Kokeilut mahdollistavat oman työn kehittämisen

Kun toimimme arjessa, käymme yleensä läpi toimintamme seuraukset ja meille muodostuu kokemus. Erityisesti silloin, kun havaitsemme jotain yllättävää tai ristiriitaista, joudumme pohtimaan, mistä tilanne johtuu ja miten voisimme kokeilla ratkaista tilanteen. Kun näitä ajatuskokeita vielä testataan kokeilemalla ratkaisua käytännössä, käsityksemme vahvistuu tai tarkentuu. Kokeilut ovat siis osa arkista toimintaamme ja tiedonmuodostusta, mutta niitä käytetään yhtälailla myös kehittämisen ja tutkimuksen menetelmänä.

Mitä hyötyä kokeiluista voi olla?

Kehittämiseen liittyy aina epävarmuutta: miten idea tai suunnitelma toimii käytännössä? Kokeiluilla voidaan saada tietoa esimerkiksi siitä, miten asiakkaat kokevat uuden toimintamallin tai miten uusi konsepti istuu fyysiseen toimintaympäristöön. Vaikka kaikki seuraukset ja näkökulmat eivät paljastukaan lyhyessä kokeilussa, tarjoaa se kuitenkin arvokasta tietoa kehittämisen tueksi.

Kun kokeilut liittyvät omaan työhön ja ovat sopivan pieniä, niiden toteuttaminen on mahdollista osana kiireistä perustyötä. Mahdollisuus kehittää omaa työtään on innostavaa, motivoivaa ja tekee työstä mielekästä. Kokeilutoimintaan osallistuminen lisää avointa suhtautumista uusiin ideoihin ja mahdollistaa vallitsevien käytäntöjen kyseenalaistamisen.

Kokeiluja voi hyödyntää myös yhteiskehittämisessä asiakkaiden kanssa ja ne voivat syventää keskustelua osallistujien kokemuksista. Asiakkaille kokeiluiden suunnitteleminen ja toteuttaminen yhdessä ammattilaisten kanssa mahdollistaa palveluihin vaikuttamisen. Lisäksi asiakkaiden itsearvostuksen on huomattu lisääntyvän, kun he osallistuvat kehittämistyöhön ja heidän asiantuntijuutensa tunnustetaan.

Vaikka kokeiluista on kehittämisessä hyötyä, on myös hyvä tunnistaa niihin liittyviä vaikeuksia. Yksittäinen kokeilu riittää harvoin ongelmanratkaisuun tai uuden toiminnan luomiseen. Systemaattinen kokeiluprosessin ja kokeilevan lähestymistavan hyödyntäminen edellyttääkin, että tiimi sopii yhteisistä tavoitteista, keskinäisistä vastuista ja tiedon kokoamisen tavasta. Muutoin opittu valuu hukkaan, jos esimerkiksi työntekijät vaihtuvat.  Keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeää yhteistyön sujuvoittamiseksi. Luottamuksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun mukana on kehittäjäasiakkaita.

Miten edetä kokeilemalla?

Kokeiluiden kohdalla korostetaan usein nopeutta, ketteryyttä ja epäonnistuneiden kokeiluiden tärkeyttä. Näin onkin, mutta kokeiluja ei silti tulisi tehdä huolimattomasti, sillä oman ajatteluprosessin jäsentäminen ja päättelynvaiheiden tiedostaminen täsmentää kokeiluprosessin arviointia ja siitä oppimista.

Kokeiluiden taustafilosofiana voidaan pitää pragmatismia ja sen yhdeksi perustajaksi nimetty Charles Peirce tarjoaa kartan kokeiluissa käytettävästä päättelystä.

1. Kokeiluprosessi alkaa, kun havaitaan jotain yllättävää ja sille keksitään alustava selitys.
2. Seuraavaksi on vuorossa ratkaisuidean keksiminen ja samalla täsmennetään alustava hypoteesi.
3. Lopuksi tehdään kokeilu, jonka pohjalta alkuperäinen hypoteesi voi vahvistua tai (hyvin todennäköisesti) sitä voi olla tarpeen tarkentaa.

Miten keksiä kokeilu?

Kolmen eri päättelyvaiheen tunnistaminen, sanoittaminen ja seuraaminen tukevat omaa ajattelua. Niiden ohella erilaiset strategiat voivat edistää ratkaisuideoiden keksimistä ja kokeiluiden suunnittelua. Alla muutama hyvä keino:

• Tärkein ohjenuora on yllättävien asioiden etsiminen: kuvittele olevasi ammattiyllättyjä ja ala ihmetellä asioita. Omaksu siis tutkijan tai salapoliisin asenne.
• Yllättäviä havaintoja ja ideoita voi ihmetellä yhdessä muiden kanssa tai vaikkapa suhteessa lukemiisi tutkimuksiin.
• Venytä sosiaalista mielikuvitustasi: kuvittele äärimmäisyyksiä tai vastakohtia, mieti analogioita.
• Kannattaa valita sellaisia hypoteeseja, jotka koskevat konkreettisesti käytäntöä ja joita voit käytössä olevin voimavaroin itse kokeilla, sillä se on ainoa keino arvioida ideaa ja oppia kokeilusta.
• Lisäksi kannattaa valita oppimisen ja oivaltamisen kannalta kyseisessä tilanteessa tuottoisin hypoteesi: joskus se voi olla joko tilannetta laajasti selvittävä tai aluksi hyvin epätodennäköinen ja siitä eri vaihtoehtojen poissulkemisen myötä tarkentuva.
• Lopuksi: myös kokeiluiden suunnittelussa ja arvioinnissa tutkimuksesta tuttujen vertailuasetelmien hyödyntäminen edistää päättelyä.

Kun kokeilu on hyvin suunniteltu, siitä muodostuu tarkempaa tietoa. Kokeilut ovat keino ratkoa arkisia ongelmia tai kehittää toimintaa, mutta ne ovat myös tutkimuksen väline. Näin ollen kokeilun huolellinen suunnittelu ja arviointi tuo mukanaan mahdollisuuden tutkia kehittämiskokeiluja ja kytkeä tutkimuksenteko osaksi käytännön työtä.