Kohtaus tapahtuma- ja kohtaamispaikan avulla vähemmän yksinäisyyttä

Mallilla vähennetään tutkitusti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten yksinäisyyttä yhteisöllisen tapahtuma- ja kohtaamispaikkatoiminnan avulla. Toimintasisältöjä ovat: yksilöllisesti tuettu yhteisöllinen ryhmätoiminta ja psykososiaalinen yksilötuki.

Oivalla ja ymmärrä

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hanke lähti vuonna 2017 rakentamaan mallia sekä kokemuksellisen tiedon, kerätyn kohderyhmätiedon ja tutkimustiedon perusteella. Kehittämistyö vastasi tarpeisiin, jotka nousivat esiin suomalaisten yksinäisyyttä tarkastelevista tutkimuksista. Ray:n vuonna 2015 teettämän tutkimuksen mukaan 18-24-vuotiaat nuoret olivat kaikkein yksinäisimpiä ja heistä 21% koki, ettei kuulu mihinkään ryhmään. Yksinäisyydelle löydettiin tutkimuksissa yhteys myös psyykkiseen pahoinvointiin. Yli 70% yksinäiseksi itsensä kokevista oli kokenut masennusta. (Ray 2015). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman ATH tutkimusaineiston mukaan yksinäisyys korostui 20-29-vuotiaiden joukossa. THL:n raportissa todettiin, että muuttuvassa järjestömaailmassa oli olennaista pohtia erityisesti nuorten aikuisten osallistamista. Heidän sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen nähtiin tärkeänä myös työkyvyn kannalta. (THL 2015). Vuonna 2020 kehittämistyö on valmis ja entisten lisäksi uudet haasteet koskettavat nuorten aikuisten elämää. Covid-19 tilanne on aiheuttanut lisähuolta yksinäisyyden ja syrjään jäämisen syventäjänä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kohtaus kaupunkiolohuonemalli on tehty aidosti kohderyhmän tarpeet huomioivaksi ja niiden pohjalta toimivaksi. Mallia toteuttamalla voidaan perustaa matalankynnyksen yhteisöllisiä tapahtuma-ja kohtaamispaikkoja nuorille aikuisille.

Kaupunkiolohuonemallin mukaan kohtaamis- ja tapahtumapaikan toiminta jakaantuu kahteen suurempaan osa-alueeseen: 1. Yksilöllisesti tuettu yhteisöllinen ryhmätoiminta, jonka sisällä on a. pientapahtumat eli ohjattu ryhmätoiminta ja b. Salakahvila eli vapaamuotoinen toiminta. Näiden sisältöjen avulla voidaan toteuttaa erityisesti yksinäisyyteen liittyviä tavoitteita ts. vähentää nuorten aikuisten yksinäisyyttä. 2. Psykososiaalinen yksilötuki, jonka sisällä on a. yksilömentorointi, b. spontaanit tukikeskustelut ja c. jalkautuvat palvelut (esim. sosiaaliohjaajat). Näillä sisällöillä voidaan vaikuttaa nuorten aikuisten omatoimijuuden lisääntymiseen ja tuen saamiseen.

Kävijöiden ja tiimien mallintamistyöpajoista saadun tiedon mukaan keskeisintä kaupunkiolohuoneen toiminnan sisällössä on: 1. yhteisö ja ilmapiiri, 2. työntekijät ja dialogi, 3. tapahtumat ja organisointi, 4. tukiverkostot ja 5. estetiikka. Nämä osa-alueet vastaavat kysymykseen Kaupunkiolohuone Kohtauksen erityisyydestä ts. "Mitä ilman Kohtaus ei olisi Kohtaus?". Nämä mallin kohdat huomioimalla onnistutaan ylläpitämään/käynnistämään kohtaamispaikkatoimintaa, jonka lähtökohdat kohderyhmä on itse määritellyt. Osa-alueiden sisältöjä on mallivihossa kuvattu laajemmin. Mallivihkoa voi tilata maksuttomasti Kohtaus ry:stä.

Toimintamallilla toteutettu kaupunkiolohuonetoiminta vähentää kyselyjen mukaan nuorten aikuisten yksinäisyyttä ja lisää aktiivisuutta arjessa.