Neuvolan kotikäyntimalli- varhainen tuki vauvaperheille
Neuvolassa työskentelee imetysvastaava, joka mahdollistaa kotikäynnit vauvaperheisiin nopealla aikataululla perheiden tarpeiden mukaan. Käynnit sisältävät tukea ja ohjausta vauvanhoitoon, vanhemmuuteen sekä imetykseen liittyvissä asioissa.
Oivalla ja ymmärrä
Neuvolan kotikäyntimallia vauvaperheiden tueksi on lähdetty kehittämään osana RRF Keski-Pohjanmaa -hanketta vuosina 2022-2024. Tarkoituksena on kehittää lapsiperheiden palveluja tavoitteellisesti ja parantaa hoitoon pääsyä ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, joka on perheille helposti saatavissa peruspalveluista.
Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa esitetään vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttamista Suomen äitiys-ja lastenneuvoloihin yhdenmukaistamaan ja tehostamaan imetyksen edistämistä perusterveydenhuollossa. Sen tavoitteena on edistää ja tukea imetystä sekä vahvistaa vauvan ja vanhempien välistä varhaista vuorovaikutusta. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset näkyvät erityisen selvästi imetyksen yleisyydessä ja onnistumisessa. Erityisesti Suomessa haasteena on parantaa lasten yhdenvertaisuutta imetyksen toteutumisessa lapsen perhetilanteesta, perheen koulutustasosta, äidin iästä tai terveyskäyttäytymisestä huolimatta.
Neuvolatyön sisältö on viime vuosina laajentunut ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet. Koronan jälkeen myös yksinäisyys ja psyykkinen kuormittavuus ovat yleisesti lisääntyneet yhteiskunnassamme. Myös maahanmuuttaja taustaisia perheitä on yhä enemmän neuvolan asiakkaina. Lapsiperheiden arki koetaan usein raskaana ja syntyvyys on ennätyksellisen alhaalla. Monet vanhemmat kaipaavat enemmän tukea ja ohjausta vauvan kanssa olemiseen ja vanhemmuuteen.
Neuvolassa tunnistetaan varhaisen tuen tarpeita ja pyritään vahvistamaan lapsiperheiden hyvinvointia sekä edistämään terveellisiä elämäntapoja. Jotta neuvolalla olisi resursseja ja kykyä tarjota myös vahvempaa ja kohdennettua tukea ja ohjausta sitä tarvitseville, tarvitaan uusia toimintamalleja ja osaamisen vahvistamista. Neuvolan keskeinen ajatus on tarjota palveluja ennaltaehkäisevästi ja matalalla kynnyksellä. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa painotetaan perusterveydenhuollon palvelujen vahvistamista ja avun tarjoamista matalalla kynnyksellä. Tarvitaan kuitenkin riittävä osaaminen, toimivat hoitopolut ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Kaikki neuvolan työntekijät osallistuvat toiminnan kehittämiseen, kehittämisestä vastaa neuvolan imetyskouluttaja. Palautetta ja toiveita kysytään säännöllisesti neuvolan työntekijöiltä ja asiakkailta ja toimintaa kehitetään palautteiden pohjalta.
Yhteistyötä tehdään sairaalan VAMY- työryhmän (vauvamyönteisyystyöryhmä) jäsenten kanssa. Siihen kuuluvat neuvolan osastonhoitajan ja imetyskouluttajan lisäksi synnytysosaston ja lastenosaston osastonhoitajat ja imetyskouluttajat. Imetyskouluttajia koulutetaan lisää tarpeiden mukaan. Hoitopolkuja suunnitellaan yhdessä.
Pikkulapsipsykiatrian vauvatiimin kanssa on yhteistyössä mietitty rajapintoja perheiden tarvitseman tuen järjestämisessä. Miten perusterveydenhuolto voi osaltaan lisätä varhaista tukea perheille.
Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena on oikea-aikainen ja riittävä tuki imetykseen, vauvanhoitoon ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa. Matalan kynnyksen palvelu, joka on helposti perheiden käytettävissä ja osa neuvolan normaalia toimintaa. Imetysohjaus on yhdenmukaista eri yksiköissä ja hoidon jatkuvuus on turvattu.
Organisaation näkökulmasta hoidon saavutettavuus ja yhdenvertaisuus paranevat. Yhteistyö lisääntyy ja sitä kautta päällekkäiset toiminnot vähenevät. Peruspalveluissa pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ennaltaehkäisevästi ja matalalla kynnyksellä ja sitä kautta kustannuksia säästyy.
Vauvamyönteiset toimintatavat vakiintuvat eri yksiköissä. Henkilöstöllä on yhteisesti sovitut toimintaohjeet ja säännölliset täydennyskoulutukset kansallisen imetyksen toimintaohjelman mukaisesti. Ammattitaito ja osaaminen vahvistuvat. Toimintaa kehitetään yhteistyössä eri yksiköiden ja eri ammattiryhmien välillä. Kehittäminen on tavoitteellista.
Miten asiakkaat kokevat palvelun, onko tarpeellista, saatiinko apua? Tuliko apu helposti ja oikeaan aikaan? Lisäsikö asiakastyytyväisyyttä? Saivatko perheet oikea-aikaisesti kotikäynnin? Palautetta pyydetään säännöllisesti asiakasperheiltä. Kotikäyntien määrää ja saavutettavuutta seurataan.
Miten neuvolan terveydenhoitajat kokevat asian? Helpottiko omaa työtä? Vähensikö kiirettä, saatiinko tukea omaan työhön? Oliko helppoa ohjata palveluun? Toimiko yhteistyö? Saatiinko kehittää omaa osaamista? Palaute neuvolan työntekijöiltä.
Miten näkyi lastensairaalan/synnytysosaston/ vauvatiimin työssä?
Onnistuttiinko lisäämään yhteistyötä ja vauvamyönteisiä hoitokäytänteitä? Jatkossa seurataan neuvolan vauvamyönteisyysohjelman toteutumista itsearviointien ja mittareiden avulla mm. imetystilastot
Perheille tarjotaan kotikäyntejä matalalla kynnyksellä neuvolasta, toiminnasta kerrotaan jo raskausaikana, jolloin he voivat myös itsenäisesti palveluun hakeutua, jos sille tulee tarve.
Neuvolan eri viestintäkanavilla mm. omaperhe-sivustolla kerrotaan palvelusta, jotta perheet voivat itse olla yhteydessä imetystukeen.
Vertaistukiryhmiä järjestetään imetyksen kannalta riskiryhmään kuuluville.
Palvelusta informoidaan sidosryhmiä säännöllisesti palavereissa, yhteisissä koulutuspäivissä ja tapahtumissa. Sairaalasta voidaan suoraan laittaa neuvolan imetysohjaajan kirjalle asiakkaita, joilla on imetykseen tai vauvan hoitoon liittyen lisätuen tarvetta, mutta ei erikoissairaanhoidollista tarvetta. Yhteistyökumppanit saavat olla matalalla kynnyksellä yhteydessä.
VAMY-työryhmässä edistetään vauvamyönteisyyttä ja suunnitellaan yhteisiä koulutuksia ja hoitopolkuja.
Kohderyhmänä on neuvolan asiakkaat; raskaana olevat, vastasyntyneet ja heidän perheensä, sekä kaikki imettävät perheet ja heitä hoitavat tahot. Perheet ohjautuvat palveluun ammattilaisten kautta tai itsenäisesti. Palvelusta kerrotaan perheille raskausaikana ja viestitään nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.
Asiakkailta kerätään palautetta, samoin eri yhteistyötahoilta. Toimintaa kehitetään palautteiden pohjalta.
Kuvittele ja kokeile
Järjestetään learning cafe-tyyppisiä keskusteluja ja työpajoja imetysteeman äärellä. mm. millainen on imetystä tukeva ympäristö, miten imetystä pidetään esillä neuvolan toiminnassa, miten luodaan imetysmyönteinen ilmapiiri työntekijöille, entä asiakkaille, miten saadaan opiskelijat innostumaan aiheesta, millä tavoin motivoidaan asiakkaat ryhmiin ja vertaistuen piiriin.
Ideana oli kehittää imetysohjausta ja henkilöstön osaamista sekä mahdollistaa kotikäynnit perheille nopealla aikataululla perheiden tarpeiden mukaisesti. Samalla oli tarkoitus lisätä yhteistyötä muiden perheitä hoitavien tahojen kanssa sekä madaltaa kynnystä hakea apua imetyksen haasteissa.
Panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mahdollistetaan neuvolan asiakkaille laadukas ja oikea-aikainen tuki imetykseen ja vauvanhoitoon perheen omassa kotiympäristössä mahdollisimman varhain ennen kuin ongelmat vaikeutuvat . Vanhemmuutta ja varhaista kiintymyssuhdetta tuetaan heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Hoidon jatkuvuus turvataan ja vanhempien pystyvyyttä vahvistetaan. Vastasyntyneiden painokontrollit imetyksen tueksi onnistuvat nopeasti järjestyvillä kotikäynneillä. Yhteydenotto ja ajan saaminen järjestyvät perheen tarpeen mukaan.
Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä kotiin tuotavaan palveluun. He ovat kuvanneet sen helpottaneen imetykseen liittyvää stressiä ja ovat antaneet hyvää palautetta nopeasti järjestyneestä avusta sekä työntekijän asiantuntijuudesta ja perhelähtöisestä työskentelytavasta. Asiakaspalautteiden pohjalta kotikäyntejä on perheen tarpeen mukaan järjestetty useampia. Ryhmätoimintaa toivottiin ja sitä lähdettiin kokeilemaan imetyksen riskiryhmiin kuuluville raskaana oleville ja heidän vauvoilleen. Asiakaspalautteen pohjalta on myös saatu työntekijän loman ajoille sijainen, jolloin palvelua pystytään tarjoamaan jatkuvasti.
Toimintamallia lähdettiin kokeilemaan tarjoamalla neuvolasta kotikäyntiä asiakkaille, jotka kokivat imetykseen, vauvanhoitoon, vauvan itkuisuuteen tai kasvuun liittyviä haasteita. Myös vanhempien epävarmuuteen tai psyykkisen tuen tarpeeseen liittyvissä haasteissa sai varata kotikäynnin muutaman päivän sisään. Nopeasti käynnit lisääntyivät ja tuen tarve tuli ilmeiseksi. Toisena kokeilun kohteena oli painokontrollit, jotka mahdollistuivat nopealla aikataululla synnytyksestä kotiutumisen jälkeen. Myös sairaalasta pystyi varata kotikäynnin suoraan imetysohjaajan kirjalle.
Seuraavaksi kehittämiskohteeksi otettiin imetyksen onnistumisen kannalta riskiryhmään kuuluvat raskausdiabeetikot, joilla tutkimusten mukaan maidonnousu saattaa viivästyä ja siten imetyksen aloittaminen vaikeutua. Heille aloitettiin vertaistukiryhmät loppuraskaudessa, jossa kiinnitettiin huomiota ongelmien ennaltaehkäisyyn; keinoihin, joilla turvataan paras mahdollinen alku imetykselle sekä äidin ja vauvan hyvinvoinnille. Ryhmät kokoontuivat vielä kerran 1-2kk vauvojen syntymän jälkeen, jolloin kokemuksia jaettiin ja motivoitiin terveyttä edistävään elämäntapaan.
Lisäksi mukana on ollut henkilöstön imetyskoulutusten suunnittelua ja toteutus vuoden -24 aikana. Imetyskortti on otettu käyttöön ja imetyksen toimintasuunnitelma päivitetty.
Imetyskouluttajia on koulutettu neuvolaan lisää ja tavoitteena on heistä muodostuva tiimi, jolloin tuki perheille turvataan myös kesällä lomien aikana.
Tavoitteena on vauvamyönteinen neuvola, josta saa tukea ja ohjausta nopeasti ja helposti imetykseen, vauvan hoitoon ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa. Tuki on ennaltaehkäisevää, kannustavaa ja vanhempien omia voimavaroja vahvistavaa. Imetysohjausta on mahdollista saada kotona, jossa vastasyntyneen imetys yleensä tapahtuu, tai vastaanotolla neuvolassa joko raskausaikana tai vauvan/ vauvojen syntymän jälkeen. Koko perhe otetaan mukaan ohjaukseen.
Toisena tavoitteena on vertaistuen mahdollistaminen imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville ja sitä kautta vahvempi tuki imetykseen. Lisäksi siinä motivoidaan terveellisiin elintapoihin jatkossa.
Kolmas tavoite on yhteistyön lisääntyminen neuvolan ja sairaalan välillä sekä vauvamyönteisten hoitokäytänteiden ja toimintatapojen lisääntyminen hyvinvointialueella.
Neljäs tavoite on henkilöstön osaamisen kehittäminen jatkuvilla koulutuksilla ja sitä kautta yhdenvertaisuuden lisääntyminen perheiden ohjaamisessa ja tuessa.
Viides tavoite on helpottaa erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Toiminta on saanut erittäin paljon positiivista palautetta asiakkailta, nimenomaan konkreettinen ohjaus kotona (imetysasennot, kiireetön ilmapiiri, isän läsnäolo) omassa kotiympäristössä on koettu hyväksi. Neuvolan tuki on suurelle osalle asiakkaista riittävä, mutta myös tällaiselle varhaiselle kotiin vietävälle tuelle on tarvetta. Useat asiakkaat olisivat kaivanneet tällaista tukea jo edellisen vauvan kohdalla. Jossain asiakaspalautteessa mainittiin, että jo se, että tukea on tarjolla, vähentää imetykseen ja vauvan painon kehitykseen liittyvää stressiä. Lisäksi sen koettiin tukevan koko perheen jaksamista ja synnytyksestä palautumista.
Yhteistyön kehittäminen on haastavaa, koska resursseja yhteisiin tapaamisiin on niukasti.