Uusittu Innokylä keskittyy toimintamallien yhteiskehittämiseen ja jakamiseen
Valmiiden toimintamallien ja niiden paikallisten toteutusten tekemisessä Innokylällä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa, kirjoittavat Juha Koivisto ja Pasi Pohjola blogissaan.
Innokylää alettiin rakentaa noin kymmenen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kuntaliiton ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n edeltäjien yhteistyönä. Ensimmäisiä hahmotelmia Innokylästä tehtiin jo vuosina 2007–2008. Lähtökohtana oli silloisen Stakesin ja muiden organisaatioiden omat hyvä käytäntö -toiminnot ja -tietokannat, jotka haluttiin yhdistää päällekkäisyyden välttämiseksi yhdeksi sosiaali- ja terveysalan kansalliseksi innovaatioyhteisöksi. Tavoitteeksi asetettiin kaikille avoin ja yhteiskehittämisen mahdollistava verkkopalvelu sekä yhteiskehittämistä tukevia toimintoja, kuten innovaatiotoimintaan perehdyttävä tuutorikoulutus, Innopaja-toiminta ja Innomarkkinat.
Lähtökohtana avoin yhteiskehittäminen
Innokylää on rakennettu nykyaikaisten innovaatio- ja kehittämistoimintaa koskevien käsitysten pohjalta. Innokylän avoimuus on tarkoittanut kahta asiaa:
- eri toimijaryhmien, kuten asukkaiden, asiakkaiden, ammattilaisten, johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden, tulee voida osallistua kehittämistoimintaan ja
- Innokylään kirjattava kehittämistä ja sen tuotoksia koskeva tieto on kaikkien hyödynnettävissä.
Tällöin Innokylästä voisi etsiä oman kehittämistyön pohjaksi jo kehitettyjä toimintamalleja, joita voisi sovittaa ja muuntaa omaan toimintaympäristöön sopiviksi ratkaisuiksi. Kehittämistä ei tarvitse aloittaa alusta, vaan jo tehtyä kehittämistyötä voidaan hyödyntää.
Toimintamallit eivät itsessään ole hyviä tai huonoja, vaan ne voivat olla sitä jossakin toimintaympäristössä jostakin näkökulmasta tarkasteltuna.
Toimintamalleja voidaan tarkastella olettamuksina ja ehdotuksina siitä, kuinka toiminnalla ja työkaluilla voidaan saavuttaa tietyt tavoitteet ja tulokset. Toimintamallien toimeenpano tarkoittaa sitä, että ne viedään ja sovitetaan paikalliseen toimintaympäristöön käytännöiksi, jolloin ne muovautuvat mahdollisesti omanlaisikseen eri ympäristöissä ja niiden avulla saavutetut tuloksetkin voivat olla kovin erilaisia.
Toimintamallit eivät itsessään ole hyviä tai huonoja, vaan ne voivat olla sitä jossakin toimintaympäristössä jostakin näkökulmasta tarkasteltuna. Niiden arvo muodostuu eri toimijoille konkreettisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Tärkeää ei ole pelkästään arvioida, saavutettiinko toimintamallin avulla haluttuja tuloksia, vaan on myös arvioitava, millaisten ehtojen ja edellytysten tulee täyttyä, jotta toimintamalli saadaan toimimaan.
Innokylään tuotetut kehittämissisällöt ja toimintamallit kasvoivat huimaa vauhtia heti eri työkalujen avauduttua. Kansallista avointa innovaatioympäristöä ihmeteltiin ulkomailla asti: miten esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö voi valmistella avoimessa ympäristössä lakeja.
Innokylän haasteeksi osoittautui alusta asti nopeasti kehittyvä tietotekniikka. Kylän tekniikkaa tuntui heti alussa jo paikoin vanhentuneelta. Tekniikkaa on korjattu useampaan otteeseen, mutta aina on löytynyt puutteita ja uutta korjattava. Lisäksi Innokylään rakennettiin niin monta työkalua ja toimintoa, että se ei ole ollut kovin käyttäjäystävällinen.
Uudistunut Innokylä tukee toimintamallien kehittämistä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa
Nyt Innokylän verkkopalvelu on uusittu perinpohjaisesti. Uusittu Innokylä keskittyy jatkossa entistä enemmän toimintamallien yhteiskehittämisen tukemiseen ja niiden jakamiseen. Uusi Innokylä tulee toimimaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman yhteisenä kehittämisympäristönä, jolloin se joutuu heti kovalle koetukselle. Ohjelman painopiste ei ole uusien toimintamallien kehittämisessä, vaan jo kehitettyjen hyödyntämisessä. On kuitenkin huomattava, että käyttäjät osaltaan luovat verkkopalvelun tuomalla sinne sisältöjä. Huolellisesti kirjattu kehittämistieto ja toimintamallit ovat kaikkien etu.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat palveluiden saatavuuden, laadun ja yhteentoimivuuden parantaminen. Alueellisten kehittämishankkeiden tehtävänä ohjelmassa on kehittää ja toimeenpanna keinoja, joilla tulevaisuuden sote-keskuksissa nämä tavoitteet saadaan toteutumaan. Sen vuoksi on erittäin olennaista, että olemassa olevia toimintamalleja voidaan hyödyntää kehittämistyössä. Valmiiden toimintamallien ja niiden paikallisten toteutusten tekemisessä Innokylällä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Juha Koivisto työskentelee tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
Pasi Pohjola työskentelee osastopäällikköna Sosiaali- ja terveysministeriössä