Miten Innokylää kannattaa hyödyntää järjestöissä?

Ari Inkinen on kuvannut vuosien varrella useita toimintamalleja Innokylään. Keväällä 2020 uudistunut verkkopalvelu saa häneltä kiitosta.

- Innokylä on  mainio paikka kuvata esimerkiksi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen toimintamalleja. Uuden verkkopalvelun vahvuutena on erityisesti toimintamallin kuvaamista helpottava jäsennys. Kirjoittaessaan saa samalla prosessoida itse tuotosta, Ari kertoo.

- Olen pohtinut paljon toimintamallin kuvauksen ja avustushakemuksen kirjoittamisen yhteyttä. Innokylän Kehittämisen polulta löytyy mielestäni paljon yhtymäkohtia avustushakemuksen tekemiseen, sillä erityisesti Oivalla ja ymmärrä –osio johdattelee pohtimaan osittain samanlaisia kysymyksiä.  Toiminnan tarve ja toimintamallilla tai hankkeella tavoitellun muutoksen kuvaaminen lienee tärkeä tieto kaikille rahoittajille päätöksen teon taustaksi, Ari toteaa.

Pyörää ei kannata keksiä uudelleen

Elina Varjosella on kokemusta hankkeiden suunnittelusta järjestöpuolella ja niiden arvioinnista rahoittajan näkökulmasta.

- Innokylässä järjestöt voivat kuvata toimintamallinsa ja samalla myös nähdä minkälaisia hyviä käytäntöjä on jo olemassa. Pyörää ei kannattaisi keksiä uudelleen. Uutta toimintoa suunniteltaessa ja rahoitusta hakiessa on tärkeää aina tutkia, onko vastaavaa toimintamallia kehitetty jo aiemmin . Lisäksi on hyvä selvittää millaisia vaikutuksia sillä on saatu aikaan. Innokylä on tähän tarkoitukseen hyvä työväline. Uuden hankkeen voi sitten rakentaa sen tiedon ja kokemuksen varaan, mitä on jo saatavilla, Elina sanoo. 

- Parhaassa tapauksessa Innokylä auttaa löytämään toimijat, jotka etsivät ratkaisuja samanlaisiin asioihin. Yhteisellä etukäteispohdinnalla saadaan aikaiseksi parempia hakemuksia ja suunnitelmia sekä vältytään turhalta kirjoittamistyöltä, Elina lisää.

Toimintamallin juurtumista käytäntöön voi suunnitella

- Järjestö hyötyy onnistuneen toimintamallin kehittämisestä, mutta liian usein laajempi lanseeraaminen jää kesken. Aidosti hyvällä ratkaisulla voisi olla käyttöä paljon laajemminkin. Huonossa tapauksessa toiminto taas ei juurru edes omaan organisaatioon. Se on tietenkin resurssien tuhlausta, Elina toteaa.

- Jo hankevaiheessa onkin tärkeää suunnitella, mihin hyvät käytännöt jäävät elämään. On tietysti ihan olennainen kysymys, mitkä asiat hankkeistetaan. Mitä paremmin kehittämiskohde nivoutuu järjestön tai kumppaneiden muuhun toimintaan, sitä varmemmin toimintamallit yleensä jäävät elämäänkin, Elina kertoo.

Hyvä toimintamallikuvaus helpottaa tiedon löydettävyyttä

- Toimintamalli ja sen perusidea kannattaa kuvata ytimekkäästi ja selkeästi. Innokylä mahdollistaa jo pureskellun tiedon nopeamman löytämisen kuin esimerkiksi jokin hankeraportti. Innokylässä toimintamallin voi kiinnittää laajempaan kokonaisuuteen esimerkiksi lisäämällä liitetiedostoja tai linkin verkkosivuille, jossa kerrotaan hankkeesta tarkemmin, Elina sanoo.

- Hyvin kuvattu toimintamalli kertoo, mikä on sen perusidea, miten se toimii käytännössä ja mitä tuloksia sillä voidaan saada aikaiseksi.  Toimintamallin voi myös julkaista, vaikka se olisi vasta kehitteillä, jolloin siihen voi kuvata suoraan hankkeessa syntyneet tuotokset joko hankkeen päätyttyä tai hankkeen aikana, Ari muistuttaa.

- Innokylää kannattaa hyödyntää aina, kun ollaan suunnittelemassa uutta hanketta, päivittämässä perustoimintaa tai pohtimassa toiminnan resursointia, Ari ja Elina kiteyttävät.