Uteliaisuudesta voimaa kehittäjille 

”Iskä, ethän sä ole lukenut puoliakaan noista kirjoista, jotka ovat sun hyllyssä”, lapseni huomautti pari viikkoa sitten minulle, kun hän vilkaisi olohuoneesta työhuoneeseen asti luikertelevia hyllymetrejä. Myönnän hänen olevan täysin oikeassa. Kirjojen eriväriset ja eri nimiset selkämykset ovat minulle karkkia. Ne innostavat minua ja tuovat mieleeni uusia työhöni ja elämääni laajemminkin liittyviä ideoita. Tämän ”turhien” virikkeiden merkityksen havaitsi myös yhdysvaltalainen psykologian tohtori ja neurotieteilijä Charan Ranganath tutkimuksessaan. Siinä asiaan liittymättömät virikkeet auttoivat muistamisessa.

Utelias mieli on kuin taiteilija, joka hyödyntää näennäisesti turhat virikkeet. Siksi on hyödyllistä laittaa välillä liinaus tauolle ja kyseenalaistaa konmaritus. Paperipinossa voi piilotella vuosien takainen lehtiartikkeli, josta avautuu mahti-idea asiakaskokemuksen kehittämiseen. Pieleen mennyt videoklippi voi yllättävällä tavalla kiteyttää uuden johtamisjärjestelmän ytimen. 

Irtiottoja ja herkistymistä 

Muista mini-irtiotot palaverirumbasta. Anna itsellesi lupa hetken harhailla esimerkiksi lähikaduilla tai viereisen korttelin sisäpihalle. Katsele jylhästi taivasta kohti kohoavia rännejä. Mene hissillä K-kerrokseen ja ihmettele sieltä avautuvaa käytävien hämärää luolastoa. Tai piipahda kuuntelemassa naapuriyksikön kahvihuonekeskusteluja. 

Utelias herkistyy tilanteille ja tilanteissa. Siihen tarvitaan tietoisia poikkeamia arjen rutiineista. Tämä herkistyminen tarkoittaa käytännössä läsnä olevaa havaintojen tekemistä, joka on yksi keskeisistä uteliaisuustaidoista. Havainnoista on lyhyt matka tarinoihin. Ja eipä aikaakaan, kun tarinoista liikutaan tunteisiin ja vaikuttamiseen.

Mikä tekee sinut uteliaaksi? Vaikka monet meistä kokevat uteliaisuutta samankaltaisiin asioihin, on uteliaisuus myös yksilöllistä. Tämä on rikkaus esimerkiksi yhteistyön kannalta. Psykologian tohtori Todd Kashdanin uteliaisuustutkimukset valottavat eri tapojamme olla utelias. Yksi valmennusteni suosikkiharjoituksista on uteliaisuusinventaario. Se on keino sekä lisätä itsetuntemusta, että oppia tuntemaan kehittäjäkollegat sekä asiakkaat uudella tavalla.

Arvostavassa välitilassa 

Uteliaisuus on itseä ja toisia arvostava voima.  Sen ydin on kiinnostuminen ja kohti meneminen. Me kurotumme uteliaina toinen toisiamme kohti. Mutta se ei ole helppoa. Olen jakanut uteliaisuuden ykkös- ja kakkostyypin uteliaisuuteen. Ykköstyyppi helppoa ja spontaania kiinnostumista, kuin perhosen lentoa. Mutta kakkostyyppi on vaativampaa. Se vaatii etukäteen tehtävän päätöksen, esimerkiksi ”tämän päivän verkostopalaverissa aion tehdä vain avoimia kysymyksiä”. Ilman päätöstä tilanteet menevät vanhalla mallilla.

Uteliaisuutta tarvitaan myös onnistuneessa yhteistyössä. Uteliaat asiantuntijat rohkaistuvat kohtaamaan toinen toisemme ”välitilassa”. Siellä voimme saada käsiimme nöyrän uteliaisuuden yleisavaimen. Muista myös, että uteliaisuus ei ole substantiivi vaan lihas. Sitä pitää treenata, muuten se surkastuu. Mistä tiedät, että näin on tapahtunut? Huomaat, ettet anna enää itsesi yllättyä.

Kuusi vinkkiä uteliaisuuden supervoiman hyödyntämiseen