Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen tiimi (Työkykytiimi) / Keski-Uudenmaan työkykyhanke, Keusote

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelu on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat laajaa tukea työ- ja toimintakyvyn selvittämiseen ja työmahdollisuuksien edistämiseen. Palvelua toteuttaa monialainen Työkykytiimi (työkyvyn tuen tiimi).

Toimintaympäristö **

Keski-Uudellamaalla kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on vuoden 2019 alusta alkaen vastannut Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote). Keusoten alueella asuu noin 200 000 asukasta, joista noin puolet luetaan mukaan työvoimaan. Hankesuunnitelmavaiheessa (kevät 2020) arvioitiin olevan 1600 alueen kuntalaista, jotka tarvitsevat monialaista työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelua. Tämän lisäksi moni ammattilainen kaipaa ja tarvitsee tukea ja konsultaatioapua omassa työssään pohtiessaan asiakkaiden työllistymisen tuen tarpeita ja tehdessään arviointia työkyvyn ja asiakasohjauksen suhteen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeen valmisteluvaiheessa kävimme yhteistä keskustelua alueen kuntien ja työllisyystoimijoiden kanssa muodostaaksemme kuvan työttömyystilanteesta sekä asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeista Keusoten toiminta-alueella. Tarve monialaiselle työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelulle on tunnistettu ja yhteisesti todettu ja puute palveluvalikoimassa on ollut ilmeinen.

Toimintamallia on suunniteltu ja kehitetty jo syksystä 2018 alkaen. Palvelun ja Työkykytiimin toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä on ollut alusta asti mukana monitoimijainen joukko, jossa mukana on ollut myös kokemusasiantuntijoita. Lisäksi Työkykytiimissä työskentelee palkattu kokemusasiantuntija, joka toimii tasavertaisena tiimin jäsenenä ja tekee tiimissä työskentelevien ammattilaisten rinnalla kehittämis- ja asiakastyötä. Asiakkaille hän toimii vertaistukihenkilönä, jos asiakas sitä haluaa.

Ensivaiheessa monialainen arviointipalvelu on suunnattu työttömille työnhakijoille ja erityisesti kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville kuntalaisille. Tämä rajaus tehtiin yhteisessä ymmärryksessä alueen kuntien kanssa ja vastaamaan heidän kipeimpään tarpeeseen. Työkykytiimi auttaa ja tukee myös muissa työkyvyn tuen tarpeissa ja tilanteissa. Kun tätä tarvitsijoiden joukkoa on saatu vähemmälle, laajennamme palvelua myös muille asiakasryhmille, jotka tarvitsevat työkyvyn arviointia ja tukea työllistymiseensä.

Työkykypalvelun asiakas​

  • Työikäinen työtön työnhakija tai työvoiman ulkopuolella vuosia ollut asiakas. Taustalla voi olla useita erillisiä työttömyyspätkiä.
  • Toisen asteen koulutus voi puuttua tai asiakkaalla on useita kesken jääneitä opintoja.​
  • Asiakkaan kokonaistilanne on epäselvä eikä yksittäisistä palveluista ole löytynyt ratkaisua sen edistämiseksi. Ei ole selkeää tietoa, miksi asiakas ei ole työllistynyt.  ​
  • Asiakkaalla on tarve monialaiselle tuelle sekä monelle palvelulle samanaikaisesti. Hän tarvitsee koordinoidusti sekä sosiaali- että terveyspuolen palveluita.   ​
  • Asiakas on suostuvainen palveluun. 

Työkykytiimin asiakkaan tunnusmerkkejä.

 

Työkykytiimi auttaa ja tukee esimerkiksi tilanteissa, joissa  

  • peruspalveluissa ei ole löytynyt ratkaisua tilanteen edistämiseksi 
  • asiakkuuksia on useissa palveluissa tai taustalla on monia keskeytyneitä palveluita 
  • tilanne on pitkittynyt tai jumiutunut
  • peruspalveluissa on jo tehty verkostojen välistä yhteistyötä tuloksetta
  • työllistymiseen tähdänneet toimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottuja vaikutuksia​
  • henkilöllä on moninaisia työ- ja toimintakyvyn haasteita ja/tai terveysongelmia
  • jatkosuunnitelma työkyvyn tuen osalta ei ole selkeä
  • tarvitset työhösi tukea ja haluat pohtia tarjolla olevia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja jonkun Työkykytiimin jäsenen kanssa
Ratkaisun perusidea **

Työkykytiimin perustehtävänä on arvioida monialaisesti asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Työkykytiimi on aloittanut työnsä Keusotessa, Keski-Uudenmaan Työkykyhankkeessa maaliskuussa 2021 ja asiakastyö alkoi huhtikuussa 2021. Tiimiin kuuluu koordinaattori, terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, lääkäri, työkykykoordinaattori ja kokemusasiantuntija. Tiimi muodostaa kiinteän työryhmän, jolla on yhteinen budjetti, yhteiset tavoitteet ja toiminnalliset rakenteet kuten viikoittaiset tiimipalaverit, yhteiset työtilat ja foorumirakenteet sekä yksi esihenkilö. Kelan asiantuntija ja TE asiantuntija osallistuvat tiiviisti tiimin toimintaan.  Tiimi on antanut myös paljon konsultaatio- ja työparitukea ammattilaisille asiakkaiden auttamiseksi peruspalvelujen tuella.

Asiakkaat ohjautuvat Työkykytiimiin monen palvelun kautta, pääosin TE toimistosta ja kuntien työllisyyspalveluista, mutta myös muista palveluista. Palvelu alkaa yhteydenotolla tiimin koordinaattoriin ja suostumuslomakkeiden täyttämisellä. Yhteydenottovaiheessa asiakkaan tilannetta ja taustaa kartoitetaan kattavasti ja tehdään tarvittaessa yhteistyötä asiakkaan ja lähettävän tahon kesken, esim. yhteinen tapaaminen. Tässä vaiheessa saatetaan löytää vielä hyödyntämättömiä palveluja, joihin hakeutumisessa asiakasta ohjataan ja autetaan. Jos yhteisesti todetaan, että käytettävissä olevat mahdollisuudet on jo riittävästi hyödynnetty ja kokeiltu, ilman että niistä olisi löytynyt apua, aloitetaan asiakkuus Työkykytiimissä.

Ensimmäisessä vaiheessa tehdään alkuselvitys, jossa kartoitetaan asiakkaan työ-, koulutus- ja työkykyhistoria - seikat, jotka ovat vaikuttaneet nykytilanteeseen ja heikentäneet asiakkaan työkykyä. Alkuselvityksen tekee Työkykytiimin terveydenhoitaja ja sosiaaliohjaaja yhdessä. Alkuselvityksen jälkeen tehdään työkyvyn tuen suunnitelma ja tarvittavia tutkimuksia sekä arviointeja. Näitä voivat olla esim. fysio- ja toimintaterapeutin tekemät arvioinnit, lääkärin tutkimus ja arvio tai erikoislääkäreiden ja psykologin/neuropsykologin työkykyarviot. Asiakasta ohjataan myös kuntouttavien toimien ja palvelujen piiriin jo arviointivaiheen aikana. Kun tutkimukset ja selvitykset on tehty, kootaan tarvittava verkosto ja sovitaan jatkotoimista, päivitetään asiakkaan työkyvyn tuen suunnitelma ja sovitaan vastuutahoista ennen Työkykytiimin palvelun päättämistä. Palvelun päättymisen jälkeen asiakkaalle soitetaan seurantasoitto, jossa varmistetaan ja tarkistetaan tilanne ja suunnitelman toteutuminen.

Asiakkaalle tarjotaan heti palvelun alussa mahdollisuutta vertaistukihenkilöön, kenen kanssa hän voi palvelun aikana olla yhteydessä ja tavata. Vertaistukihenkilö tuo asiakkaalle toivoa hankalan tilanteen keskellä ja toimii myös tarvittaessa tukena asioiden hoitamisessa tai erilaisissa tapaamisissa ammattilaisten kanssa. Vertaistuki on asiakkaalle saatavilla koko palvelun ajan.

Toimintamallia, prosesseja ja vastuita on kuvattu palvelua ja tiimin toimintaa kuvaavaan Työkirjaan, joka toimii tiimin käsikirjana ja tukivälineenä. Työkirjaa muokataan ja päivitetään koko ajan tarpeiden muuttuessa ja toiminnan kehittymisen mukana. Työkirjassa on kuvattu ja määritelty Työkykytiimin rooleja ja vastuita, asiakkaan tunnusmerkkejä, palveluprosessia ja sen vaiheita, eri vaiheissa tehtäviä toimia ja käytettäviä menetelmiä, käytettäviä lomakkeita,  yhteistyötä sekä tarjolla olevaa palveluverkostoa. Toimintamallia kehitetään jatkuvasti työstä saatujen oppien ja kokemusten myötä sekä asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta systemaattisesti kerätyn palautteen perusteella.

Asiakkaan suunnitelma kootaan ja kirjataan yhteiseen monialaiseen työkyvyn tuen suunnitelmaan, joka tallennetaan asiakas- ja potilastietojärjestelmiin sellaisenaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Työkykytiimin toimintamalli ja rakenne on kuvattu Työkirjaan. Tiimin toiminta on verkostolle tuttua ja tiimiä osataan hyödyntää mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tiimillä on riittävästi tietoa ja osaamista tarjolla olevista palveluista, mahdollisuuksista ja vaihtoehtoista ja työtä tehdään yhdessä, monialaisesti ja osaamista jakaen sekä hyödyntäen. Tiimissä on käytössä riittävä henkilöstöresurssi, laaja-alaisesti osaamista ja toimivat rakenteet ja foorumit työn tekemiseksi.

Tiimi on verkostoitunut laajasti Keusoten sisä- ja ulkoverkostoon. Verkostoa käytetään ja hyödynnetään yksilöllisten ratkaisujen löytämiseksi asiakkaalle. Verkostotyön tekemiseen on myös työaikaa ja se on merkittävä ja tärkeä osa työtä ja siinä onnistumista. Yhteistyötahoilta ja asiakkailta kerätään systemaattisesti palautetta ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

Toiminnan juurruttaminen edellyttää asiakastyön yhdessä tekemistä verkoston kanssa, osaamisen ja tiedon jakamista aktiivisesti ja toiminnan tunnetuksi tekemistä. Työkykytiimi on toteuttanut alueen ammattilaisille matalan kynnyksen tapaamisia, Kohtaamoja, joissa on vaihtuva teema ja siihen liittyvä alustus, sekä mahdollisuus kysyä apua ja neuvoa työkyvyn ja työllistymisen tuen asioissa.

Juurruttaminen edellyttää myös taloudellisia resursointeja. Tällaisenaan Työkykytiimin kustannukset ovat n. 650 000€ vuodessa. Keusoten resurssien lisäksi tiimissä on mukana henkilöstöresurssia Kelasta ja Keski-Uudenmaan TE toimistosta. Tämä on myös tärkeä ja tarpeellinen osa tiimin toimintaa ja työssä onnistumista.

Konsultaatiomahdollisuudet on monipuoliset ja laajan verkoston käytettävissä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **
  1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

    • Palvelumme avulla asiakkaamme ovat saaneet mahdollisuuden uusien työkykyä kohentavien ja työllistymisen edellytyksiä parantavien ratkaisujen löytymiseen. Heidän toiveikkuutensa omasta tilanteestaan on noussut ja työllistyminen erilaisten tukitoimien avulla on todennäköisempää, kuin ilman Työkykytiimin palvelua.
    • Työkykytiimi on vastannut asiakkaiden ja yhteistyöverkoston tarpeisiin ja saanut järjestelmällisesti hyvää palautetta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta. Asiakkaamme ovat kokeneet tulleensa nähdyksi ja kuulluksi sekä arvostavasti kohdatuksi. Myös yhteistyökumppanit ovat kiitelleet meitä hyvästä asiakaspalvelusta, esim. tavoitettavuuden ja monipuolisen osaamisen sekä yhdessä tehtävän asiakas- ja työparityön osalta. Olemme hyödyntäneet saamamme palautteet toiminnan kehittämisessä ja jatkuvassa parantamisessa.
      Palaute asiakkaalta (suora lainaus): Todella ihanat ja asiaani paneutuvat toimihenkilöt. He ottivat minut ja vaivani huomioon hienosti ja pyrkivät löytämään erilaisia tukitoimia/aputoimia vaivaani ja löysivätkin/edistivät niiden saamista/hankintaa. Toivottavasti tämmöinen palvelumuoto tulee pysyväksi, sillä uskon siitä olevan apua useimmille.
      Palaute asiakkaalta (suora lainaus): On ollut paljonkin hyötyä tästä työkykytiimistä kun vertaa aijimpiin kontouttavaan toimiin olen saanut asialista neuvontaa eri asioihin mitä en itse tiedä et suosittelen muillekin työttömälle.
      Palaute asiakkaalta (suora lainaus): Minun olisi pitänyt päästä jo vuosia sitten tällaiseen hankkeeseen.
      Palaute yhteistyökumppanilta (suora lainaus): Sain molempien asiakkaiden tilanteisiin hyvät ohjeet kuinka edetä heidän kanssaan. Konsultaatiossa paneuduttiin hyvin asiakkaan tilanteeseen. Olen tehnyt myös verkostoyhteistyötä työkykytiimin kanssa, joka on ollut hyvin onnistunutta. Asiakas on ollut palvelun keskiössä ja hänen erityistarpeensa on huomioitu hyvin palveluiden oikea-aikaisessa etenemisessä. Viestintä työkykytiimin kanssa on ollut todella nopeaa ja on olo, että työkykytiimi on hyvin tavoitettavissa ja ohjausta ja apua saa nopeasti.
      Palaute yhteistyökumppanilta (suora lainaus): Sain paljon tietoja ja apua asiakkaan tilanteessa. Itse en olisi saanut asioita yksin näin hyvin eteenpäin. Asiakas koki myös että hänen asiansa eteni. Erittäin sujaa yhteistyötä ja verkostoitumista.
    • Työtä on tehty ja kehitetty laajan verkoston kanssa yhdistäen Keusoten sisäisen verkoston lisäksi toiminta-alueen järjestöt, palveluntuottajat ja valtakunnalliset toimijat. Olemme yhteensovittaneet toiminta-alueemme työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluja ja toimijoita, oppien ja opettaen itsellemme ja toisille monialaista verkostotyötä.
    • Kulttuurin muutostyötä olemme tehneet toiminta-alueellamme mm. eläkehakuisuuden vähentämisessä, monialaisen yhteistyön tekemisessä ja poislähettämisen kulttuurin murtamisessa.
    • Toiminnasta ja asiakkaista on kerätty systemaattisesti tietoa, jonka pohjalta vaikuttavuutta on selvitetty. Toiminta on vaikuttavaksi todettua ja vaikutukset ulottuvat laajasti toiminta-alueelle ja yhteiskuntaan.
  2. Mitä olette tehneet aidosti ihmislähtöisten toimintamallien luomiseksi?
    • Työkykytiimin toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä on alusta alkaen ollut mukana kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntija myös työskentelee palkattuna työntekijänä tiimissä. Hän pitää asiakkaan äänen ja näkökulman esillä kaikessa tekemisessämme ja toimii tarvittaessa asiakkaiden tukihenkilönä.
    • Kaikille asiakkaille tarjotaan vertaistuen mahdollisuutta palvelun aikana.
    • Asiakkaista keskustellaan aina arvostavasti ja kunnioittavasti, hankalissakin tilanteissa.
    • Asiakkaita tavataan asiakkaalle sopivassa paikassa, lähellä asiakkaan kotia tai olemassa olevia palveluja. Työntekijät liikkuvat Keusoten alueella ja asiakkaiden ei oleteta liikkuvan pitkiä ja hankalia matkoja, jotka on saattaneet olla yksi syy, miksi aiemmat palvelut ja yritykset työkyvyn tutkimiseksi ja edistämiseksi eivät ole onnistuneet.
    • Asiakkailta kerätään palautetta systemaattisesti palvelun eri vaiheissa. Ks. asiakaspalautteet edellisestä kysymyksestä. Myös kohtaamistilanteissa nousseet palautteet käydään läpi ja dokumentoidaan säännöllisesti. Asiakaspalaute hyödynnetään palvelun kehittämisessä ja jatkuvassa parantamisessa.
    • Palvelulle ei ole määritelty asiakkaita poissulkevia kriteereitä, vaan on listattu tunnusmerkkejä, joista Työkykytiimin asiakkaan voi tunnistaa. Palveluun pääsemiseksi ei ole kategorisia poissulkutekijöitä vaan jokaisen asiakkaan tilanne ja tarve arvioidaan yksilöllisesti. Poissulkevat kriteerit ovat myös yksi syy, miksi asiakkaiden työkyvyn ongelmat ja työttömyys ovat pitkittyneet ja olemme tätä järjestelmälähtöistä työkykyä alentavaa tilannetta halunneet murtaa omalla toiminnallamme.
    • Työkykytiimissä asiakas ja yhteistyökumppani saa henkilökohtaisen, kasvokkain ja henkilökohtaisesti annettavan avun ja palvelun.
    • Asiakasta ei koskaan ohjata vain tekemään jotakin ilman, että varmistetaan hänen pystyvän asian itsenäisesti hoitamaan, ja jos ei pysty, varmistamme että hän saa avun asian hoitamiseen.
    • Palvelulle ei ole määritelty rajausta tapaamisten määrän tai palvelun keston suhteen, vaan jokainen asiakas saa palvelua sen ajan, mitä hänen työ- ja toimintakyvyn arviointinsa ja ratkaisun mahdollisuuksien löytäminen vaatii. Asiakkaalla on aikaa myös oman muutostyönsä työstämiselle ja tekemiselle.
  3. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema ”Nyt mennään eikä meinata! Varmistetaan ihmislähtöiset palvelut!”?
    • Lähdimme tekemään ja toteuttamaan palvelua hyvin varhaisessa vaiheessa, ajatuksella, että työ tekijöitään opettaa ja asiakkaat ovat parhaita opettajiamme. Teimme työtä ja samalla kehitimme sitä ilman että annoimme hankalien ja vaikeiden asioiden tulla esteeksi asiakastyön tekemiselle (esim. suostumukset tai lukuisat asiakas- ja potilastietojärjestelmät). Tiimi oli ollut koossa kolme viikkoa kun asiakastyö aloitettiin. Me mentiin eikä vaan meinattu!
    • Teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että kyseinen heikossa työmarkkina-asemassa oleva asiakaskunta saisi tarvitsemansa palvelut ja mahdollisuuden työkykynsä ja työllistymisensä edistämiseen Työkykytiimistä ja alueella tarjolla olevasta palveluvalikoimasta.
    • Asiakaspalautteissamme inhimillisyys ja asiakaslähtöisyys nousevat jatkuvasti esille hyvinä ja aiemmissa palveluissa puuttuneina kokemuksina. Me teemme työtä aktiviisesti asiakkaan kanssa ja heitä varten. Asiakkaista puhutaan arvostavasti ja kunnioittavasti myös silloin, kun he eivät ole itse läsnä.
    • Asiakkaat ja ammattilaiset oppivat yhteistyön aikana toimimaan työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujärjestelmässä ja pystyvät jatkossa hoitamaan omia ja asiakkaidensa asioita paremmin.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Työkykytiimin toimintamallia ja prosessia on kehitetty koko työkykyhankkeen ajan. Toimintamalli on kuvattu Työkykytiimin työkirjaan.

Hankkeen aikana asiakkaita oli yhteensä 474, joista 172 on ollut monialaisessa työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelussa ja 302 asiakkaan asioissa on annettu konsultaatiotukea alueen ammattilaisille ja asiakkaiden verkostoille. Asiakkailta ja yhteistyötahoilta kerätään systemaattisesti palautetta palvelusta ja se on ollut säännöllisesti erittäin hyvää. Palautetta käytetään systemaattisesti myös jatkuvan kehittämisen apuna.

Hankkeen aikana käytetyistä mittareista ja tuloksista on kootusti tietoa hankkeen loppuraportissa. Mittareina on käytetty mm. palautteita ja Kykyviisaria. Asiakaspalautteista nousee säännöllisesti esiin kokemus siitä, että asiakas olisi tarvinut kyseistä palvelua jo kauan aikaa sitten. Asiakkaat myös kiittävät siitä, että heidän työkykyään tarkastellaan Työkykytiimissä kokonaisuutena ja he kokevat tulleensa nähdyksi ja kuulluksi, jota ei ole aiemmissa palveluissa riittävällä tavalla tapahtunut. Asiakkaiden toiveikkuus omasta tilanteesta on palvelun aikana lisääntynyt. Myös yhteistyötahoilta palaute on ollut kiittävää. Ammattilaisverkoston välinen yhteistyö ja osaaminen on lisääntynyt yhteisen tekemisen kautta ja tarve Työkykytiimin olemassaololle on palautteenkin näkökulmasta ollut ilmeinen. Kykyviisarissa on nähtävissä muutosta parempaan kaikissa osa-alueissa. Muihin Työkykyohjelman hankkeisiin verraten (toimenpidekokonaisuus 1) koetut muutokset ovat hyvin samanlaisia. Merkittävin ero on osallisuudessa, jossa Työkykytiimin asiakkaat ovat arvioineet 4% muutoksen parempaan, kun yleisesti työkykyhankkeissa tämä muutos on ollut 2%.

Keväällä 2022 toteutettiin selvitys Työkykytiimin toiminnan vaikuttavuuden arvioinnista. Selvityksen toteutti NHG. Keväällä 2023 tehdään selvitystä kustannusvaikutuksista erityisesti hyvinvointialueen toiminnan osalta.