se on osa hallitusohjelman kansallista Työkykyohjelmaa.

Toteutuspaikka
Etelä-Savon hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Maria Kuismin

Luotu

16.12.2021

Viimeksi muokattu

20.12.2022
Ratkaisun perusidea **

Toimintamallissa esitellään kuvaus Etelä-Savon alueen sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palvelupoluista, hankkeen yhteistyökumppaneista sekä yhteistyön rakenteista.

 

Palvelurakenteen kehittämistä tarvitaan; selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan sosiaalihuollon työllistämistä tukevia palveluita, luomaan kuvaa palveluiden optimaalisesta kohdentumisesta sekä tehokkaista toimintatavoista tavoitteiden saavuttamiseksi ja lisäksi tarvitaan palvelujen tavoitteen ja sisällön selkeyttäminen, että niistä voisi tulevaisuudessa  edetä myös avoimille työmarkkinoille.

Toimintaympäristö **

Sanna Marinin hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Keinoista puhuttaessa keskustellaan usein kannustimista, sosiaalietuuksien leikkauksista tai työvoimapalveluiden resursseista. Valtakunnallisessa Työkykyhankkeessa on otettu esille myös sosiaalihuollon rooli työllisyyden edistämisessä ja työllisyysasteen nostossa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Työikäisten sosiaalipalvelut

Työikäisten sosiaalipalveluiden kautta järjestetään Kuntouttavaa- sekä sosiaalihuollollista työtoimintaa. Tulevaisuuden sotekeskushankkeen kautta on pilotoitu sosiaalihuollollisen kuntoutuksen ryhmämuotoista toimintaa Essoten alueella. Sosiaalinen kuntoutus perustuu sosiaalihuoltolakiin (1301/2014, 17§.)

Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin, sekä muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden toimintojen keskeyttämistä. (sosiaalihuoltolaki1301/2014, 17§.)

Palvelu on myönnettävä, jos asiakkaalla palvelutarpeen arvioinnin kautta ilmenee siihen tarvetta. Sosiaalinen kuntoutus on tavoitteellista toimintaa, siihen tehdään asiakassuunnitelma, mikä on alkuun vaikka 3 kk. Asiakkaan tilanne tarkennetaan, keinoja haetaan ja asiakasta osallistetaan. Työskentely antaa työntekijälle mahdollisuuksia tavoitteelliseen toimintaan. Ongelmien taustalla olevat juurisyyt tulevat useampien tapaamisten myötä selville, jolloin työntekijällä on mahdollisuudet auttaa. Ryhmän tuki on tärkeätä. Palkkatyöhön työllistymisen lisäksi monet muut toiminnot ovat tärkeitä, esimerkiksi vapaaehtoistyö voi antaa sisältöä elämään ja tunnetta siitä että on tärkeä osa yhteiskuntaa. Vahvuuksien tunnistaminen on tavoitteena. Sairauskeskeisyyttä vältetään. Haasteiden lisäksi on monia asioita, mihin voi itse vaikuttaa: mitä syöt, miten liikut jne. Työntekijän on kuunneltava asiakasta ja kysyttävä oikeita kysymyksiä.  Asiakasryhmään on kuulunut mielenterveyskuntoutujia, päihdekuntoutujia, ADHD- ja muita neuropsykiatrisen oireyhtymän taustaisia, asiakkaita joilla on elämänhallinnan haasteita. Suuri osa asiakkaista on eläkkeellä olevia. Toiminta on toimintakykyä ylläpitävää toimintaa.

 

Nuorten työpajat

Nuorten työpajat keskittyy hyvinvointialueelle siirryttäessä tuottamaan pelkästään kuntouttavaa työtoimintaa 17 – 29 -vuotiaille asiakkaille. Asiakkaita on tällä hetkellä 40. Jatkossa kaikki asiakkaat tulevat työikäisten sosiaalipalveluiden kautta. Asiakkailla on haasteita: ovat yksinäisiä, on sairauksia, hoitosuhteita. Pajalta haetaan sosiaalista vahvistumista, valmennukselle on tarvetta.

Asiakkuusjaksot ovat 3–8 kuukauden mittaisia. Asiakkaat työskentelevät neljällä eri pajalla, jotka ovat: puupaja, kädentaito ja sisustus, digitaalisen median paja, ympäristö- ja palvelupaja. Lisäksi järjestetään Starttipajatoimintaa.

Välityömarkkinoita tarvitaan asiakkaiden työllistämiseen. Muutamia nuoria on päässyt työpajoilta kaupungin palkkatukitöihin. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa ammattiin valmistuminen. Joku tutkinto on saatava loppuun asti suoritettua, että työllistymiselle olisi paremmat mahdollisuudet. Siihen nuoria kannustetaan. Työpajoja on opinnollistettu. Käytössä on ”paikkomalli”. Nuoret voivat saada pajalla tehdyistä töistä osallistumistodistuksen oppilaitoksessa tapahtuvaa näyttöä varten.

Nuorten työpajojen työntekijämäärä on vuosien varrella kasvanut ja vakinaistunut. Työntekijöitä on tällä hetkellä 16 kpl ja 8 heistä on vakituisia. Työpajakoordinaattori on asiakkaalle kuntakokeilun omatyöntekijä, yksilövalmentaja tulee mukaan aktivointisuunnitelmapalavereihin, joissa aloitetaan asiakkuus ja jatkossa päivitetään tavoitteita ja sisältöä. Asiakkaan voi olla vaikeata mennä ulkopuolisiin palveluihin. Silloin palaverit ja ammattihenkilöiden tapaamiset järjestetään mielellään työpajoilla. Yksilövalmentaja voi tarvittaessa mennä asiakkaan mukana kouluun tutustumiselle tueksi.

Asiakkaiden haasteet ovat lisääntyneet. Työpajoilla ohjaajilla on hyvä ”nepsy -tietous”. Osataan tunnistaa asiakkaan haasteita ja ohjata sopivaan palveluun. Työkykyisten terveystarkastuksista on ollut paljon hyötyä asiakkaille. Tutkimuksiin ja palveluihin pääsy on kuitenkin hidasta. Nuorella on saattanut mennä pitkä aika, että hän on valmis terveystarkastukseen. Kun hän on siihen valmis, on hänen vaikeata odotella jatkotutkimuksia. Monia tilanne turhauttaa, koska se jarruttaa muissakin asioissa etenemisen.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi olisi tärkeätä panostaa varhaiseen tukeen. Haasteita asiakkailla on saattanut näkyä jo varhaislapsuudessa. Nuoruusiässä tilanne on saattanut mutkistua niin haastavaksi, ettei tilannetta pystytä korjaamaan kevein palveluin.

 

Ohjaamo Olkkari

Ohjaamo Olkkari on suunnattu 13-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka pohtivat omaan elämään ja itsenäistymiseen liittyviä valintoja. Ohjaamo Olkkariin voi ottaa yhteyttä, kun ei oikein tiedä mistä oman asiansa kanssa aloittaisi. Tietoa, neuvontaa ja ohjausta saa maksutta sekä ilman ajan varausta.

 

Osaamiskeskus Kipinä

Kipinä järjestää aikuisille kehitysvammaisille tarkoitettua päivätoimintaa, koulussa käyville lapsille tarkoitettua aamu-, iltapäivä- ja tarvittaessa iltahoitoa. Kipinän kautta järjestetään myös tukikäyntejä itsenäisesti omassa kodissa asuville asiakkaille. Kipinässä on kaksi työntekijää, jotka osa-aikaisesti järjestävät avotyöpaikkoja vammaispalvelun kehitysvammaisille asiakkaille. Avotyöasiakkaat tulevat palveluun usein vammaispalvelun palveluohjaajan kautta. Kunta maksaa asiakkaalle avotyöstä maksimissaan 12 € työpäivästä. Palkkio on verotonta tuloa, eikä se vaikuta asumistukeen eikä vähennä eläkkeen määrää. Avotyöstä on mahdollista siirtyä palkkatyöhön, mikäli asiakkaan taidot ja työnantajantarpeet ja resurssit kohtaavat. Työllistymistä suunniteltaessa on kuitenkin huomioitava, että työstä hankittu palkka vaikuttaa asumistuen määrään ja voi vaikuttaa myös eläkkeeseen. Palkkatyötä voi räätälöidä siten, että sitä on osa-aikaisesti asiakkaan muun toiminnan ohella. Se vastaa työnantajan vähäiseen tarpeeseen tiettyjen tehtävien hoitamisessa. Kehitysvammainen asiakas voi tehdä yksinkertaisia rutinoituja tehtäviä, jotta ammattihenkilöt voivat keskittää osaamisensa ammattitehtäviin.

Vanhemmat asiakkaat ovat muuttaneet keskuslaitoksista aikuisiässä palvelukoteihin. Monesti he ovat laitostuneita ja heidän on vaikeata kertoa omista toiveistaan. Lapsia ja nuoria on alusta pitäen osallistettu. He ovat saaneet päättää asioista, joista heillä on kyky tehdä päätöksiä. Ryhmissä he pystyvät antamaan toiveita esimerkiksi toiminnan sisällöstä.

Erilaisten kommunikaatiomenetelmien hallinta on keskeistä kehitysvammaisten parissa toimiessa. On tärkeätä käyttää sitä menetelmää, mitä asiakkaalle on opetettu ja mitä hän käyttää. Suuri osa häiriökäyttäytymisestä pohjautuu siihen, ettei asiakkaan tarpeita ole pystytty huomioimaan. Kehitysvammaisten lisäksi asiakkaissa on psykososiaalisesti oireilevia neuropsykiatrisia oireyhtymiä omaavia asiakkaita. Myös heidän kanssaan kommunikaatio ja päivän strukturointi ovat tärkeitä. Työntekijöille on annettu mahdollisuus osallistua nepsy- valmennuksiin, jotta he pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen.

Asiakasryhmissä yksilölliset toteutukset ovat tärkeitä. Kaikki eivät pysty ennakoimaan omaa käytöstään, siksi päivittäisessä toiminnassa on hyvä ottaa huomioon yksilöllisiä ratkaisuja. Joku voi tarvita toista enemmän rauhoittumista rauhallisessa paikassa, rauhallisen toiminnan parissa. Vaikeavammaiset tarvitsevat hoivaa. Kun asiakas on sängyssä kuivitettu, voi hän lepohetken jälkeen osallistua seuraamaan ryhmän toimintaa.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tätä aihealuetta ei käsitelty Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! - hankkeessa. Asian kehittäminen sosiaalipalveluissa jatkuu tulevalla hyvinvointialueella.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Vakinainen henkilökunta turvaa palveluiden pitkäjänteistä toteuttamista. Lisäksi asiakkaiden työllistyminen edellyttää  välityömarkkinoiden olemassaoloa. Haastavissa tilanteissa olevilla henkilöillä ei monesti ole kykyä työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Työsuhteiden on oltava jatkuvia. Työttömyysjaksot heikentävät asiakkaan hyvinvointia ja työkykyä. 

 

Aina ei asiakkailla ole edellytyksiä työllistymiseen. Toiminta voi silloin olla toimintakykyä ylläpitävää sosiaalista kuntoutusta. Myös vapaaehtoistyö voi tuoda asiakkaalle sisältöä elämään ja tuoda kokemusta siitä, että saa tehdä merkityksellistä työtä ja olla hyödyksi yhteiskunnassa. Se auttaa pitämään päivärytmiä ja mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen. Toiminta vie asiakkaan ajatukset pois sairauskeskeisyydestä. 

 

Osallisuuden kokemus on tärkeätä. Se lisää asiakkaan kokemusta siitä, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin ja hallita niiden kulkua. Osallisuutta kokemalla asiakas voi oppia ymmärtämään ilmiöitä ja motivoitua muutostyöskentelyyn.

 

Oikea-aikaiset palvelut on hyvinvointialueella turvattava: varhainen tuki mahdollistaa asioihin puuttumisen silloin, kun kevyillä palveluilla voidaan auttaa tilanteen päätymistä raskain palveluin hoidettavaksi. Tutkimuksiin pääsy ja sote-palveluiden aloitus on saatava viipymättä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tätä aihealuetta ei käsitelty Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! - hankkeessa.

Kansikuva
Sosiaalihuollon työllistymisen palvelupolut

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Ilmiöt