Ensihoidon arviointiyksikkö (EVA)
Yhden ensihoitajan ensihoitoyksikkö, jonka tavoitteena on tarjota ja järjestää ensihoitoon ohjautuville kiireettömille potilaille tarkoituksenmukaista hoitoa, sekä lisätä kotiin vietäviä palveluita mm. päivystyskäyntien sijaan.
Ensihoidon toimintaympäristö, osana hyvinvointialueen akuuttipalveluita.
Ensihoidon ja akuuttihoidon potilasmäärät ovat pitkään olleet sitkeässä, noin 5% vuosittaisessa kasvussa mm. väestön ikääntymiskehityksestä johtuen. Tehtävämäärien kasvuun on reagoitu osaltaan niin hätäkeskuslaitoksen riskinarviouudistuksella, kuin ensihoitopalveluiden kehittämiselläkin, ja kasvu on taittumassa. Ensihoitoon ohjautuu kuitenkin edelleen tehtäviä, jotka olisi hoidettavissa tarkoituksenmukaisemmin keinoin, syitä tähän on useita. Ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet vaikeuttavat asiakkaiden hakeutumista oikeaan palveluun omatoimisesti, palvelujärjestelmän monimutkaisuus turhauttaa, tai ei jakseta odottaa. Monelle ikäihmiselle hätäkeskus on se viimeinen oljenkorsi johon tarttua, kun muita keinoja ei ole.
Kotihoidon ja asumispalveluiden yksiköillä on rajalliset hoidolliset resurssit, ja aiempaa pidempään kodinomaisissa oloissa asuvat ikääntyneet tarvitsevat usein tehostetumpaa sairaanhoidollista tukea. Jokainen päivystykseen siirtyminen on ikääntyneelle voimia koetteleva tilanne ja vaikutukset saattavat näkyä toimintakyvyssä pitkään. Hoidon tarpeen arvioinnin ja sairaanhoidollisen tuen tarjoaminen kotiin vietävin palveluin noudattaa valtakunnallista linjaa liikkuvien palveluiden lisäämisestä ja vähentää päivystyskäyntejä.
Kehittämistyötä toteuttaa ensihoidon ammattilaisista koostuva ydinryhmä, johon kuuluu sekä hoitotyön että lääketieteen asiantuntijoita. Kehittämistyötä edistetään useissa moniammatillisissa yhteistyöryhmissä hyvinvointialueen sisällä, ja tällä pyritään muodostamaan vahva yhteistyöverkosto kehittämistyön laajan vaikuttavuuden varmistamiseksi. Ydinryhmä osallistaa muita toimijoita kehittämiseen mm. kyselytutkimusten ja kentältä kerättyjen suullisten palautteiden avulla, sekä osallistamalla sidosryhmiä itseään koskevien ohjeistusten ja toimintamallien suunnitteluun ja toteutukseen kaikkia osapuolia palvelevalla tavalla.
Kehittämistyöllä pyritään hallitsemaan ensihoidon ja akuuttihoidon tehtäväkuormaa kustannustehokkaasti, tarjoamaan ja järjestämään ensihoitoon ohjautuville kiireettömille potilaille tarkoituksenmukaista hoitoa, sekä lisäämään kotiin vietäviä palveluita mm. päivystyskäyntien sijaan. Yhtenä tärkeänä tavoiteltavana muutoksena on vähentää erityisesti ikääntyneiden turhia siirtymiä päivystykseen, ja lisätä näiden potilasryhmien osalta kotiin vietäviä palveluita, sekä tarjota sairaanhoidollista tukea sosiaalipalveluiden toimijoille kotihoidossa ja asumispalveluiden yksiköissä.
- Miten paljon päivystyskäyntejä EVA pystyy vähentämään (soitosta seuraavat 24h)? X-3, X-5 ja X-8
- Miten paljon tehtäviä EVA pystyy hoitamaan yksin (ei muita ensihoidon yksiköitä tehtävälle)?
- Miten paljon tehtäviä ohjautuu EVA:lle kaikenkaikkiaan?
- Miten paljon EVA kohtaa potilaita (kohteessa -status)?
- Mikä on EVA:lla mediaani tehtävän kesto puhelimitse hoidetussa tehtävässä (vastaanotettu - puhelinarvion aloitusaika -vapaa-status)?
- Mikä on EVA:lla mediaani tehtävän kesto kohteessa hoidetussa tehtävässä (vastaanotettu - vapaa)
- Päivystyskäynnin keskimääräinen hinta, ambulanssitehtävän keskimääräinen hinta, EVA:n puhelutehtävän keskimääräinen hinta, EVA:n kohteessa käynnin keskimääräinen hinta?
- Miten paljon tehtäviä tulee EVA:lle muualta kuin häken kautta, sosiaalipalveluiden sairaanhoidollinen tuki?
- EVA:n hälytyskoodi vs. suorite?
- Miten paljon EVAN tutkima potilas lyhentää ambulanssin tehtäväsidonnaisuusaikaa?
- Miten EVA:lle suunnitellut tehtäväkoodit jakautuvat eri vuorokaudenaikoihin?
- Ambulanssien hälytyskoodi vs. X-suorite?
EVA-yksiköllä on mahdollisuus varsin perusteelliseen tilanarvioon potilaan luona, sekä laajaan vieritestaukseen (tulehdusarvot, hemoglobiini, nestetasapaino, virtsan liuskatestaus sekä EKG). Hoitovälineistö on osin tavanomaista ambulanssia laajempi, ja yksiköllä on mahdollisuus joihinkin toimenpiteisiin kuten katetrointiin, katetrien huuhteluun, haavojen hoitoon ja liimaamiseen, tai nenäverenvuodon tyrehdyttämiseen soveltuvin välinein. Lääkehoidossa voidaan ohjata omahoitoon, aloittaa yleisimmät antibiootit lieväoireisiin infektioihin, huolehtia kivunhoidosta ja tavanomaisten perussairauksien tehostetusta hoidosta potilaan luona, lääkärin ohjeen mukaan. Hoidon toteutuksessa voidaan tukeutua myös alueen kotisairaalan kanssa tehtävään yhteistyöhön.
EVA-yksiköllä on käytettävissä LifeCare potilastietojärjestelmä, sekä mahdollisuus kirjata hoidon suunnitteluun liittyvät asiat tiedoksi muille potilaan hoitoon osallistuville. EVA-yksiköllä on myös laajat rajapinnat ja sidosryhmät muihin oman hyvinvointialueen toimijoihin sekä monissa tilanteissa mahdollisuus ohjata potilaan hoito suoraan ensikontaktista ja hoidontarpeen arviosta tarkoituksenmukaiseen paikkaan. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tarvittaessa lääkärin konsultaation perusteella, ja hoito-ohjetta voidaan pyytää niin ensihoitolääkäriltä kuin päivystyksen lääkäriltäkin, ja virka-aikaan yhteys voidaan saada myös perusterveydenhuollon tai asumispalveluyksiköiden lääkäreihin. Päivystysaikaan voidaan hyödyntää myös yksiköiden omia sopimuslääkäripalveluita.
Tärkeitä rajapintoja ovat erityisesti päivystyksen, kotihoidon, kotisairaalan, sosiaalitoimen ja asiakasohjauksen toimijat. EVA-yksikön tärkein työväline on aika, vahva hoidon tarpeen arvioinnin kokemus ja osaaminen, sekä mahdollisuus paneutua ensihoidolle ohjautuneen, kiireettömän potilaan tilanteeseen tavanomaista ensihoitoyksikköä kokonaisvaltaisemmin.
Yksiköt hälytetään kiireettömille ensihoitotehtäville hätäkeskuksen toimesta. Vastealueena on Kymenlaakson hyvinvointialueen kuntien rajat, lukuun ottamatta muutamia erillisiä erikoisvastealueita (mm. Repovesi ja varuskunnat, sisävesi- ja merialueet sekä saaristo).
Kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden tehtävissä yhteydenotto tulee EVA-yksikköön suoraan Ensihoidon arviointiyksikön erilliseen puhelimeen.
Kehittämisvaiheessa sidosryhmiltä yhteistyöpalavereissa saatu suullinen ja kirjallinen palaute on avainasemassa. Asiakkailta on kerätty ja kerätään suullista palautetta. Kirjallisen palautteen keräämistä pohdittiin, mutta toimintamallin tässä kehitysvaiheessa ei lisätty asiakkaan palautteen antamisen mahdollistavaa laitteistoa EVA-yksikön välineistöön.
Muualta saatujen kokemusten mukaan puhelimitse tapahtuva alustava, tai lopullinen hoidon tarpeen arviointi mahdollistaa siirtämään merkittävän osan ensihoidon kohtaamista potilaista tarkoituksenmukaisempaan hoitoon ensihoito- tai akuuttipalveluiden ulkopuolelle, aina kuitenkin potilaan hoidon tarve huomioiden tarkoituksenmukaiseen palveluun.
Toiminnan kehittämisen keinoja etsitään laaja-alaisesti sidosryhmiin tukeutuen. Yhteistyöpalavereissa kehitetään ja suunnitellaan yli toimialuerajojen hyödyttäviä ratkaisuja ja toimintamalleja.
EVA-toiminnan suunnittelu Kymenlaakson pohjoisella alueella Kouvolassa. Työstäminen kohti pilotointia 1-3/2023
Pilottivaihe yhdellä EVA-yksiköllä Kouvolan alueella päiväaikaan 12h / 7 päivänä viikossa. 4-12/2023
Laajentumisen suunnittelu, Kotisairaalan Arvi-toiminnan yhdistyminen ensihoidon EVA-toimintaan 1-4/2024
Tuotantovaihe, toiminnan laajentuminen koko Kymenlaakson alueelle ympärivuorokautiseksi toiminnaksi neljällä EVA-yksiköllä. Toiminta sisältää sosiaalipalveluille tarjottavan sairaanhoidollisen tuen (ent. "Arvi-toiminta"). 4/2024 - jatkuu edelleen.
Pilotointi- sekä laajentumisvaiheen tavoitteena on parantaa kehitettyä mallia vastaamaan Kymenlaakson tarvetta, määrittää mittaristo ja raportointimahdollisuudet, kerätä palautetta yhteistyötahoilta sekä asiakkailta, parantaa prosessia, selvittää linkittyvät palvelut, lisätä tietoisuutta toimintamallista.