Työn varjostaminen avaa uusia näkökulmia ja helpottaa yhteistyötä

Miten saada uusia näkökulmia työhönsä? Miltä kansallisen tason kehittämiseen liittyvä kokonaisuus näyttää alueellisesta vinkkelistä katsottuna? Näistä kysymyksistä lähti liikkeelle perhekeskustoiminnan kehittäjän matka työn varjostajaksi. Päivi Varonen kuvaa blogissaan, mitä hyötyjä työkierrosta on ammattilaiselle, mukana oleville organisaatioille ja yhteistyöverkostolle.

Kuva
kuvituskuva

Oman työuran voi muodostaa monella eri tavalla. Olen toiminut pitkään kehittämistyön ammattilaisena kansallisella tasolla. Kenttätyön kokemus on jäänyt vähäiseksi. Olen kuitenkin käytännönläheinen kehittäjä ja työskentelen mielelläni erilaisten ihmisten kanssa.

Päivittäinen työni liittyy kansallisten asioiden edistämiseen perhekeskustoiminnassa. Tehtäväni on tukea perhekeskusten kehittämistä Suomessa tuottamalla tukimateriaalia ja ohjeistuksia alueiden käyttöä varten. Työssäni tuen perhekeskustoiminnan vakiintumista maakunnissa. Johdamme työparini kanssa valtakunnallista perhekeskusverkostoa, joka verkostoi perhekeskustoimijat valtakunnallisesti yhteen.

Alueella tapahtuva työssäoppiminen oli pitkään idean asteella. Kansallinen kehittämistyö pitää sisällään paljon eri osa-alueita, kokonaisuuksia, termejä, tiedon jäsentämistä ja kansallisen tason yhteistyötä. Minua alkoi kiinnostaa työssäoppinen erityisesti siksi, että halusin nähdä tämän kaiken käytännössä. Kun olet siellä missä kehittämiseen liittyvät termit ovat saaneet alkunsa, ymmärrät työn sisältöä entistä paremmin.  Yhteistyö puolestaan voi sujua paremmin, kun tuntee alueilla työskentelevien verkostojen työn sisältöä riittävän hyvin.

Työn varjostus käytännössä

Lopulta idea siirtyi käytäntöön ja pääsin aloittamaan osana omaa työtäni työssäoppimisjakson Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä, Siun sotessa.

Olen helmikuusta toukokuun loppuun noin neljä päivää kuukaudessa eri tavoin oppimassa perhekeskuskehittämisen sisältöä Siun sotessa. Osa päivistä on toteutettu niin, että ne muodostuvat niin sanotusti hybridinä eli tunnit ajoittuvat useammalle päivälle todellisen Siun soten arjen mukaan – ei minulle erikseen räätälöidysti.  Tämä oli tärkeä lähtökohta itselleni, että en kuormita työntäyteistä arkea Siun sotessa, vaan olen mukana normaaliarjessa. Osa työssäoppimisesta tapahtuu digitaalisissa työtiloissa, osa perinteisissä tiloissa paikan päällä olemalla. 

Olen ollut mukana Siun soten perhekeskuksen alueellisen ohjausryhmän ja eri alueiden johtoryhmien kokouksissa, ollut ylilääkärin työhuonekaverina, käynyt kohtaamispaikoissa ja osallistunut neuvolahenkilöstön päivään sekä kuntapäättäjille suunnattuun perhekeskustilaisuuteen. Olen päässyt suunnittelemaan Siun soten perhekeskussivuja, jotta asiakkaat ja työntekijät löytäisivät perhekeskuksen paremmin. Olen osallistunut vertaiskehittämistilaisuuteen, jossa oli mukana myös kolmen muun sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Olen ollut mukana neuvolan ja kouluterveydenhoitajan sekä johtavan sosiaalityöntekijän työpäivissä sekä tavannut paljon lapsi- ja perhepalvelujen eri asiantuntijoita.  

Työn varjostus lisää ammatillista osaamista

Työssäoppimisessa olen päässyt olemaan mukana yhden alueen perhekeskusverkostossa. Olen päässyt oppimaan, miltä kansallisesti tehty työ näyttäytyy alueella tehtävässä työssä.  Alueiden kanssa vuoropuhelu ja yhteistyö ovat perustyössäni keskeistä. Se, että saa mahdollisuuden istua samoissa pöydissä alueella työssäoppijan viitta harteilla, antaa uutta näkökulmaa ja osaamista omaan työhöni. 

Työn varjostaminen antaa osaamista, jota ei ole mahdollista saada ilman, että menee sinne missä työtä tehdään. Työssäoppimisen kautta pystyn tekemään laadukkaampaa työtä. Pystyn yhdistämään työssäoppimisen kautta tulleen käytännön näkökulman kansalliseen näkemykseeni. Voin hyödyntää tätä laajempaa näkökulmaa muiden maakuntien kanssa tehtävässä päivittäisessä perustyössäni.

Perhekeskuskokonaisuus on ollut haasteellinen kokonaisuus ottaa haltuun, mutta työssäoppimisen kautta olen perehtynyt omaan työhöni syvemmin ja koen sen tekemisen entistä mielekkäämpänä. 

Osaaminen, jota työssäoppimisessa olen saanut, on moniulotteista ja osa osaamisesta jäsentyy myöhemmin. Ainakin palvelujärjestelmäosaaminen on lisääntynyt. Lisäksi erilaisen organisaatiorakenteen ja ylipäätään rakenteiden merkityksen ymmärrys on kasvanut. Myös THL:n ja sen tuottamien tiedonkeruiden ja ohjeistusten merkitys alueiden näkökulmasta on itselleni selkeytynyt. THL:ssa meidän tulee miettiä, kuinka tuemme arkea nopeasti omaksuttavalla tiedolla ja konkreettisesti.

Sama asia eri suunnista katsottuna 

Työskentelen kansallisella tasolla, olen työssäoppimassa yhdessä maakunnassa. Olen lisäksi perhekeskuspalveluiden asiakas. Hyvä paletti katsoa samaa asiaa kolmesta eri näkökulmasta. Mitä sama asia voi tarkoittaa eri suunnista katsottuna. Kun sen ymmärryksen saa, tulee jokaisesta inhimillisempi yhteistyöntekijä toista kohtaan. Teen työtä lapsiperheiden eteen, mitä se oikeasti tarkoittaa? Mitä minun perheeni hyötyy siitä, että se missä kotimme sijaitsee - siellä on yhteensovitettu palveluiden kokonaisuus eli perhekeskus? 

Kuinka voimme THL:ssa tukea paremmin alueellisia perhekeskusverkostoja? Nyt tiedän sen paremmin kuin ennen työssäoppimisjaksoani. Tunnen paremmin  alueellisia rakenteita. Peilaan tuottamaani tietoa maakunnan näkökulmasta. 

On eri asia istua samoissa yhteistyökokouksissa maakunnan edustajien kanssa työssäoppijana kuin THL:n asiantuntijana. Kun olen avoimesti oppijan roolissa – uskon, että se vaikuttaa siihen, miten minut otetaan vastaan. 

Työkiertoa ja työssäoppimista pysyvästi rakenteisiin

Työkierto on yksi tehokas ja työntekijällekin mielekäs tapa edistää yhteistyön tekemistä yli sektorirajojen. Työkierto sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä - siinä olisi mielestäni potentiaali edistää yhdessä tekemisen työkulttuuria. Se ei ole niin olennaista, kuinka pitkä työssäoppiminen on, sillä uskon, että lyhyelläkin oppimisjaksolla voi saavuttaa samasta aiheesta enemmän kuin yhden päivän teoriaopetuksella.

Organisaatio hyötyy työkierrosta, kun työntekijä lisää omaa osaamistaan mahdollisimman monipuolisella tavalla. Jos työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, voidaan työntekijöille tarjota työkierron avulla vaihtelua ja joustoa oman organisaation sisällä. 

Jokainen oppi tulee lopulta oman työnantajan käyttöön ja oman työn kautta se taas päätyy alueelle takaisin. Vuoropuhelu mahdollistaa tämän. Ja vuoropuhelu mahdollistuu ainutlaatuisella tavalla työssäoppimalla yhteistyökumppanin luona. Mielestäni työn varjostaminen sopisi tavaksi edistää moniammatillista yhteistyötä ja yhteensovittaa palveluita. Tätä kunkin on mahdollista toteuttaa omaan työhön sopivalla tavalla. Edes päivä oman yhteistyötahon luona tuottaa lisää ymmärrystä ja auttaa tuntemaan toisen työtä paremmin.

Päivi Varonen

Päivi Varonen työskentelee erikoissuunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.