Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Työkyky käyttöön -hankkeessa
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa kuvataan nimensä mukaisesti osatyökykyisten työkyvyn tuen palvelujärjestelmää, joka sisältää useita eri alojen toimijoita. Tulevaisuuden Sotekeskuksessa toimii työkyvyn tuen tiimi, joka on palvelukokonaisuuden keskiössä.
Oivalla ja ymmärrä
Rovaniemellä (asukasluku 64 152) on käynnissä työllisyyden edistämisen kuntakokeilu, jolla kunnat valmistautuvat vuonna 2024 tapahtuvaan TE-palveluiden siirtoon kunnille. Kokeiluun siirtyneessä asiakaskohderyhmässä korostuvat työkyvyn tuen tarpeet sekä osatyökykyisyys. Tuleva sote-uudistus vie sosiaali- ja terveyspalvelut laajemman hyvinvointialueen järjestettäväksi ja vastaavasti TE palvelut siirtyvät valtionhallinnosta kuntien järjestämisvastuulle. Tulevassa uudistuksessa on erittäin tärkeää rakentaa toimivat yhteistyö- ja asiakasohjausmallit hyvinvointialueen ja kuntien välille.
Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat nousseet vahvasti esille viime vuosina. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan työvoimareservin työkyvyn vahvistamista ja osatyökykyisten työnhakijoiden työllistymistä tukevia toimia. Yritykset kärsivät yhä enenevässä määrin rekrytointiongelmista eikä tällaisessa tilanteessa tule jättää yhtäkään asiakaskohderyhmää huomioimatta työvoiman tarjonnassa.
Työttömien joukossa on paljon henkilöitä, joiden työkykyä voitaisiin kohentaa sairauksien hoidolla ja yksilöllisellä kuntoutuksella. Osatyökykyisyyttä ei aina tunnisteta ja siksi osa ihmisistä jää palvelujen ulkopuolelle. Osatyökykyisten tarkkaa määrää ei tiedetä. Tulisi löytää keinoja/ laatia suunnitelma, jolla pitkäaikaistyöttömien palvelujen ja kuntoutuksen tarpeet tunnistetaan. Terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistyötä sosiaalipalveluiden ja työllisyyspalveluiden kanssa tulisi kehittää. Hankkeen tavoitteena on rakentaa malli, jossa moniammatillinen ja -alainen yhteistyö on mahdollista. Kehitetään verkostomainen Työkyvyn tuen tiimi, joka pohjautuu käytössä olevaan asiakasohjaukseen sosiaalipalveluissa eli ns. Pakaste-malliin. Mallia tulee kuitenkin laajentaa niin, että asiakkaat, joilla ei ole sosiaalipalvelujen tarvetta pääsevät monialaisiin palveluihin. Lisäksi pääsy monialaisten palveluiden piiriin tulee varmistaa entistä varhaisemmassa vaiheessa, jotta työttömyys ei pääse pitkittymään.
Mallin kehittäminen vaatii monialaisten palvelujen yhteistyön tiivistämistä ja palvelupolkujen kuvaamista, roolien ja vastuiden- kuvaamista sekä asiakasohjauksen selkiyttämistä. Työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä tuen tarpeiden selvittämiseen tarvitaan uusia keinoja ja osaamisen vahvistamista. Moniammatillista kehittämistyötä tehdään seuraavien tahojen kanssa: työllisyyspalvelut, sosiaalipalvelut (aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut), terveyspalvelut (perusterveydenhuolto ja tarvittaessa erikoissairaanhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut), Kela, kuntakokeilu, Te-toimisto, TYP-toiminta ja muut kunnan palvelut Osaamo ja ohjaamo, oppilaitokset ja kolmannen sektorin toimijat.
Strategiset liittymäkohdat:
Työkykyohjelma
Työkyky käyttöön -hanke kuuluu valtakunnalliseen työkykyohjelmaan, jossa painopiste on olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamisessa ja työllistymisen edistämisessä. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet ovat:
- Tuoda työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskusta
- Lisätä tuetun työllistymisen menetelmien käyttöä kaikkein vaikeimmin työllistyvien tukena
- Vahvistaa ammattilaisten ja asiantuntijoiden työkykyosaamista.
- Käynnistää arviointitutkimus hankkeissa tehtyjen interventioiden vaikutuksista sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta.
Työkyky käyttöön -hankkeen toimintaa ohjaa THL.n toimeksiannot ja yhteistyötä tehdään varsinkin työkykohjelman aluekoordinaation OYS-Erva-alueen hankkeiden kanssa. Hanketiimi ja verkoston jäsenet osallistuvat aktiivisesti TTL:n koulutuksiin (mm. työkyvyn tuki-koulutukseen).
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Hankkeen päätavoitteena on turvata jatkossa sosiaali- ja terveyskeskuksessa asiakkaalle sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut yhteensovitettuna, jolloin toimijoiden työnjaosta on sovittu ja yhteistyökäytänteet ovat sujuvia. Hoidon ja palvelun piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa monikanavaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on osaavaa, sitoutunutta ja osaamista hyödynnetään laajasti.Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus ja työkyvyn tuen tiimi tulee rakentumaan osaksi tulevaisuuden Sosiaali- ja terveyskeskusta. Siksi yhteistyötä tehdään TulSote -hankkeen kanssa tiiviisti.
Työllisyyden kuntakokeilu Lapissa
Rovaniemen kaupunki on mukana työllisyyden kuntakokeilussa. Työllisyyden kuntakokeilut ovat käynnistyneet 1.3.2021 ja kestävät 30.6.2023 saakka. Työllisyyden kuntakokeilussa osa työttömistä työnhakijoista siirtyy oman kotikuntansa työllisyyspalvelujen asiakkaiksi.
Hanke on kutsunut kokoon ns. kehittämisryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa. Ryhmään kuuluu 22 jäsentä ja he edustavat eri palveluita seuraavasti: Terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut mukaan lukien kuntakokeilu, Kela, TE-palvelut, TulSote- hanke ja kehittäjäasiakas.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus rakentuu erilaisista kokonaisuuksista ja koko kehittämistoimintaa ohjaa kehittämisryhmä. Kokonaisuutta kehitetään THL:n toimeksiantojen perusteella seuraavasti: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus, Työkyvyn tuen tiimi, Asiakasvastaava -toimintamalli, Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku sekä Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus. Jokaiseen toimeksiantoon on perustettu oma työryhmä kuvantamaan toimintaa. Työryhmät esittelevät tuotoksiaan kehittämisryhmälle, joka antaa niistä palautetta.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden työryhmä koostuu monialaisten palvelujen esihenkilöstöstä. Lisäksi mukana oli edustaja myös TulSote -hankkeesta. Työryhmä nimesi Työkyvvn tuen tiimin.
Asiakasvastaavamallin työryhmään kehittämisryhmä nimesi jäsenet Te-palveluista, Työllisyyden kuntakokeilusta, sosiaalipalveluista, terveyspalveluista, hankkeesta ja Lapin liitosta.
Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku -työryhmään kuului: hankepäällikkö, työikäisten ja aikuisten sosiaalipalvelut, vammaispalvelut, Kela, Työllisyyden kuntakokeilu, TulSote- hanke ja Ohjaamo. Konsultoivina asiantuntijoina: esimiehiä ja työhönvalmentajat.
Työhönvalmennuksen työryhmään kuuluvat hankkeen työhönvalmentajat vahvistettuina Te-palveluiden työkykykoordinaattorilla ja kuntakokeilun asiakasvastaavalla. Työhönvalmentajat keräsivät palautteita asiakkailta asiakasosallisuuden vahvistamiseksi.
Pilotoinnin aikana hyödynnettiin kahteen otteeseen sosiaalipalveluiden asiakasraatia asiakasosallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi hankkeelle perustettiin oma asiakasraati, joka kokoontui viisi kertaa.
Yhteiskehittäminen tapahtui monialaisena yhteistyönä. Työryhmiin sitoutumista pidettiin yllä hyvin valmistelluilla kokouksilla ja tiedottamisella. Asiakasraatia innostettiin kertomalla jokaisen kokoontumisen aluksi miten heidän ideoimiensa asioiden toimeenpano edistyi.
Muutoksena tavoitellaan osatyökykyisten työkyvyn haasteiden tunnistamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, selkeää työnjakoa ja asiakasohjauksen käytäntöjä hyvinvointialueen, kunnan ja KELA:n välillä. Asiakasnäkökulmasta tuloksena tavoitellaan sitä että asiakas saa helposti tarvittaessa monialaisen asiantuntijajoukon ympärilleen, joka sovittaa tarpeenmukaiset palvelut yhteen ja asiakkaan prosessia johdetaan niin, että siitä vastaa yksi nimetty työntekijä. Tällä ehkäistään asiakkaan tippumista palveluiden/toimijoiden väliin ja varmistetaan tiedon kulku eri toimijoiden välillä.
Yhteiskehittäminen jatkuvan oppimisen näkökulmasta:
Työkyvyn tuen tiimi ei ole pelkästään asiakastilanteen ratkaisuun tähtäävä toiminto vaan samalla se toimii oppimisalustana ammattilaisten työkyvyn tuen osaamisen vahvistajana ja perehdytysalustana.
Työkyvyn tuen tiimin keskiössä on asiakas, hänen toiveensa ja tarpeensa. Lähtökohtaisesti asiakkaalla on aina mahdollisuus osallistua työkyvyn tuen tiimiin, jossa hänellä on aktiivinen rooli toimijana.
Opitaan kehittäjäasiakkaiden ja asiakasraadin tuottaman tiedon hyödyntämistä palvelukokonaisuuden mallintamisessa. Kehittämistyön aikana mietitään miten kehittäjäasiakastoimintaa voidaan juurruttaa osaksi tulevaisuuden toimintatapoja.
INNOKYLÄ/MUUTOKSEN MITTAAMINEN
Arviointikysymykset:
Miten osatyökykyisten asiakkaiden määrä kehittyy vuosina 2021-2022?
Mistä palveluista asiakasohjaus tapahtuu:
- laatukriteereihin perustuvaan tuettuun työhönvalmennukseen
- konsultaatiotunnille
- työkyvyn tuen tiimiin
- työttömien terveystarkastuksen yhteisvastaanoton pilottiin
Miten asiakkaat ovat kokeneet tuetun työhönvalmennuksen?
Miten työnantajat ovat kokeneet tuetun työhönvalmennuksen?
Millainen on laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen tarve Rovaniemellä?
Mikä on laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen kustannusvaikuttavuus?
Miten pilotoitavat toiminnot juurtuvat tulevaisuudessa hyvinvointialueelle?
Asiakkaiden hyvinvoinnin muutokset?
Mittarit /Mitä lukuja kerätään pilotointien aikana
- Vaikuttavuusmallinnoksen kautta saadut luvut URA -tiedoista eli montako osatyökyisyysmerkinnällä olevaa asiakasta on Rovaniemellä ja Kemijärvellä vuoden 2021 alussa ja vuoden 2022 syyskuussa
- Työttömien terveystarkastukseen pilottiin ohjattujen määrä
- Työkyvyn tuen tiimiin ohjattujen asiakkaiden määrä ja mihin jatko-ohjautuminen.
- Kuinka monta asiakasta jäi ilman valmennusta?
- Konsultaatiotunnin käyttö (montako kertaa kokoontuneet, montako asiaa käsitelty)
- Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen tunnusluvut: Yrityskontaktien määrä, asiakasohjaus eri palveluista, jatko-ohjautuminen, työllistyminen yrityksiin, kaupungille, kolmannelle sektorille), tuentarve (palkkatuki/ilman palkkatukea), opiskelemaan lähteneet (oppisopimus), työllisyyskerroin, työsuhteiden työllisyyskerroin
- Kustannusvaikuttavuus:Taloudellisten vaikutusten arviointi: Lisääntyneiden verotulojen ja säästöt etuuksissa, joista vähennetään työhönvalmennuksen kokonaiskustannukset . Sama tarkastelu huomioiden työeläkemaksut. Kunnan näkökulmasta lasketaan vaikutuksia kunnan osarahoittamassa työmarkkinatuessa.
- Jatkuuko toiminnot pilotointien jälkeen?
- Asiakkaiden hyvinvoinnin mittaamisessa käytetään kykyviisaria alkutilanteessa ja uudelleen valmennuksen edetessä. Kykyviisarissa eri osa-alueissa tapahtuvat muutokset kertovat hyvinvoinnin kokemuksesta.
- Asiakastyytyväisyys: Roidukysely, loppuarviointikysely asiakkaille, työnantajille, verkostolle. Lisäksi jokaisen asiakasraadin lopuksi toistetaan samat arviointi/osallistamismenetelmät.
Keinot:
Työryhmätyöskentely
Työpajat
Asiakasraadin palautteiden hyödyntäminen
Kuva
Kehittämistyön kohderyhmänä ovat osatyökykyiset asiakkaat, jotka tarvitsevat ja käyttävät työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden palveluja. Toisaalta kohderyhmänä ovat eri organisaatiot ja niissä työskentelevät ammattilaiset. Hankkeessa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta lähdetään selkeyttämään ja kehittämään työryhmätyöskentelyn avulla, jossa ovat mukana eri palvelutuottajien asiantuntijatyöntekijät, johto ja mukaan pyritään osallistamaan myös asiakkaita.
Hankkeessa pilotoidaan vaikuttavuusperusteista osatyökykyisten työllistymismallia. URA:lta saatujen tietojen perusteella aikavälillä 1.1.2021-15.9.2021 Rovaniemellä ja Kemijärvellä on 450 henkilöä, joilla on osatyökykyisyys merkintä. Heistä n. kahdella kolmasosalla on keskiasteen koulutus ja viidenneksellä on vain perusasteen koulutus. Vajaalla 15% on korkea-asteen koulutus. Mielenterveydelliset haasteet ovat yleisimmät osatyökykyisyyden syyt ja toiseksi yleisin diagnoosiryhmä on Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Aineenvaihdunnalliset syyt kuten diabetes, ja ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet tulevat seuraavina. Korkeakoulutuksen saaneista lähes puolet sairastaa mielenterveysongelmia ja alemman koulutuksen saaneista sama syy on noin kolmasosalla. Yksittäisenä mielenterveyden sairautena masennus on yleisin. Tuki- ja - liikuntaelinsairaudet ns. TULES-vaivat on noin kolmasosalla kaikilla koulutustasoilla. Yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus on selkäsairaus.
Tarkasteltaessa osatyökykyisyytta eri ikäryhmittäin voidaan todeta, että osatyökykyisyyttä esiintyy kaikissa työikäisten ikäryhmissä. Yleisintä se on 50-59 -vuotiailla.
Osatyökykyisten työttömyyden kestoa tarkasteltaessa voidaan havaita, että pitkäaikaistyöttömyys on kaikilla koulutusasteilla yleistä. Voidaankin todeta, että osatyökyisen joutuessa työttömäksi uudelleen työllistyminen on haastavampaa kuin terveillä työikäisillä.
Ylläkuvatut tiedot osatyökykyisistä perustuvat URA-tietoihin ja henkilöihin, joilla on diagnosoitu osatyökykyisyys sairauden perusteella. Työ- ja toimintakykyä ei kuitenkaan aina ole riittävän hyvin arvioitu ja siitä syystä osatyökykyisyyttä ei aina tunnisteta. STM:n (2020) mukaan työttömistä 30–40% on pitkäaikaistyöttömiä, joista noin 50% on osatyökykyisiä. Rovaniemellä oli pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuussa 2021 1242. STM:n määritelmän mukaan heistä osatyökykyisiä olisi siis n. 620.
Kuvittele ja kokeile
Aluksi hahmoteltiin verkostokartta (liitteenä), johon idea saatiin THL:n Työkyvyn tuki -koulutuksen materiaaleista.
Palvelukokonaisuuden kuvantamiseen hyödynnetty eri puolilla Suomea kuvattuja malleja erityisesti Keski-Suomen ja Kainuun mallia.
Konsultaatiotunnin mallia sekä työttömien terveystarkstuksen yhtieisvastaanoton mallia haettiin Oulun seudulta, jossa vastaavaa toimintaa oli kokeiltu hyvin tuloksin. Tietoa näistä mallinnoksista saatiin Palo -hankkeelta, jonka kanssa tehtiin yhteistyö Työkykyohjelman Pohjoisen alueen tapaamisissa.
Aikaisemmissa hankkeissa kehitettyjä paikallisia malleja otettu kehittämisen pohjaksi: Työttömien kuntoutustyöryhmä, ns. Pakaste malli (Pohjoisen alueen Kaste-malli). Lisäksi käytössä oleva lakisääteinen TYP-palvelu.
Asiakasraadin mallia haettiin Rovaniemen aikuissosiaalityön asiakasraadista, jossa benchmarkkausta tehtiin vierailemalla raadissa kaksi kertaa.
Kuva
Kuva
Alussa ideoitiin ja mallinnettiin erilaisia osioita kokonaisuuteen. Allaolevissa mallinnoksissa näkyy toteuttamiemme pilottien mallinnoksia.
Ideoinnin tuloksena pilotointiin asti päätyivät seuraavat kokonaisuudet:
- Konsultaatiotunti (esitellään tarkemmin työkyvyn tuen tiimin yhteydessä, Linkki löytyy alta).
- Työkyvyn tuen tiimi
- Työttömien terveystarkastuksen yhteisvastaanotto
- Asiakasraati
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kaikkia yllämainittuja pilotteja lähdettiin viemään eteenpäin, mutta tähän idean kuvaukseen valikoitui Asiakasraadin toimintamalli.
Hankkeessa yhteiskehittäminen on keskeisessä roolissa ja siksi haluamme jakaa asiakasraadin toimintamallin. Malli on osoittautunut toimivaksi ja tarkoitukseen hyvin soveltuvaksi.
Asiakasraadin toimintaideana on kuulla osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien ajatuksia työllisyyspalveluista sekä muista työkyvyn tuen palveluista. Asiakasraati tarjoaa mahdollisuuden aidosti kuulla asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia palveluista. Samalla se tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden osallistua palveluiden kehittämiseen.
Asiakkaat ovat antaneet palautetta keskustelluista teemoista ja he ovat ideoineet monia käytännön toimia, jotia on lähdetty toteuttamaan.
Yhtenä esimerkkinä voidaan todeta, että asiaskraadin ideoilla ja toiveilla oli ratkaiseva merkitys, kun lähdettiin kehittämään työkyvyn tuen tiimiin polkua työterveyshuollosta. Alun perin polkua ei ollut tarkoitus mallintaa, mutta raatilaisten ehdotusten perusteella se koettiin tärkeäksi. Lisäksi huomattiin, että työterveyshuollon asiantuntijat tarvitsevat lisäkoulutusta Osaamo- ja Ohjaamotoiminnasta sekä TE-palveluiden työkykykoordinaattoreiden tarjoamista palveluista. Järjesteetiin siis kaksi eri koulutusta osaaamisen vahvistamiseksi.
Asiakkailta on kerätty suullista palautetta myös toimintametodista, joka on saanut heiltä kiitosta. Osallisuuden kokemus on vahvistunut. He ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja arvostetuiksi ja heidän toiminnallaan ollut merkitystä/vaikutusta heille tärkeisiin asioihin. Lisäksi tapaamiset ovat olleet mukavia vertaituellisia kohtaamisia.
Asiakasraati koottiin helmi-maaliskuun 2022 aikana markkinoimalla sitä eri kanavissa ja eri yhteistyökymppaneiden kautta.
Raati kokoontui kerran kuussa perjantaisin aina smaan kellonaikaan samassa paikassa. Keväällä tapaamisia oli 3: maalis-toukokuussa. Kesällä oli taukoa ja elokuussa raati kokoontui uudelleen ja vielä kerran syyskuussa, yhteensä siis viisi kertaa. Raatilaisia tuli mukaan 9 henkilöä ja he sitoutuivat toimintaan hienosti.
Jokainen tapaaminen oli samlla kaavalla: Aluksi yhdessä nautittiin kahvit ja sen jälkeen hankepäällikkö teki yhteenvedon edellisen kerran nostoista. Tärkeimpänä asiana käytiin läpi miten raadin esittämät kehittämisideat etenevät eli raatilaiset saivat tietoa siitä mihin olivat konkreettisesti päässeet vaikuttamaan. tämän jälkeen esiteltiin kyseisen kerran teema.
Fasilitaattorina toimi kaupungin verkostokoordinaattori ja hänelle oli apuna joka kerta 1-2 muuta verkostokoordinaattoria. Lisäksi hankepäällikkö teki muistiinpanoja. Teemoja työstettiin eri menetelmillä, jotka koordinaattorit olivat valinneet suunnittelutilaisuudessa yhdessä hankepäällikön kanssa.
Lopuksi raatilaiset saivat antaa palautetta tapaamiskerrasta nimettöminä. Joka kerran jälkeen oli kolme samaa kysymystä ja vastaukset annettiin laittamalla esim. nappeja siihen kuppiin, joka vastasi omia tuntemuksia/ajatuksia.
Jokaisesta tapaamiskerrasta tehtiin musitiinpanot fläppitaululle, jotka lopuksi kuvattiin. Lisäksi hankepäällikkö teki omat musitiinpanot ja näiden poshjalta kirjoitti raadista muistion. Valokuvat ja muistio lähetettiin raatilaisille jälkikäteen ja heillä oli mahdollisuus kommentoida muistiota.
Tavoitteena oli :
1) saada kokooon asiakasraati, johon asiakkaat sitoutuvat ts. he osallistuvat kaikkiin viiteen kokoontumiskertaan
2) luoda turvallinen, luottamuksellinen ilmapiiri, jotta jokainen uskaltaa tuoda omat mielipiteensä julki
3) Asiakkaat kokevat pääsevänsä aidosti osalliseksi palveluiden kehittämiseen
4) kuulla asiakkaita aidosti ja ymmärtää heidän näkökulmiaan
5) kerätä kokemustietoa palveuiden kehittämisen tueksi
6) Kehittää parempia palveluita yhteiskehittämisen avulla
Tärkein oppi kokeilussa on ollut se, että asiakkaiden sitouttaminen raatiin tapahtuu sellaisen toimintatavan kautta, että he saavat kokemuksen vaikutusmahdollisuuksistaan.
Asiakkailla on halua olla mukana heitä koskettavien palveluiden kehittämisessä.
Asiantuntijat eivät pysty yksinään ilman asiakkaiden kuulemista kehittämään monialaisia palveluita, jotka aidosti vastaavat asiakkaiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla.
Asiakasraati-toimintamalli
Tietystä asiakaskohderyhmästä koottu joukko ihmisiä kertoo fasilitaatorin fasilitoimana omia ideoitaan ja kokemuksiaan sekä ajatuksiaan tietystä teemasta. Toimintamallin avulla varmistetaan asiakasosallistuutta ja hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta turvallisessa ja luottavaisessa ilmapiirissä.
Asiakasraatilaisten ajatukset kirjataan ylös, valokuvataan ja kootaan yhteen muistioksi. Muistion pohjalta vastuussa oleva henkilö suunnittleee ja lähtee viemään ideoita käytäntöön mahdollisuuksien mukaan.
Tärkeää: asiakasraatilaisille kerrotaan heidän ideoistaan syntyneiden toimintojen kehittämisestä ja asioiden etenemisestä.
1) Valitaan asiakasraadin vastuuhenkilö sekä fasilitaatorit. Varataan tarvittavat kokoontumistilat ja mietitään korvaukset ja niiden maksaminen raatilaisille.
2) Markkinoidaan asiakasraatia sellaiselle asiakaskohderyhmälle, josta toivotaan osallistujia raatiin. Mietitään mitkä sidostyhmät tarvitaan mukaan, jotta markkinointi onnistuu. Suunnitellaan markkinointimateriaalit ja jaetaan sidosryhmille, jotka kohtaavat asiakasryhmään kuuluvia tahoja. Kutsutaan raati koolle.
3) Suunnitellaan ja valmistellaan jokainen tapaamiskerta tietyn teeman ympärille. Valitaan fasilitointimenetelmät, tallennusmenetelmät ja tarvittavat välineet.
4) Toteutetaan asiakasraadin tapaamiset ja huolehditaan turvallisesta, luottamuksellisesta ja arvostavasta ilmapiiristä. Kerätään tietoa asiakasraadilta suunnitelluilla menetelmillä ja huolehditaan tiedon tallentamisesta. Tiedotetaan asiakasraadin jäseniä, siitä miten heidän tuottamansa tieto on vienyt toimintaa eteenpäin. Ts. luodaan merkitystä toiminnalle ja osallistujille.
5) Annetaan raatilaisille mahdollisuus palautteen antamiseen raadin toiminnasta nimettömänä ja helpolla tavalla.
6) Tiedotetaan ja jaetaan raadin tuottamaa materiaalia myös raatilaisille itselleen sekä niille tahoille/avainhenkilöille, joiden toimintaa ollaan kehittämässä.
Resurssit: Raadista vastaavan henkilön työpanos, fasilitaattorin/ fasilitaatoreiden työpanos, kokoontumistilat, tarvikkeet (fläppitaulut, kynät, kamera (puhelimen), tarralappuja yms. Aikaresurssit riippuvat raadin koosta, kokoontumistiheydestä ym toimintatavoista. Suunnitteluun kannattaa varata aikaa yleensä saman verran kuin toteuttamiseen. Jälkityöhön (muistion laadintaan, tiedon jakamiseen) aiheesta riippuen enemmän aikaaa kuin varsinaiseen toteuttamiseen.
Toiminta voidaan vakiinnuttaa osaksi organisaation toimintaa esimerkiksi tietyksi ajankohdaksi kerrallaan ( esim. kerran kuukaudessa 2,5h/kerrallaan, yhteensä viisi kertaa) ja toistaa esim. vuosittain. Toiminnan juurruttaminen vaatii yhteistä tahtotilaa ja pientä rahallista panostusta.
Yhteiskehittämisen tuloksena työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden pilotointiin lisättiin vielä yksi polku: työterveyshuollosta työkyvyn tuen tiimiin. Polun tarve nousi esille asiakasraadissa, jossa koettiin vahvaa tarvetta tuelle siinä vaiheessa kun työterveyshuollon palvelut ovat päättymässä työsuhteen päättymisen myötä. Asiakkaalla voi olla taustalla työuupumus, joka johtaa irtisanoutumiseen ja voimien ollessa vähissä työterveyshuollon loppuminen ja siirtyminen perusterveydenhuollon palvelujen piiriin vaarantaa asiakkaan palvelupolun jatkumisen.
Huomattiin, ettei työterveyshuollon asaintuntijoilla ollut tietoa, mihin asiakas tulee ohjata työsuhteen päättyessä. Osaamisvajetta korjattiin järjestämällä koulutus Ohjaamon ja Osaamon palveluista sekä toinen koulutus TE-palveluiden sekä kuntakokeilun työkykykoordinaattorien roolista asiakkaan työllistymispolulla. Asiakkaalla saattaa olla taustalla pitkään jatkunut osatyökykyisyys ja työ-toimintakyvyn selvittelyt ovat tehtynä, mutta työnantaja (Rovaniemen kaupunki) ei pysty tarjoamaan työkykyä vastaavaa työtä, jolloin työsuhde tulee päättymään. Jos jatkopolku ei ole selvinnyt työterveysneuvotteluissa, asiakas voidaan ohjata Työkyvyn tuen tiimiin Rovanimen kaupungin Työkykykoordinaattorin lähettämänä. Kyseinen polku kuvattu seuraavassa kaaviossa. Malli käytössä vain Rovaniemen kaupungin työterveyshuollosta eli Lappicasta.
Kuva
Kuva
