| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristöön liittyy muutoksia sekä trendejä ja muutosilmiöitä, jotka vaikuttavat toimintaympäristöön esimerkiksi luomalla uusia mahdollisuuksia tai tuomalla haasteita. Muutostekijöihin lukeutuu esimerkiksi:

Petteri Orpon hallitusohjelma, jossa on kuvattu:
- kulttuuripoliittinen selonteon tuottaminen, jonka tarkoitus on tuottaa tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa ja tukee pitkäjänteisesti Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan kehittämistä
- työllistymisen kasvuun tähtäävät linjaukset, esimerkiksi muutokset työttömyysturvaan
Hyvinvointialueiden käynnistyminen, jonka myötä kuntien tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on korostunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa, mikä ilmenee esimerkiksi vapaa-ajan- sekä kulttuuripalveluiden järjestämisessä.
Kuntien kulttuuritoimintalaki (166/2019) jonka tehtävänä on esimerkiksi edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin ja taiteeseen sekä sivistykseen. Lain myötä pyritään vahvistamaan väestön hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä taiteen ja kulttuurin keinoin.
Tarve vahvistaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä
Väestön kehitys, ikääntyminen
Geopoliittinen tilanne, ennakoimattomat kriisit
Eriarvoistuminen
Kulttuurinen moninaistuminen

Kulttuuri nähdään yhä vahvemmin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan taiteilla voidaan tukea hoitoa ja auttaa sairauksien kanssa selviämistä ja ehkäistä terveysongelmia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät tai osatyökykyiset henkilöt.

Asiakasymmärrys on eri tietojen ja havainnoinnin pohjalta muodostunut näkemys koskien asiakkaiden tarpeita, odotuksia ja kokemuksia toiminnasta. Monipuolisesti kerättyä asiakasymmärrys-tietoa on hyödynnetty toiminnan tarkastelussa, arvioinnissa ja toiminnan suunnittelussa.

Asiakkaat ovat osallistuneet toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Asiakkaat ovat osallistuneet IdeAPAJA-työpajoihin ja asiakkaat ovat tuoneet ajatuksiaan esiin kertomalla kokemuksia, antamalla spontaania palautetta, vastaamalla palautekyselyihin ja osallistumalla oppilaitosyhteistyössä toteutettuihin haastatteluihin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen kulttuurin keinoin. Omia voimavaroja ja itsetuntemusta tuetaan matalan kynnyksen kulttuurilähtöisillä menetelmillä eri sektoreilla.

Tutustutaan eri kulttuurimuotoihin, toteutetaan eri taiteen alojen taidetyöpajoja ja tuodaan esille jokaisen oma tarina. Osallistumalla, joko tekijänä tai kokijana kulttuuripalveluihin, osallistuja saa voimavaroja arjessa jaksamiseen sekä hänen itseilmaisun keinonsa lisääntyvät. Arvioidaan ja kehitetään toimintaa yhdessä kohderyhmän ja sidosryhmien kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurrutus ja levitys osaksi oman organisaation arkea alkaa tarpeen tunnistamisella, tiedon jakamisella ja toimintamalliin perehtymisellä.

Resurssit

Toimintamalli voidaan organisaatiokohtaisesti ottaa käyttöön eri laajuudella, riippuen ryhmän tarpeista ja ohjaajan resursseista ja aiemmasta osaamisesta.

Prosessi ja vaiheet

Suunnitteluvaihe käynnistyy, kun organisaatio on päättänyt ottaa hyvinvointia tukevia, kulttuurilähtöisiä toimintoja käyttöön. Ammattilainen perehtyy toimintamalliin tutustumalla Minä olen! -hankkeen verkkosivustoon ja myöhemmin opaskirjaan, jossa kuvataan käytännön tasolla toiminnan sisältöehdotuksia.
Toteutusvaiheessa kulttuurilähtöisiä menetelmiä ja keinoja otetaan käyttöön ryhmien ja yksilöiden ohjauksessa. Organisaatio voi toteuttaa arviointia suhteessa omiin tavoitteisiin ja käytössään olevien mittareiden kanssa.

Toimintamallin vakiintumista edistää:

tiedostetaan kulttuurin ja taiteen vaikutus hyvinvoinnille
toiminnan liittyminen organisaation strategiaan
johdon ja esimiesten tuki
toiminnan kirjaaminen osaksi organisaation asiakirjoja
toiminnan suunnittelu yhdessä kohderyhmän kanssa
vastuuhenkilöiden sitoutuneisuus
ohjaajien perehtyminen kulttuurilähtöiseen toimintaan
toiminnan systemaattinen sisällyttäminen osaksi organisaation toimintoja

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää ohjaajalta kiinnostuneisuutta kulttuurilähtöisistä toiminnoista osana hyvinvoinnin tukea. Toimintamallin hyödyntäminen ei edellytä kulttuurialan koulutusta tai erityisosaamista. Riippuen valituista toiminnoista, toteutus saattaa edellyttää materiaalihankintoja.

Toimintamallia voi soveltaa eri kohderyhmille tai eri toimintaympäristöihin, kuten esimerkiksi ikäihmisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien matalan kynnyksen virike- ja kuntouttavassa toiminnassa.

Toimintamallia hyödynnettäessä on toimivaksi havaittu:

Pienet ryhmät (6-8 henkilöä), jotka mahdollistavat yksilölähtöisen toiminnan
Ryhmien jäsenten koostumuksen pysyminen samana per toteutus
Ryhmäytymisen tuki
Vertaistuen vahvistaminen
Yhdenvertaisen ja kannustavan ilmapiirin vaaliminen ohjaajan ja ryhmän, sekä ryhmäläisten välillä
Ohjaajan tuki, että jokainen tulee kohdatuksi yhtä arvokkaana sekä tulee nähdyksi ja kuulluksi
Alussa ajan varaaminen oman tilanteen ja voimavarojen kartoittamista sekä itsetutkiskelua varten
Alkuvaiheen jälkeen matalan kynnyksen taidetekemistä, josta pikku hiljaa kohti esim. isompaa, yhteistä projektia (vrt. Minä olen! -valokuvausprojekti).
Tehtävien purkaminen yhdessä
Osallistujien itsemyötätunnon vahvistaminen

Mahdollisia haasteita esimerkiksi ryhmädynamiikkaan voi aiheuttaa, jos jollain osallistujista on sitoutumisen haasteita. Mikäli on tiedossa, että jollain osallistujista olisi esimerkiksi haastava elämäntilanne, niin ohjaajan olisi hyvä keskustella osallistumisen mahdollisuuksista ennen ja mahdollisesti toteutuksen aikana osallistujan kanssa. Sektorirajat ylittävässä toiminnassa, jossa asiakkaat ovat ohjautuneet toimintaan esimerkiksi toisen organisaation kautta, ohjaajalla ei esim. tietosuojasyistä välttämättä ole taustatietoja osallistujista, mikä voi haastaa ohjaustilanteita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tatjana Leppäsen "Minä olen! - hyvinvointia kulttuuria keinoin: osallisuuden kokemukset" -opinnäytetyön (2023) mukaan arjessa tapahtuneita muutoksia olivat voimavarojen lisääntyminen, luottamuksen ja pärjäämisen tunteen vahvistuminen, mielialan kohentuminen ja päivärytmin säännöllistyminen. Osallisuuden tunnetta vahvisti ryhmältä
saatu tuki, samanhenkisyys, ystävyyssuhteet ja koettu sosiaalisuus.
Asiaa kuvattiin esim. näin:

“On tullu sallivampi suhtautumine omaan itteen. Saan ihan olla tämmönen. Mä osaan tehdä kaikenmoisia hianoja juttuja ja vaikken niin kauheesti osaiskaan, ni teen silti”

”Mitä ollaan tässä kaikkee tehty ja nähty ja kuultu, niin se on vaikuttanu siihe et koetaan olevamme samanarvoisia muide ihmiste kans ja minust se on iso asia”.

Ryhmäläisten antamien palautteiden mukaan toiminnan sisältö vastasi heidän toiveitaan sekä tarpeitaan ja se vaikutti positiivisesti osallistujien elämänlaatuun sekä hyvinvointiin. Positiivisesti toiminta vaikutti mm. seuraaviin osa-alueisiin: arjessa jaksaminen, mielialan paraneminen, itseilmaisu-keinojen lisääntyminen, omien vahvuuksien löytyminen tai lisääntyminen, itsetuntemuksen lisääntyminen, ystävyyssuhteiden solmiminen sekä nähdyksi ja kuulluksi tuleminen.

Hankkeen toiminnasta kertovat artikkelit, useassa eri mediajulkaisussa, ovat tuoneet esille henkilökohtaisia näkemyksiä ja tarinoita työttömyyteen liittyen ja palaute näistä on ollut positiivista sekä keskustelua herättävää. Itse työttömät henkilöt ovat kiinnostuneet toiminnasta seuratessaan eri mediakanavia ja ryhmissä olevat osallistujat ovat saaneet kiitosta sekä hyvää palautetta tapahtumista sekä oman tarinansa esille tuomisesta.

Minä olen! - hyvinvointia työttömille henkilöille kulttuurin keinoin