| Innokylä

Toimintaympäristö

Koulutuksen puuttuminen on merkittävä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta lisäävä riskitekijä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joilla jo peruskoulun suorittaminen on haasteellista. Ongelmalliset koulupoissaolot peruskoulussa ovat lisääntyneet viime vuosina. Kyseessä on vakavasti otettava ongelma, sillä runsaat koulupoissaolot peruskouluaikana ovat riskitekijä varhaisaikuisuuden psyykkiselle pahoinvoinnille ja toisen asteen opintojen keskeytymiselle. Pahimmillaan koulupoissaolot ennustavat koulupudokkuutta (Schoeneberger 2012), työttömyyttä (Attwood & Croll 2006), toimeentulotuen varaan jäämistä (Hotulainen ym. 2024) ja jopa ylisukupolvista huono-osaisuutta (Kallio & Hakovirta 2020). Tutkimusten mukaan poissaolo-ongelmat alkavat usein jo alakouluiässä eivätkä useinkaan poistu itsestään vaan pitkät poissaolot vahvistavat välttämiskäyttäytymistä ja kynnys kouluun paluuseen kasvaa. Koulupoissaolojen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan varhaisia interventioita, sillä inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta kouluakäymättömyyteen avun saaminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kotoa kouluun toiminnan kehittäminen käynnistyi vuonna 2021, kun Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry yhdessä Turun kaupungin kanssa tunnisti kouluakäymättömyyden kasvavaksi ongelmaksi. Erityisen huolestuttavaksi ilmiöksi todettiin alakouluikäisten lisääntyneet ja kroonistuneet poissaolot, joita koronapandemia näytti lisänneen. Kehittämistyön käynnistyessä vuonna 2021 Turussa tunnistettiin olevan noin 80 alakouluikäistä oppilasta, joiden koulupoissaoloista oli vakava huoli.

Tavoiteltu muutos

lasten poissaolot ja/tai myöhästymiset vähenevät
lapsen kokemus koulunkäynnistä helpottuu
lapsen kokemus kuulluksi tulemisesta vahvistuu
lapsen hyvinvointi lisääntyy
vanhempien kokema huoli lapsesta ja tämän koulunkäynnistä vähenee
vanhempien ymmärrys lapsen koulupoissaolojen syistä lisääntyy
vanhempien keinot tukea lapsen koulunkäyntiä lisääntyvät
vanhempien voimavarat ja kyvykkyyden tunne vanhempana vahvistuvat

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Valtaosa Suomen kasvaneesta kouluakäymättömien joukosta on ns. koulukieltäytyjiä. Koulukieltäytyjä eroaa yleisimmin tunnetusta poissaolijatyypistä lintsaajasta siinä, että lapsi haluaisi voida käydä koulua, mutta ei esimerkiksi ahdistuksen tai stressin vuoksi siihen kykene. Noidankehä syntyy, kun koulupoissaolot lisäävät kouluun liittyvää ahdistusta ja stressiä, mikä entisestään nostaa kouluun paluun kynnystä. Kouluakäymättömyyden taustalla voi olla myös perheeseen liittyviä pulmia. Myös lapsen huoli perheenjäsenestä saattaa vaikeuttaa kouluun lähtemistä, kun lapsi valitsee jäädä pitämään huolta omasta vanhemmastaan tai sisaruksestaan koulunkäynnin sijasta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kotoa kouluun on Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kehittämä toimintamalli kouluakäymättömyyden ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Kotoa kouluun toiminnan kohderyhmänä ovat alakouluikäiset lapset, joilla on koulupoissaoloja, myöhästelyjä,
vaikeuksia lähteä kouluun tai he ovat kokonaan poissa koulusta. Kotoa kouluun toimintamallissa lastensuojelujärjestössä työskentelevät perhevalmentajat jalkautuvat lasten koteihin selvittämään yksilöllisesti syitä koulupoissaolojen taustalla ja auttamaan näiden syiden korjaamiseksi ja koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Asiakkaaksi tullaan joko koulun tai muun ammattilaisen ohjaamana tai vanhemman omalla yhteydenotolla. Työskentelyssä tuetaan eri tavoin lasta ja hänen vanhempiaan sekä tarpeen mukaan koko perhettä. Tuen tiheys ja intensiteetti arvioidaan ja räätälöidään kunkin lapsen ja perheen mukaan tapauskohtaisesti. Perhevalmentajien työotteessa keskeisinä elementteinä
ovat rinnallakulkijuus, kokonaisvaltaisuus ja systeemisyys. Työmenetelminä perhevalmentajilla ovat kotikäynnit, asiakastapaamiset, vertaisryhmät, yhteydenpito ja verkostotyö. Kotoa kouluun perhevalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä lapsen opettajan ja koulun oppilashuollon henkilöstön kanssa sekä muiden lapsen ja perheen tukena olevien ammattilaisten kanssa (mm. lapsiperhesosiaalityö, lastensuojelun avohuolto, erikoissairaanhoito). He myös ohjaavat perheen tarvittaviin palveluihin ja johtavat tarvittaessa perheen kanssa työskentelevää verkostoa samaan suuntaan systeemisellä otteella.
Kotoa kouluun toiminta on perheille maksutonta ja vapaaehtoista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on kehittänyt Kotoa kouluun toimintamallin tiiviissä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Kotoa kouluun toiminnassa työskentelee kaksi päätoimista perhevalmentajaa, joilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus, neuropsykiatrisen valmentajan koulutus sekä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon osaamista. Vuosittainen asiakasmäärä on noin 80 lasta perheineen. Asiakkuuden kesto on keskimäärin 7-12 kuukautta. Työ on liikkuvaa ja töitä tehdään joustavasti eri paikoissa, myös ilta-aikaan. Asiakkailta ja ammattilaisilta saadun palautteen mukaan toiminta sopii erityisen hyvin kolmannen sektorin järjestämäksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

a. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Kotoa kouluun toimintamalli on Suomessa ainutlaatuinen ja siinä on saatu hyviä tuloksia. Selvityksemme perusteella koulupoissaolojen puuttumiseen tähtäävät interventiot kohdentuvat yleisesti yläkouluikäisiin lapsiin, kun taas Kotoa kouluun toiminta ulottuu jo 1. ja 2. luokan oppilaisiin ja on siten hyvin varhaisen vaiheen interventio kouluakäymättömyyden ehkäisemiseksi. Koulupoissaoloihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on perusteltua, sillä tutkimusten mukaan koulupoissaolo-ongelmat alkavat jo alakouluiässä eivätkä useinkaan poistu itsestään.

b. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema: Rohkeat ja raikkaat ilmiölähtöiset ratkaisut tulevaisuuteen

Ongelmalliset koulupoissaolot peruskoulussa ovat lisääntyneet viime vuosina. Niiden
vähentämiseksi tehdään työtä valtakunnallisesti opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Kotoa kouluun on uudenlainen, järjestölähtöinen toimintamalli koulupoissaoloihin puuttumiseksi. Koulupoissaoloilla on usein moninaisia taustasyitä, mistä syystä niiden ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja verkoston kokoamista lapsen ja perheen ympärille. Ongelmien ratkominen vaatii lapseen ja perheeseen tutustumista, kotiin jalkautuvaa työtä, rinnallakulkijuutta ja pitkäkestoista, monialaista tukea. Tästä syystä se soveltuu erityisen hyvin kolmannen sektorin toteuttamiksi toiminnaksi. Kotoa kouluun toiminnasta tehdyn analyysin perusteella toiminta on vaikuttavaa, koska se perustuu myönteiseen tunnistamiseen, ripeään tarpeisiin vastaavaan reagointiin, myötäelävään vuorovaikutukseen perheen arjessa, kodin ja koulun yhteistyöhön ja systeemiseen työtapaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vuonna 2024 Kotoa kouluun toiminnan asiakkaina olleiden lasten kouluakäymättömyyden vähenemistä ja koulunkäyntikyvyn paranemista seurattiin Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kehittämällä koulunkäyntikyvyn arviointiseulalla. Mittausten perusteella koulunkäyntikyky oli vahvistunut asiakkuuden aikana 78 %:lla lapsista ja 66 %:lla muutos oli merkittävä. Lapsista 91 % koki palautekyselyn perusteella saaneensa perhevalmentajalta apua paljon tai erittäin paljon. 83 % arvioi koulunkäynnin olevan nyt helpompaa. 93 % koki tulleensa kuulluksi ja että häntä ymmärretään nyt paremmin. Vanhemmista 83 % arvioi huolensa lapsesta ja tämän koulunkäynnistä vähentyneen Kotoa kouluun -toiminnan myötä. 76 % vastasi lapsen koulunkäynnin helpottuneen ja 67 % ilmoitti poissaolojen ja/tai myöhästymisten vähentyneen. 85 % arvioi ymmärryksensä koulupoissaolojen syistä lisääntyneen ja 80 % keinonsa tukea lapsen koulunkäyntiä parantuneen. 98 % koki perhevalmentajien työskentelyn hyödylliseksi ja 83 % arvioi lapsen hyvinvoinnin lisääntyneen. Vanhempien antama arvosana yhteistyön sujumiselle perhevalmentajien kanssa oli kiitettävä (9.1/10). Ammattilaisista 86 % arvioi lapsen ja/tai perheen saaneen tilanteeseensa apua. 82 % oli sitä mieltä, että tieto perheen tilanteesta ja ymmärrys koulupoissaolojen syistä oli lisääntynyt. 91 % arvioi lapsen hyvinvoinnin lisääntyneen ja 77 % huolen lapsesta vähentyneen.

Kotoa kouluun toiminnasta on valmistunut tutkimus, jota varten erikoistutkija Anna-Maria Isola haastatteli 12 Kotoa kouluun asiakaslasten vanhempaa ja 7 yhteistyökumppania. Haastateltujen vanhempien ja koulunkäynnin ammattilaisten mielestä toiminta vastaa monialaisen yhteistyön tarpeeseen rakentamalla koulun ja kodin yhteistyötä ja kokoamalla perheen eri ammattilaisverkostot yhteen. Toiminta on vaikuttavaa, koska se perustuu myönteiseen tunnistamiseen, ripeään tarpeisiin vastaavaan reagointiin, myötäelävään vuorovaikutukseen perheen arjessa, kodin ja koulun yhteistyöhön ja systeemiseen työtapaan. Toiminta sopii erityisesti kolmannen sektorin järjestettäväksi yhtäältä siksi, että vaikeuksien keskellä vanhemman on helppo luottaa julkisen sektorin ulkopuoliseen ammattilaiseen ja toisaalta siksi, että kolmas sektori pystyy reagoimaan nopeasti ja joustavasti. Järjestössä toimivat perhevalmentajat mm. jalkautuvat lasten koteihin, mitä koulun ammattilaiset eivät tee.

Koulunkäynnin tukemisella on pitkällä aikavälillä myös kustannusvaikuttavuutta. Mitä varhaisemmin koulupoissaoloja taklataan, sitä todennäköisemmin ne vähenevät ja siten myös ongelmallisten koulupoissaolojen ratkaisemisen kustannukset (esim. joustava perusopetus) jäävät pienemmiksi. Joissain tapauksissa voidaan välttyä myös lastensuojelun sijoitukselta. Jo 2-3 lapsen puolivuotisen sijoituksen ehkäiseminen tuottaa säästöä Kotoa kouluun toiminnan tämänhetkisen vuosibudjetin verran. Kotoa kouluun tuella voidaan myös ehkäistä vanhempien väsymistä, tukea työkykyisyyttä ja sitä kautta vähentää sairauslomia. Päivän sairauspoissaolosta aiheutuu n. 370 euron kulu työnantajalle (Tanskanen 2022). Pitkään jatkuessaan sairauslomien tiedetään ennustavan työkyvyttömyyseläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeestä puolestaan syntyy keskiasteen käyneen kohdalla noin 42000€ menetys (Rissanen&Kaseva 2014).

Kotoa kouluun -toiminta