Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

IPS Sijoita ja valmenna! -toimintamalli HUSissa ja Uudenmaan TE-toimistossa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hankkeessa IPS-työhönvalmennus toteutuu psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja työllistymistä edistävien palveluiden yhteistyönä. Tavoitteena on luoda IPS-toimintamallin mukaiset käytänteet ja juurruttaa nämä osaksi HUS Psykiatrian ja Uudenmaan TE-toimiston palveluita.

Ratkaisun perusidea

PALVELUN INTEGRAATIO HANKKEEN AJAN

Hankkeen kaikki työhönvalmentajat toimivat tiiviissä yhteistyössä erikoissairaanhoidon poliklinikoiden kanssa siten, että kullakin työhönvalmentajalla on sovittuna 1-2 yhteistyöpoliklinikkaa.

Hankkeessa pilotoidaan STM:n ja THL:n ehdottamaa kahta yhteistyömallia. Käytännössä IPS -työhönvalmennus siis toteutuu siten, että

  1. Yhdeksän työhönvalmentajaa ja yksi tiiminvetäjä työskentelee osana HUS Psykiatrian organisaatiota
  2. Yhdeksän työhönvalmentajaa ja yksi tiiminvetäjä työskentelee osana Uudenmaan TE-toimiston organisaatiota
    1. TE-toimiston organisaatiossa työskentelevät IPS-työhönvalmentajat toimivat lisäksi valmennuksessa olevien henkilöiden vastuuvirkailijoina TE-toimistossa

Kaikki työhönvalmentajat tarjoavat sisällöllisesti IPS-toimintamalin mukaista työhönvalmennusta ja pyrkivät toimintamallin mukaiseen tiiviiseen moniammatilliseen yhteistyöhön hoitotiimien kanssa.  

Tulevaisuuden organisaatio

Ehdotuksia IPS-työhönvalmennuksen sijoittumisesta Uudenmaan organisaatioiden rakenteisiin tulevaisuudessa mallinnetaan työryhmässä, jossa on johtotason edustus Uudenmaan TE-toimistosta ja HUS Psykiatriasta.

 

ASIAKASOHJAUTUMINEN

Hankkeen ajan asiakasohjautuminen tapahtuu ainoastaan HUS Psykiatrian poliklinikalta hoitotyöntekijän kanssa tehdyn lähetteen perusteella. Ainoa virallinen kriteeri on halu työllistyä ja diagnoosi. Myös TE-toimiston työhönvalmentajille ohjautuu valmennettavia siis yksinomaan HUS Psykiatrian kautta.

Lähetteen saavuttua tiiminvetäjille asiakasohjautuminen työhönvalmentajille tapahtuu työnhakukoodien perusteella siten, että 

  • HUSin työhönvalmentajille ohjautuvat ensisijaisesti henkilöt, jotka lukeutuvat työvoimaan 

    • HUSin työhönvalmentajille voi tarvittaessa ohjautua myös työvoiman ulkopuolelle lukeutuvia henkilöitä. Näin toimitaan mikäli työn tasainen jakautuminen niin vaatii.
  • TE-toimiston työhönvalmentajille ohjautuu valmennettavia seuraavasti:
    • Niille TE-toimiston IPS-työhönvalmentajille (5kpl), jotka työskentelevät kunnissa, jotka ovat mukana Kuntakokeiluissa ohjautuu valmennukseen ainoastaan henkilöt, jotka lukeutuvat työvoiman ulkopuolelle 
    • Niille TE-toimiston IPS-työhönvalmentajille (4kpl), jotka työskentelevät kunnissa, jotka eivät ole mukana Kuntakokeiluissa ohjautuu valmennukseen sekä työvoimaan lukeutuvia henkilöitä että työvoiman ulkopuolelle lukeutuvia henkilöitä 

 

INTEGRAATIO PSYKIATRISEEN KUNTOUTUKSEEN

Työhönvalmennus tapahtuu IPS-toimintamallin mukaisten viiden vaiheen mukaan. Alla on kuvattu Uudenmaan hankkeen IPS-työhönvalmennusta osana psykiatrian palveluvalikkoa, työhönvalmennuksen sisältöä sekä IPS-työhönvalmennusta verkostossa toteutuvana palveluna.  

 

IPS-TYÖHÖNVALMENNUS OSANA PSYKIATRIAN HOITOTIIMIN YHTEISTYÖTÄ

 

Ennen IPS-työhönvalmennuksen aloittamispäätöstä:

  1. Moniammatillisia alkukeskusteluja, voi olla tarpeen mukaan yksi tai useampia. 
  • Keskustelu asiakkaan tavoitteista, työhönvalmennuksesta, sen mahdollisuuksista ja edellytyksistä
  • Tavoite: Asiakkaan tavoitteiden sanoittaminen. Jokaisen ammattilaisen tuki kohdentuu tukemaan asiakkaan omia tavoitteita. 
  • Kuka: Mukaan kutsutaan asiakkaan tuen ja palveluiden kannalta kaikki keskeiset ammattilaiset. 
  1. Työhönvalmennuksen Info
  • Kattava tiedonanto työhönvalmennuksesta
  • Tavoite: Asiakas saa kaiken tarvitsemansa tiedon, jotta hän voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen ryhtyykö hakemaan töitä IPS-työhönvalmentajan tuella.
  • Kuka: IPS-työhönvalmentaja ja asiakas. Asiakkaan toiveiden mukaan tutut työntekijät.

Työhönvalmennuksen aloitus

 

  1. Moniammatilliset väliarviot:
  • Työhönvalmennusprosessin alkupuolella esim. kun ammatillinen profiili täytetty

    • Yhteinen keskustelu. Voi myös toteutua yleisen hoitoneuvottelun yhteydessä.
    • Tavoite: Yhteisen tiedon päivitys
    • Kuka: Mukaan kutsutaan asiakkaan palveluiden kannalta kaikki keskeiset ammattilaiset. 
  • Työhönvalmennusprosessin n. puolessa välissä ja sovitusti määräajoin, esim 3 kk välein. Vähintään muutoskohdissa.
    • Yhteinen keskustelu. Voi myös toteutua yleisen hoitoneuvottelun yhteydessä.
    • Tavoite: Yhteisen tiedon päivitys ja/tai muutosten ennakointi (esim. muutokset voinnissa tai lääkityksessä, henkilöstövaihdokset, muutokset työsopimuksessa tms.)
    • Kuka: Mukaan kutsutaan asiakkaan tuen ja palveluiden kannalta kaikki keskeiset ammattilaiset

Työhönvalmennus päätetään yhteisen päätöksen pohjalta seuraavin ehdoin… Laatukriteeri nr 25: ”Aloitteellinen ja aktiivinen sitouttaminen toimintaan. Palvelun päättäminen ei perustu aikarajoituksiin eikä siihen, ettei asiakas ole saapunut tapaamisiin. …Lakataan tekemästä aloitteita asiakkaan suuntaan kun on saavutettu varmuus siitä, että asiakas ei enää tahdo tehdä töitä tai hän ei halua jatkaa työhönvalmennuksessa.

 

IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN SISÄLTÖ:

Työhönvalmennuksen sisältö jakautuu neljään kokonaisuuteen:

  1. Työnhakija-asiakkaan tukeminen
  2. Työnantaja-asiakkaan tukeminen
  3. Verkosto- ja yhtymäpintatyö
  4. Etuusneuvonta

1. Työnhakija-asiakkaan tukeminen:

  • Ensitapaaminen ja Palvelusta sopiminen: Työhönvalmennuksen infon yhteydessä tiedonanto työhönvalmennuksesta sen mahdollisuuksista ja vaikutuksista, myös etuuksiin. Dialoginen keskustelun ja jaettu päätöksenteon menetelmin. Ks. yst. laatukriteerit nro: 9
  • Työnhakusuunnitelman laatiminen: Ammatillinen profiili, työnhakusuunnitelma, kykyviisari, elämänjana. Menetelminä realisointi, motivointi, haaveiden toiveiden kartoitus.
  • Työnhaun ohjaaminen, toteutus ja seuranta: CV, hakemuskirje, työtaitokortit. Työnantajien kontaktointi, työnhaun seuraaminen, neuvonta, ohjaus, tiedonanto, kannustus, rohkaisu, työnhakutaitojen harjoittelu, haastatteluun valmistautuminen ja osallistuminen.
  • Työelämätaitojen vahvistaminen ja ohjaaminen: tuki työssä suunnitelma, työtaitokortit, hyvinvointilukkari, eri toimintakokonaisuuksien hallinta (itsestä huolehtiminen, kotielämä, vapaa-aika, työ). Taitojen vahvistaminen neuvomalla, ohjaamalla, antamalla tietoa, harjoittelemalla.
  • Työsuhteesta sopiminen: Työn räätälöinti vastaamaan työnhakijan osaamista ja motivaatiota. Työajasta, -tehtävistä ja -kestosta sopiminen. Sopiminen muokkauksista, palkitsemisesta ja eduista.
  • Työssä tukeminen: Sopimus tuesta työssä. Sopiminen työnantajan ja työyhteisön tiedottamisesta. Perehdytyksen tuki. Neuvonta, ohjeet, käytännön harjoittelut, jatkuva tuki. Säännölliset työpaikkakäynnit. Palautekeskustelu eri näkökulmia (vähintään työntekijä & työnantaja) hyödyntäen ja huomioiden. Psyykkinen tuki, jaksamisen tuki, palaute, sparraus, työsuhteen päättymisen tuki.

Ks. yst. IPS-työhönvalmennuksen laatukriteerit nro: 2, 3, 14, 15, 16, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25

 

2. Työnantajayhteistyön vaiheita ovat: 

  • Työmarkkinoiden kartoitus
  • Työpaikkojen etsiminen
  • Työnantajiin tutustuminen
  • Työehdoista neuvottelu
  • Työnantajan tukeminen

Työnantajan tuki jäsentyy alla olevan mukaisesti:

  • Luottamuksen rakentaminen: Alan tilanteen ja tulevaisuuden kartoitus, Työnantajan toiminnan kartoitus, työntekijätarpeen kartoitus,  Työnmuokkausmahdollisuuksien kartoitus. Tiedottaminen työnantajan mahdollisuuksista, eduista, hyödyistä ja pyydettäessä myös rekrytoinnin tuista. Keinona ”Kolme kuppia teetä”, yhteydenotot, viestit, vierailut, palaverit.
  • Työntekijän löytyminen: Työnhakijan osaamisen ja motivaation yhteensovittaminen työnantajan työntekijätarpeen ja työnmuokkausmahdollisuuksien kanssa. Henkilön esittely ja työhaastattelun mahdollistaminen.
  • Työsuhteesta sopiminen: Työn räätälöinnin yhteensopivuuden varmistaminen työnantajan työntekijätarpeen kanssa. Työajasta, -tehtävistä ja -kestosta sopiminen. Sopiminen muokkauksista, palkitsemisesta ja eduista.
  • Työnantajan neuvonta ja tuki työsuhteen aikana: Tiedottaminen mahdollisuuksista, tuista, keinoista ja velvollisuuksista. Tiedottaminen työhönvalmennuksesta. Palautekeskustelu eri näkökulmia (vähintään työntekijä & työnantaja) hyödyntäen ja huomioiden. Tarvittaessa tilanteiden purku, työtehtävien määrittämisen tuki, roolien ja vastuiden tunnistaminen ja selventäminen, toimintasuunnitelman laatiminen.

Ks. yst. laatukriteerit nro: 17, 18, 13, 14,  (10, 15, 19, 20, 21

     

    3. Verkosto ja yhtymäpintatyö

    Yhteistyötahoja ovat mm. työllisyyspalvelut, KELA, eläkevakuutusyhtiöt, työnhakija-asiakkaan lähipiiri ja esimerkiksi edunvalvonnan toimijat. 

    Verkosto ja yhtymäpintatyön vaiheita ovat:

    • Verkoston kartoitus
    • Verkoston tarpeen ja tavoitteiden tunnistaminen
    • Verkoston tehtävistä ja vastuista sopiminen
    • Kolmikantatapaamiset

    Ks. yst. laatukriteerit nro: 6, 24

    4. Etuusneuvonta: Tarvittava yhteistyö keskeisten toimijoiden myös viranomaisten kanssa. Esim. poliklinikan sosiaalityöntekijöiden, kunnan terveyssosiaalityöntekijöiden, KELAN etuusneuvojien, eläkevakuutusyhtiöiden asiakaspalvelijoiden, edunvalvojan tms. kanssa.

    Ks. yst. laatukriteerit nro: 4, 5, 6, 12

    Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

    LAADUKKAAN TYÖHÖNVALMENNUKSEN JA HYVÄN INTEGRAATION VÄHIMMÄISVAATIMUKSET:

    Laatukriteereiden noudattaminen: takaa palvelun hyvän laadun. 

    Sektorirajat ylittävä yhteistyö: Työllisyyspalveluiden ja Psykiatrisen kuntoutuksen osaamisen yhdistäminen on varmistettava. Tämä yhteistyöpinta on tuloksellisuuden näkökulmasta ratkaiseva tekijä

    Läsnäolo psykiatrialla ja integraatio psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen on varmistettava. Psykiatrian vähimmäisvastuu on, että työhönvalmentajat otetaan vastaan tosiasiallisina yhteistyökumppaneina ja tiiminjäseninä. Kun IPS:n laatukriteerit yhdistetään hyvään yhteistyöhön poliklinikalla varmistetaan palvelun oikea-aikasuuden, luovat pohjaa tuloksekkaalle palvelulle, moniammatillisen tiimin työntekijöiden työhyvinvoinnille ja myös laajemmin toipumisorientaation toteutumiselle hoidossa ja kuntoutuksessa. 

    IPS-työhönvalmentajan ja hoitotiimin välisen yhteistyön yleisiä tavoitteita ovat:

    • Yhteisen tilannekuvan luominen
    • Työhönvalmennuksen kytkeminen kuntoutussuunnitelmaan
    • Yhteisen tiedon päivitys

    Hyvän, yhteistyötä tukevan viestinnän periaatteita ovat:

    1. Työhönvalmentajat ovat helposti tavoitettavissa ja ”näkyvillä” polilla. 

      • He ovat tosiasiallisesti osa tiimiä, säännöllisesti kokouksissa ja poliklinikan työskentelytiloissa läsnä
      • Tämä mahdollistaa sen, että herää konkreettisia tulevaisuuden ideoita ja useammille poliklinikan potilaille mahdollistetaan työllistymisen tuen saaminen yhä varhaisemmassa vaiheessa
    2. Hoitotyöntekijöiden on kutsuttava IPS-valmentajat mukaan yksilön hoitokokouksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun työhönvalmennus alkaa
    3. Viestinnän on oltava helppoa ja ennakoivaa 
      • On varmistettava, että kaikki tietävät kehen ottaa yhteyttä ja yhteydenpidon työhönvalmentajan ja muun tiimin välillä on toteuduttava hyvin matalalla kynnyksellä
    4. Tiedon kulkeminen ja kirjaaminen
      • Viestittelyn ja yhteisten kokousten tärkeys korostuu etenkin muutostilanteissa.
      • Yhteinen tietojärjestelmä helpottaa yhteistyötä, yhteydenpitoa ja viestintää.
      • Kun yhteistä tietojärjestelmää ei ole on kaikkien vastuulla varmistaa, että yhteydenpito on tiivistä ja tietoturvallista
      • Avoin ja läpinäkyvä viestintä on kaikkien vastuulla
      • On tärkeää, että yhteydenpito toteutuu etenkin muutoskohdissa!
      • Tietoa on välitettävä monipuolisesti puolin ja toisin, jotta asiakas välttyy siltä, että samaa asiaa kysytään tai työstetään moneen otteeseen eri tahoilla

    IPS-palvelun oikea-aikaisuus

    IPS-työhönvalmennukseen ohjautumisen kriteeri on henkilön oma halu työllistyä. Työkyky syntyy työtä tekemällä. Vasta tekeminen osoittaa, onnistuuko työnteko vai ei.

    Oikea-aikaisuuden arvioinnin perustana ovat:

    • kaikkien osallisten riittävä tietämys vaihtoehdoista,
    • henkilön itsensä motivaatio,
    • itsemääräämisoikeus,
    • mahdollisuus kokeilla työllistymistä avoimille työmarkkinoille,
    • riittävä tuki valmennuksen aikana

    Oikea-aikaisuus määräytyy yhteistyössä, jossa osallisia ovat työtä hakeva henkilö itse ja kaikki hänen tukenaan toimivat ammattilaiset. IPS:n mahdollisuuden voi psykiatrisessa hoidossa ja kuntoutuksessa ottaa puheeksi varhain, voinnista riippumatta.

     

    IPS-TYÖHÖNVALMENTAJAN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYSPALVELUIDEN KANSSA

    1. Osaamisen yhdistäminen lähellä asiakasta

    IPS-työhönvalmennuksesta hyötyvä kohderyhmä tarvitsee räätälöityä tukea. Tuki tavoittaa kohderyhmän parhaiten kun sitä tarjotaan lähellä asiakasta, integroituna niihin palveluihin, joita kohderyhmä jo käyttää. Kontakti poliklinikalle on erittäin tärkeää. Yhteistyön tavoitteena tulisi olla jatkuvuuden turvaaminen ja kohdennetun (sekä työllisyyspalveluiden että psykiatristen palveluiden) erityisosaamisen hyödyntäminen. IPS-työhönvalmentaja on toimiva tuki esim. kuntakokeilujen omavalmentajalle. 

    2. Selkeät sopimukset ovat yhteistyön edellytys

    Yhteistyön kautta on mahdollista luoda yhteinen, jaettu käsitys vahvuuksista, ja mahdollisuuksista. Yhteinen suunnitelma mahdollistaa päällekkäisyyksien välttämisen, tarpeenmukaisen tuen tarjoamisen ja selkeän vastuunjaon. 

    3. Joustava, säännöllinen yhteydenpito kolmikantaneuvotteluissa

    Tiedon kulkemisen haasteet on mahdollista ratkaista säännöllisellä, joustavalla yhteydenpidolla. Yhteisiä suunnitelmia on mahdollista laatia kolmikantaneuvotteluissa. Kolmikantaneuvottelut mahdollistavat yhtiesen suunnitelman laatimisen, luottamuksen rakentamisen sekä sopimisen tietojen luovutuksesta ja vastuista.

     

     

     

      Vinkit toimintamallin soveltajille

      Lähetekäytöntö:

      • Valmennukseen ohjautumisen kynnyksen madaltaminen on suositeltavaa. Lähete on perusteltua ainoastaan suostumuksen varmistamisen ja asiakasohjautumisen näkökulmasta.

      Asiakasohjautuminen:

      Asiakasohjautumisessa on huomioitava:

      • Moniammatillisen hoitotiimin käsitys IPS-työhönvalmennuksesta ja heidän tapansa markkinoida ja ehdottaa tätä potilailleen saattaa vaikuttaa siihen, että työhönvalmennukseen ohjautuu tietyn tyyppisiä henkilöitä. On selvitettävä tarjotaanko mahdollisuutta kaikille. 
      • Ohjautumisen perustuminen työnhakukoodeihin saattaa vaikuttaa siihen, että tietyille työhönvalmentajille ohjautuu valmennukseen tietyn tyyppisiä henkilöitä. On selvitettävä ohjaako ko. käytäntö valmennukseen ohjautumista. 

      Lomakkeiston joustava käyttäminen

      •  

      Verkostoituminen

      • Suositeltavaa:

        • Verkostoituminen alueellisesti muiden organisaatioiden työhönvalmentajien kanssa
        • Alueellisen verkoston kokoamisesta/koordinointivastuusta on hyvä sopia.
      Arvioinnin tulokset tiivistettynä

      UUDENMAAN ALUEPILOTIN PÄÄASIALLISET HAVAINNOT: 

      1. IPS-työhönvalmentajat ovat välttömätön resurssi mikäli oikeasti haluamme tukea kaukana työmarkkinoista olevia ihmisiä työelämään.

      2. Kohderyhmän tuen on säilyttävä!

      • Työttöminä ja työvoiman ulkopuolella on valtavasti henkilöitä, jotka haluavat ja pystyvät töihin, mutta joilta nyt puuttuu oikeanlainen tuki ja mahdollisuus löytää sopiva työ. Heikko osallisuus työelämässä osoittaa sen, että ajankohtainen kohderyhmä ei ole aiemmin saanut oikeanlaista työllistymisen tukea
      • Hankkeemme tulokset osoittavat IPS-työhönvalmennuksen toimivan organisaatioissamme ja yhteiskunnassamme.

      3. IPS-työhönvalmentajat ovat uusi linkki työelämän ja psykiatrisen kuntoutuksen välillä

      • Monet työnantajat palkkaavat mielellään IPS-työhönvalmentajan tuella työllistyvän henkilön.

        • IPS-työhönvalmentaja tukee myös työnantajaa.
        • Tuki jatkuu niin kauan kuin tarvetta on.