Laitosmuotoinen päihdepalvelu - tuen ja koordinoinnin malli palveluun ohjaamiseen, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Mallissa kuvataan se, missä tilanteissa ja miten asiakas ohjataan laitosmuotoiseen päihdepalveluun ja kuinka asiakasta tuetaan palveluun ohjattaessa, palvelun aikana ja sen jälkeen.

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialueella ei ole omaa laitosmuotoista päihdekuntoutusta. Aiemmin ollut Lapin päihdeklinikka lakkautettiin vuonna 2020. Laitosmuotoisten päihdepalvelujen kehittämistarpeeseen vastattiin hyvinvointialueella, kun vuoden 2025 keväällä aloitettiin laitosvieroitushoitojaksojen toteutukset Kemissä. Muutoin Lapissa hyödynnetään Lapin ulkopuolisia laitosmuotoisia päihdepalveluja. 

Laitosmuotoinen päihdepalvelu voi olla joko hoitoa, jossa katkaistaan päihdekierrettä, lääketieteellisten syiden perusteella, keskitytään päihteistä vieroittamiseen, tai kuntoutusta, jossa autetaan toipumaan päihdeongelmista ja oppimaan elämään ilman päihteitä. Laitosmuotoiseen päihdehoitoon ja -kuntoutukseen ohjaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon kautta, kun avohoito ja/tai sosiaalihuollon avomuotoiset tukimuodot eivät ole riittäviä. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

VASA 2 -hanke toteutti yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa päihde- ja riippuvuustyön kyselyn keväällä 2024. Päihde- ja riippuvuustyön kyselyllä kartoitettiin osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeita Lapin hyvinvointialueella. Kysely suunnattiin Lapin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden ammattilaisille.  Kyselyyn vastasi yhteensä 221 työntekijää. Suurimpia vastaajaryhmiä olivat aikuissosiaalityö (14 %), psykiatrinen poliklinikka/mielenterveystoimistot (13 %) ja varhaiskasvatus (13 %). Mikäli vastaajan työtehtävät jakautuivat useammalle toimipaikalle, vastaajat merkitsivät ne ”muu, mikä” -kohtaan. 

Kyselyssä kartoitettiin ammattilaisilta tietävätkö he, milloin ja miten asiakas ohjataan laitosmuotoiseen päihdehoitoon tai -kuntoutukseen. Kyselyn vastausten perusteella:

  • 50 prosenttia vastaajista ei tiennyt milloin ja miten voi ohjata asiakkaan laitosmuotoiseen päihdehoitoon ja -kuntoutukseen. Osaaminen vaihteli eri toimipaikkojen välillä. Vahvinta osaaminen oli riippuvuuspalveluissa ja heikompaa avoterveydenhuollossa. 

Kyselyssä vastaajat saivat kuvailla, minkälaista tietoa ja tukea tarvitsisivat laitosmuotoiseen päihdehoitoon ja -kuntoutukseen ohjaamiseen:

  • Tietoa kaivattiin erityisesti siitä, milloin ja miten sinne voi ohjata asiakkaan sekä missä 
    laitosmuotoista päihdehoitoa ja -kuntoutusta toteutetaan.
Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Laitosmuotoinen päihdepalvelu - tuen ja koordinoinnin malli palveluun ohjaamiseen projektiryhmässä oli:

  • Aikuisten sosiaalipalvelujen edustus
  • Riippuvuuspalvelujen edustus
  • Avovastaanoton ja vuodeosaston edustus hoitajista ja kahdesta lääkäristä
  • Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittäjäasiakasverkoston kaksi kehittäjäasiakasta.

Projektiryhmään nimettiin ammattilaisia ja esihenkilöitä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimesta eri puolilta Lapin hyvinvointialuetta. Projektiryhmässä oli edustettuna jokainen palvelualue (kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen).  Projektiryhmä kokoontui etänä teamsissä kolme kertaa. Työpajoissa mallinnettiin Lapin hyvinvointialueen yhteistä mallia. VASA 2 -hanke koordinoi projektiryhmän toimintaa.

Tavoiteltu muutos

Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon kesken ei ole aiemmin mallinnettu laitosmuotoista päihdepalveluprosessia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Laitosmuotoinen päihdepalvelu - tuen ja koordinoinnin malli palveluun ohjaamiseen - malli on suunnattu Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työvälineeksi. 

Mukana prosessin mallintamisessa ammattilaisten rinnalla on ollut Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittäjäasiakasverkostosta kaksi kehittäjäasiakasta, jotka ovat tuoneet asiakkaiden ääntä mukaan kehittämiseen.

Ratkaisun perusidea

Laitosmuotoinen päihdepalvelu - tuen ja koordinoinnin malli palveluun ohjaamiseen -mallissa kuvataan, missä tilanteissa ja miten asiakas ohjataan laitosmuotoiseen päihdepalveluun ja kuinka asiakasta tuetaan palveluun ohjattaessa, palvelun aikana ja sen jälkeen. Mallissa kuljetetaan rinnakkain sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseja, sillä asiakkaan tuen tarpeet määrittävät ohjautuuko asiakas palveluun sosiaalihuolollisin vai terveydenhuolollisin perustein.  Arviointia tulee tehdä tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä.  Mallissa vahvistetaan hoidon ja/tai palvelun jatkuvuutta, sillä asiakkaan kotiympäristöön palaamiseen liittyvä tuen tarve tulee huomioida jokaisessa prosessin vaiheessa.