Varhaisen tuen verkostotyön malli Kainuun perhekeskuksessa
Varhaisen tuen verkostotyön toimintamallin lähtökohtana on varhainen puuttuminen ja dialoginen huolen puheeksi ottaminen, joiden pohjalta suunnitellaan matalankynnyksen apua ja tukea moniammatillisesti.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Varhaisen tuen verkostotyön toimintamallin lähtökohtana on varhainen puuttuminen ja dialoginen huolen puheeksi ottaminen, joiden pohjalta suunnitellaan matalankynnyksen apua ja tukea moniammatillisesti.
Toimintamalli lyhyesti
Varhaisen tuen verkostotyön toimintamallin lähtökohtana on varhainen puuttuminen ja dialoginen huolen puheeksi ottaminen, joiden pohjalta suunnitellaan matalankynnyksen apua ja tukea moniammatillisesti. Varhaisen tuen verkostotyön malli toimii lapsen tuen tarpeen tunnistamisen, arvioinnin ja suunnittelun yhteisenä toimintamallina. Verkoston kokoonpano ja tapaamisen aihe suunnitellaan aina yhdessä perheen kanssa ja yhteiselle tapaamiselle kutsutaan vain tarvittava määrä toimijoita. Verkoston toimijoiden kokoonpanoa suunnitellessa on mahdollista hyödyntää verkostokarttaa, johon kaikki lapsen/nuoren/ perheen ympärillä olevat varhaisen vaiheen toimijat on kuvattu yhdellä kertaa nähtäviksi.
Varhaisen tuen verkostotapaamisissa pyritään vahvuus- ja voimavarakeskeisyyteen. Tapaamisessa luodaan kokonaiskuva tuen tarpeesta, mahdollisista tarvittavista tuen muodoista, yhteistyöstä ja työnjaosta. Tapaamisella sovitaan myös, kuka toimii perheen yhteyshenkilönä tai vastuutyöntekijänä jatkossa. Vastuutyöntekijä koordinoi, arvioi ja seuraa suunniteltuja tukitoimia.
Kajaanissa, Kainuun isoimpana kuntana, on käytössä yhteinen ennalta sovittu aika kalentereista varhaisen tuen verkostotyölle. Yhteiset ennalta sovitut ajat kalenterista helpottavat sopivan yhteisen ajan löytymistä. Ajan voi vapauttaa muulle toiminnalle viikkoa aikaisemmin, jos ei tule kutsua tapaamiselle. Kaikissa muissakin Kainuun kunnissa yhteistä kalenterivarausta kokeiltiin, mutta muissa, Kajaania lukuun ottamatta, niistä kokeilun jälkeen luovuttiin, koska pienemmissä kunnissa yhteisiä aikoja saatiin sovittua nopeammin ja joustavammin ilman kalenterivarauksia.
Kainuun väkiluku on noin 72 000 ja noin puolet tästä väestömäärästä asuu maakuntakeskus Kajaanissa ja loput jakautuneet kahdeksaan muuhun Kainuun kuntaan. Vuosittain lapsia syntyy Kainuussa noin 450 ja syntyvyys on pääosin ollut viime vuosina laskeva.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty ja tuotettu jo vuodesta 2005 maakunnallisesti. Kainuun soten muodostuessa on Kainuussa alettu rakentamaan myös perhekeskusverkostoa ja tällä hetkellä jokaisessa Kainuun kunnassa on oma perhekeskus ja useimmissa kunnissa on myös hyvinvointialueen, seurakunnan ja MLL:n yhdessä järjestämää avointa kohtaamispaikkatoimintaa.
Kainuun hyvinvointialueella johtaminen on sektoroitunutta ja kunnalliset palvelut (sivistystoimi, nuorisopalvelut) ovat selvästi erillään Kainuun hyvinvointialueen tuottamista palveluista. Kainuun hyvinvointialueella osa palveluista tuotetaan lähipalveluina, osa keskitetysti ja osa seudullisesti tai maakunnallisesti. Kainuun hyvinvointialueella on erityisasiantuntijatason rekrytointihaasteita.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Kainuuseen -Helposti lähelläsi (HELLÄ) -hankkeen kehittämistyöllä pyritään vastaamaan näihin haasteisiin ja saamaan Kainuuseen monialaisia ja yhteentoimivia toimintamalleja.
Toimintamallin kohderyhmänä lähtötilanteessa on kaikki kainuulaiset perhekeskuksen asiakkaat, joilla on moniammatillisen tuen tarvetta tai tarvetta tuen tarpeen arvioinnille tai suunnittelulle moniammatillisesti.
Mallia on työstetty alusta saakka tiiviissä yhteistyössä toimijoiden kanssa, mikä on omiaan vahvistamaan juurtumista. Mallia työstäessä tehtiin vahvaa yhteistyötä Lapsen tuen malli Kainuussa ja Toki-hankkeiden kanssa. Malli on kirjattu osaksi (OPH:n hankkeissa tehtyjä) alle kouluikäisten ja kouluikäisten tuen käsikirjoja kaikissa Kainuun kunnissa. Sekä sivistystoimen (koulut, päiväkodit) että hyvinvointialueen työntekijät on laajasti perehdytetty mallin käyttöön. Materiaali on helposti löydettävissä HVAn verkkosivuilta.
Koko Kainuun alueelle työstettiin yhteiset ohjeet, esitteet ja materiaalit sekä työntekijöille että huoltajille. Mallista tehtiin myös video, joka on muiden materiaalien tavoin kaikille nähtävillä Kainuun hyvinvointialueen nettisivuilla.
Tiedottaminen eri foorumeissa, kuten perhekeskustiimeissä sekä varhaiskasvatuksen yksiköissä ja kouluissa
Pilotoinnin jälkeen toimintamallin koordinointi siirretiin maakunnallisen perhekeskustyöryhmän tehtäväksi, jossa on mukana esihenkilö- sekä työntekijätason toimijoita niin sote- kuin sivistys- ja järjestöpuolelta. Maakunnallinen perhekeskuksen johtoryhmä tukee ja ohjaa maakunnallisen perhekeskustyöryhmän toimintaa ja edistää yhteistyötä strategisella tasolla
Palveluiden saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus ovat parantuneet palvelukokonaisuuden selkeän kuvauksen ja eri toimijoiden välisen vuoropuhelun myötä. Varhaisen tuen verkostotyönmalli vähentää päällekkäistä työtä ja varmistaa sen, että palvelukokonaisuus vastaa asiakkaan tarpeisiin ja on ajan tasalla (oikea-aikaiset palvelut). Varhaisessa vaiheessa toteutuva monialainen yhteistyö vähentää korjaavien palveluiden tarvetta ja päällekkäistä työtä.
Palvelukokonaisuus on selkeämpi ja kynnys avun pyytämiseen matalampi. Lapsen/nuoren/perheen osallisuuden kokemus vahvistuu tässä mallissa, jossa asiakas on mukana heti tuen suunnittelun alusta saakka. Verkostotyötä tehdään yhä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin perheet tulevat autetuksi kokonaisvaltaisesti. Tämä vähentää palveluiden päällekkäisyyttä ja vähentää korjaavien palveluiden tarvetta. Yhteisen toimintamallin myötä palvelu on myös koko Kainuun alueella yhdenmukaista.
Toimintamallissa eri toimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut ja oma rooli osana palvelukokonaisuutta selkeytynyt. Verkostoyhteistyö vähentää päällekkäistä työtä ja säästää resursseja. Perhekeskustyöryhmien rakenne tukee yhteistä työtä kaikilla tasoilla.
Kansikuva
