| Innokylä

Toimintaympäristö

Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää sosiaali-ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palvelut Kymenlaaksossa Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella. Noin 161 000 asukkaan hyvinvointialue työllistää 6600 työntekijää.

Kymenlaakson hyvinvointialueella tarjotaan alueen asukkaille monipuolisesti kuntoutus- ja apuvälinepalveluja, jotka auttavat arjessa sekä sairaudesta tai tapaturmasta kuntoutumisessa. Kuntoutuspalvelut toimii organisaatiossa omana tulosalueenaan osana terveyden ja sairaanhoidon palvelujen toimialuetta.

Asumispalveluyksiköiden fysioterapiaresurssien vähenemisen myötä kuntoutuksen toteutus siirtyy yhä enemmän hoitohenkilökunnan vastuulle. Lähtötilanteessa oletuksena oli, että kuntoutusta tukevat digitaaliset menetelmät hoitohenkilökunnan käytössä voisivat edesauttaa systemaattisen kuntouttavan toiminnan järjestämistä asumisyksiköissä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Yhtenä osana aiemman Kymsoten ja nykyisen Kymenlaakson hyvinvointialueen strategiaa on ollut se, että etäkuntoutus, sähköiset palvelut ja digitaalisuus kokonaisuudessaan olisivat luonnollinen osa kuntoutuksen palveluketjua. Päämääränä on ollut, että etävastaanottotoiminta tulisi olemaan kiinteä osa asiakkaan kuntoutuksen polkua sekä avo- että kotikuntoutuksessa. (Kymsote 2019, 33-35.) 

Hankkeessa lähdettiin liikkeelle tilanteesta, jossa etäteknologiaa ja erilaisia etäkuntoutuksen toimintamalleja oli organisaatiossa otettu käyttöön jo vuonna 2019. Tausta- ja toimintamallityötä oli tehty laajasti sekä palvelutuotannossa että aiemmin hankkeessa (50% projektityöntekijä). Osaamista ja kokemusta etäpalvelujen toteuttamisesta oli jo muutamilla terapeuteilla. Säännöllisesti etäpalveluja toteuttavia kuntoutusalan ammattilaisia oli kuitenkin vain yksittäisiä työntekijöitä. Etäpalvelutoiminta oli jossain toimipisteissä ollut alkuun hyvinkin aktiivista, mutta jäänyt pois käytöstä suurilta osin teknologian toimintahaasteiden vuoksi. Yleisellä tasolla etäpalvelut eivät olleet vielä vakiintunut osa avo- ja kotikuntoutuksen toimintaa, ja siltä osin etäpalvelujen jatkokehitystarve oli kuntoutuspalveluissa tunnistettu.

Muutoksen mittaaminen

Laitteiden käyttömäärä ja käyttötarkoitukset
Teknologiaa käyttäneiden ammattilaisten määrä ja ammattiryhmät
Teknologian toimivuus osana fysioterapeuttien työtä sekä hoitohenkilökunnan kuntouttavaa hoitotyötä
Asiakasryhmät, joilla laitteita hyödynnetty (asukas, intervalliasiakas vai muu asiakasryhmä)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ajasta riippumattoman etäkuntoutusteknologian pilottikokeilun kohderyhmänä olivat tehostetun palveluasumisen asukkaat, kotona asuvat intervallihoidon asiakkaat sekä fysioterapeuttien ja liikunnanohjaajan ohjaaminen tasapaino- ja kuntosaliryhmiin osallistujat.

Digitaalisten sovellusten suunnittelussa ja esivalmistelutyössä hyödynnettiin mm. Online Prototyypeille (asukasraati) kohdennetun Kuntoutuksen etäpalvelut -kyselyn tuloksia. Digitaalisten sovellusten (Physitrack sekä digitaaliset hoitopolut) kohderyhmänä ovat laajasti kuntoutuksen asiakkaat iästä ja oirekuvasta riippumatta. Sovelluksia voidaan hyödyntää niin aikuisten kuin lasten kuntoutuspalveluissa, Kaatumisseulassa sekä psykiatrian kuntoutuspalveluissa.

Kuvittele ja kokeile

Kokeilussa opittua

Pilotista saadun kokemuksesi perusteella teknologia-avusteista kuntoutusta/ arjen aktiivisuutta asumisyksiköissä voisi edistää mm. seuraavien näkökulmien avulla:

Laitteen liikuteltavuus tärkeä ominaisuus --> kynnys lähteä osastoilta varsinaiseen harjoitustilaan voi olla korkea, liikuteltava laite tavoittaisi mahdollisesti enemmän osallistujia
Laitteessa riittävän iso kuva ja selkeä ohjaus muistisairaus huomioiden
Teknologian käyttöönotto suurelta osin kulttuurin muutosta. Ratkaisuina muutokseen nähtiin esim.
- Esimiesten tuki ja koko työyhteisön sitoutuminen uuteen toimintamalliin
- Edellyttää sen, että jokaiselle vahva suositus/velvoite toteuttaa sekä esimiesten seuranta
- Miten myydään kaikille ajatus?
- Asenteet teknologiaa kohtaan voivat vaihdella
- Vaatii henkilöä, joka on motivoitunut
- Virikkeen pitäminen voi olla hoitajalle hankalaa
- ”Kädestä pitäen saatellen ja jatkuva tuki”
- ”Resurssit kunnossa ja lähdettävä toteuttamaan all in –ajatuksella, vaatii koko koneiston”
- ”Ollaan saamassa lisäresurssia ja tulossa lisää välillisen työn tekijöitä”--> Lisäresurssin avulla avautuu uusia mahdollisuuksia kuntouttavan työotteen tukemiselle teknologian keinoin

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Ajasta riippumattomien etäkuntoutusmenetelmien kehittämisessä tarkoituksena oli arvioida kuntoutuksen ja hoitoalan ammattilaisten näkemyksiä yleisesti ajasta riippumattoman teknologian toimivuudesta ja sen hyödynnettävyydestä Kymenlaakson hyvinvointialueen asumispalveluyksikön (pilottiyksikkö) asukkailla/asiakkailla osana fysioterapeuttien ja liikunnanohjaajan työtä sekä hoitohenkilökunnan kuntouttavaa hoitotyötä.

Lisäksi kartoitettiin digitaalisten sovellusten hyödynnettävyyttä osana kuntoutuksen laajaa palvelukenttää ja tehtiin siihen liittyvää suunnittelu ja esivalmistelutyötä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ajasta riippumattomien etäkuntoutusmenetelmien kokeilut

Hyvinvointialueen omassa asumispalveluyksikössä Eskolakodissa toteutettiin ajasta riippumattoman etäkuntoutusteknologian pilottikokeilu 9.2.-10.5.2023 välisenä aikana. Pilotin tavoitteena oli arvioida kuntoutuksen ja hoitoalan ammattilaisten näkemyksiä teknologian toimivuudesta ja sen hyödynnettävyydestä yksikön asukkailla. Kohderyhmänä pilotissa olivat tehostetun palveluasumisen asukkaat sekä kotona asuvat intervallihoidon asiakkaat.

Ennen pilottia yksikköön oli viety kaksi etäteknologialaitetta, jotka olivat jääneet vähäiselle käytölle muissa yksiköissä. Kokeilussa käytettävä laite oli digitaalinen kuntoutuspiste, joka lataa henkilökohtaisen kuntoutusohjelman, ohjeistaa ja auttaa tekemään harjoitteet oikein. Laite myös tarjoaa virtuaaliohjausta harjoittelun tueksi ilman fysioterapeutin läsnäoloa sekä mittaa ja analysoi harjoitteiden laatua ja edistystä. Pilottiin osallistuvat terapeutit huolehtivat harjoitusohjelmien sisällöistä. Palvelun tuottaja huolehti laitteiden käytön opastuksesta, päivityksestä ja huollosta. Suuri osa Eskolakodin fysioterapeuteista ja hoitohenkilökunnasta koulutettiin laitteen käyttöön.

Digitaalisten sovellusten hyödyntäminen osana kuntoutusta

Hankkeen aikana tehtiin laajasti yhteistyötä ICT-palvelujen kanssa kuntoutuksen käytössä olevaan teknologiaan ja lisähankintatarpeisiin liittyen. Digitaalisten hoitopolkujen kehittämisen yhteydessä huomattiin tarve saada poluille integroituvat ja helposti asiakkaiden saavutettavissa olevat kuntoutusohjeet videomateriaaleina. Uuden kuntoutussovelluksen (Physitrackin) mahdollisuuksia osana kuntoutuksen toimintakenttää ja digitaalisia palvelupolkuja lähdettiin kartoittamaan yhdessä palveluntuottajan, kuntoutus- ja ICT-palvelujen kanssa.

Physitrack mahdollistaa integraatiot Kymen HVA:lla käytössä oleviin digitaalisiin hoitopolkuihin, jolloin sovelluksen käyttö on asiakkaalle helppoa ja vaivatonta. Lisäksi suunnitteilla on toteuttaa potilastietojärjestelmään suora linkki ammattilaisen Physitrack-käyttöliittymään, jossa tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa myös ammattilaisen työtä.

Hankkeen aikana suunniteltiin uuden sovelluksen integraatiotarpeita ja mahdollisia käyttötarkoituksia, mahdollistettiin testijakso kuntoutuksen ammattilaisille (60 kokeilijaa) sekä käytiin laajasti hankintaan liittyviä keskusteluja kuntoutuksen sekä muiden palvelujen kesken. Sovelluksen hankinta on vielä vireillä ja uuden sovelluksen käyttöönotto ja integraatiot olisi tavoitteena toteuttaa alkuvuodesta 2024. Sovelluksen toimintamallityötä kuntoutuspalveluissa jatketaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).

Lisäksi kuntoutuspalveluissa käynnistetään nivelrikkopotilaan konservatiivisen hoidon dynaamisen palvelupolun (BCB Medical) sisällön suunnittelu tammikuussa 2024. Hankkeen aikana palvelupolkujen ideoita on kartoitettu, määritelty suunnittelutyöryhmä ja tehty esivalmistelutyötä tarkemman sisällön suunnittelun ja toteutuksen suhteen. Uuden polun suunnittelu ja käyttöönotto toteutetaan kevään 2024 aikana osana Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) kehittämistä. Mahdollisesti myös selkäpotilaan konservatiivisen hoidon dynaamisen palvelupolun suunnittelu ja toteutus aloitetaan alkuvuodesta 2024.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Uuden teknologian käyttöönoton tulee lähteä liikkeelle aina asiakkaan/käyttäjäryhmän tarpeista. Lisäksi teknologian tulee soveltua kyseisen toimintaympäristön käytänteisiin ja olla käyttäjilleen riittävän helppokäyttöistä, jotta se tuottaisi käyttäjilleen lisäarvoa. Teknologian käyttöönottoprojekteissa tulisi myös jatkuvasti seurata teknologian käyttöä ja sen kustannushyötyjä sekä reagoida toimintaympäristön ja sen jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ajasta riippumattoman kuntoutusteknologian pilottikokeilun tuloksena toimintamalli ei jäänyt aktiiviseen käyttöön Eskolakodissa, eikä sillä nähty merkittävää laajentamispotentiaalia.

Etäkuntoutusteknologian hyödyntäminen tässä käyttötarkoituksessa nähtiin kuitenkin yleisesti hyödyllisenä ja potentiaalisena mahdollisuutena tukea asukkaiden kuntoutusta. Kuntoutuspalveluissa vuodesta 2019 käytössä olleen teknologian käytön ei pilottikokemuksen perusteella nähty tuovan merkittävää lisäarvoa kuntoutukseen, kuntouttavaan hoitotyöhön eikä ryhmäliikuntaan sen vaikeakäyttöisyyden vuoksi. Tosin myös hyötyjä pystyttiin havaitsemaan esimerkiksi siinä, että teknologian käyttö madalsi muun kuin kuntoutusalan ammattilaisten kynnystä toteuttaa ryhmämuotoisia liikuntatuokioita.

Kyseisen etälaitteiston hyödyntäminen kuntoutuspaleluissa on jäänyt yleisesti varsin pienimuotoiseksi myös muissa aiemmissa käyttötarkoituksissa. Yhtenä vaikuttavana tekijänä pilotissa oli myös se, että osa laitteista olivat päivityksessä koko kokeilujakson ajan, jolloin niitä ei ehditty kokeilemaan lainkaan esimerkiksi kuntouttavassa päivätoiminnassa.

Toiveina kokeiluihin osallistuneilla työntekijöillä olisi jatkon kannalta se, että teknologian tulisi olla helposti siirrettävissä tarvittavaan yksikköön, ja sen tulisi olla riittävän monipuolista ja helppokäyttöistä käyttäjilleen. Pilotin myötä saatiin paljon arvokasta tietoa siitä, minkälaista ajasta riippumatonta etäkuntoutusteknologiaa toivottaisiin jatkossa hyödynnettävän osana kuntoutuksen palvelutarjontaa. Pilotista opittiin käyttäjälähtöisyyden merkitys tulevissa teknologiahankinnoissa, jotta käyttöön saadaan asiakkaille ja ammattilaisille mahdollisimman hyvin käyttöön soveltuvat ja kustannustehokkaat työkalut.

Ajasta riippumattomien etäkuntoutusmenetelmien kehittäminen