Neuvolan kotikäyntimalli vauvaperheiden tukena, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP,P4,I1)
Neuvolan kotikäyntimalli on luotu mahdollistamaan käynnit vauvaperheisiin matalalla kynnyksellä perheiden tarpeiden mukaan. Käynnit sisältävät ohjausta ja tukea imetykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen.
Neuvolan kotikäyntimallia vauvaperheiden tueksi lähdettiin kehittämään osana RRF Keski-Pohjanmaa-hanketta vuosina 2022-2024. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka vastaa nopeasti perheiden tuen tarpeisiin ja parantaa palveluiden saatavuutta. Kotiin vietävällä matalan kynnyksen palvelulla pyritään myös madaltamaan kynnystä avun ja tuen hakemiseen.
Raskauden ja lapsuusajan olosuhteilla tiedetään olevan tärkeä merkitys syntyvän ja kasvavan lapsen hyvinvoinnille. Raskausaikana ja erityisesti lapsen ensimmäisinä elinvuosina luodaan pohja elinikäiselle mielenterveydelle. Pikkulapsiperheissä lapsen ja koko perheen hyvinvointi on suurelta osin kiinni vanhempien hyvinvoinnista. Oleellista on, että vanhemmat saavat tarvitsemaansa apua ja tukea silloin, kun sitä tarvitaan.
Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa esitetään vauva-ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttamista Suomen äitiys-ja lastenneuvoloihin yhdenmukaistamaan ja tehostamaan imetyksen edistämistä perusterveydenhuollossa. Tämä haastaa neuvoloita kehittämään toimintaansa. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset näkyvät erityisen selvästi imetyksen yleisyydessä ja onnistumisessa. Suomessa haasteena on parantaa lasten yhdenvertaisuutta imetyksen toteutumisessa lapsen perhetilanteesta, perheen koulutustasosta, äidin iästä tai terveyskäyttäytymisestä huolimatta.
Koronaepidemian aikana ihmisten yksinäisyys lisääntyi ja tukiverkostot heikkenivät. Sosiaalinen kanssakäyminen vähentyi ja sen seurauksena monet vanhemmat kokivat oman jaksamisen heikentyneen. Neuvolassa olemme huomanneet perheiden jaksamisen haasteet ja lisääntyneen tuen tarpeen. Neuvolan vastaanottokäynneille on varattu paljon sisältöä, eikä perheiden tuen tarpeisiin aina pystytä riittävästi vastaamaan. Myös imetyksen haasteet kuormittavat vanhempia ja osa kaipaa enemmän konkreettista ohjausta ja tukea vauvan hoitamiseen. Varsinkin ensisynnyttäjät, ulkomaalaistaustaiset perheet ja kuormittuneet vanhemmat kaipaavat vahvempaa tukea ammattilaisilta.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelustrategiassa tavoitteena on muun muassa ennaltaehkäisevät toimet ja jalkautuvat palvelut, jotka toimivat ihmisten tukena arjessa. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä halutaan kehittää asiakaslähtöisesti. Lasten ja nuorten palveluissa perheiden varhaiseen tukeen panostetaan. Kotiin jalkautuvia palveluja lisätään digitaalisten palvelujen ohella. Varhaisella tuella pyritään vähentämään raskaampien palveluiden tarvetta.
Olemme kehittäneet toimintamallia yhdessä asiakkaiden ja neuvolan terveydenhoitajien kanssa. Palautetta ja toiveita on kysytty säännöllisesti työntekijöiltä ja asiakkailta. Toiminnan kehittämisessä on hyödynnetty saatua palautetta.
Teemme yhteistyötä sairaalan vauvamyönteisyystyöryhmän kanssa. Siihen kuuluvat neuvolan osastonhoitajan ja imetyskouluttajan lisäksi synnytysosaston ja lastenosaston osastonhoitajat ja imetyskouluttajat. Imetyskouluttajia on koulutettu lisää ja henkilökunnan täydennyskoulutuksia on suunniteltu yhdessä.
Pikkulapsipsykiatrian vauvatiimin kanssa on yhteistyössä mietitty rajapintoja perheiden tarvitseman tuen järjestämisessä. Miten perustasolta voidaan lisätä varhaista tukea perheille esimerkiksi silloin, kun työskentelyä ei vielä ole päästy aloittamaan perheessä tai se alkaa tulla päätökseen. Psyykkisesti kuormittuneet perheet kuuluvat myös imetyksen kannalta riskiryhmään.
Lapsiperheiden kotipalvelun kanssa on pidetty yhteistyöpalaveri ja kartoitettu koulutustarpeita, joita heidän työntekijöiltään nousee.
Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena on oikea-aikainen ja riittävä tuki vanhemmuuteen, vauvan hoitoon tai ruokintaan liittyvissä haasteissa. Matalan kynnyksen palvelu, joka on helposti perheiden käytettävissä ja on osa neuvolan toimintaa. Tarkoituksena on tukea perheitä uudessa elämäntilanteessa ja edistää perheiden hyvinvointia. Perheiden saama ohjaus on kannustavaa ja perheiden omia voimavaroja vahvistavaa. Imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville tarjotaan vahvempaa, kohdennettua ohjausta ja vertaistukea jo raskausaikana.
Organisaation näkökulmasta hoidon saavutettavuus paranee. Päivystyksen resurssit riittävät paremmin, kun peruspalveluissa pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ennaltaehkäisevästi. Kustannuksia säästyy.
Neuvolan terveydenhoitajat saavat tukea omalle työlleen ja mahdollisuuden ohjata asiakkaita eteenpäin, jos oma ajanvarauskirja on täynnä tai perheessä tarvitaan useampia käyntejä tai vahvempaa alkuvaiheen tukea.
Yhteistyökumppaneiden kanssa tavataan säännöllisesti ja toimintaa kehitetään yhdessä.
Vauvamyönteiset toimintatavat vakiintuvat perheitä hoitavissa yksiköissä. Henkilöstöllä on yhteisesti sovitut toimintaohjeet ja säännölliset täydennyskoulutukset kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman mukaisesti. Hoidon jatkuvuus pystytään turvaamaan siirtymävaiheissa, muun muassa sairaalasta kotiutuessa ja varhaista vuorovaikutusta tukevan hoidon aloitus- ja arviointivaiheessa.
Toimintamallin mittareina käytetään hoidon saatavuutta, jatkuvuutta ja yhteistyön sujumista. Kehittämishankkeen aikana asiakkailta on kysytty palautetta ja seurattu käyntimääriä sekä asiakastyytyväisyyttä. Alla on kuvattu keskeiset tulokset asiakkaiden ja neuvolan työntekijöiden sekä organisaation näkökulmasta.
Miten asiakkaat kokevat palvelun, onko tarpeellista, saatiinko apua? Tuliko apu helposti ja oikeaan aikaan? Oliko apu riittävää ja tilanteeseen sopivaa? Hyötyivätkö riskiryhmät vertaistuesta? Palautetta pyydetään säännöllisesti asiakasperheiltä. Palautetta ja kotikäyntien määrää ja saatavuutta seurataan.
- Asiakaspalautteen perusteella perheet kokivat palvelun erittäin hyödyllisenä. He saivat kotikäynnin muutaman päivän sisällä kotiutumisesta tai ongelman ilmetessä. Kotikäynnillä tapahtuva ohjaus koettiin perhelähtöisenä ja vaikuttavana. Sen koettiin tukevan koko perheen jaksamista ja hyvinvointia.
- Hankkeen aikana asiakaskontakteja/kotikäyntejä oli 1642 ( elokuu-22- marraskuu -24).
- Vertaistukiryhmistä annettiin positiivista palautetta ja niitä pidettiin tärkeinä. Kaikki ryhmäläiset toivoivat toista tapaamista vauvojen synnyttyä.
- Hankkeen aikana vertaisryhmiä pidettiin 12, joissa osallistujia oli x määrä.
Miten neuvolan terveydenhoitajat kokevat asian? Helpottiko omaa työtä? Vähensikö kiirettä, saatiinko tukea omaan työhön? Oliko helppoa ohjata palveluun? Toimiko yhteistyö? Saatiinko kehittää omaa osaamista? Palaute neuvolan työntekijöiltä.
- Terveydenhoitajat olivat tyytyväisiä, kun saatiin tukea omaan työhön ja pystyttiin tarjoamaan apua perheille, kun omat resurssit eivät riittäneet. Kotikäynnit nähtiin tarpeellisina ja perheiden voimavaroja vahvistavina. Ryhmätoiminta nähtiin hyödyllisenä ja sitä toivottiin lisää riskiryhmille, kuten maahanmuuttajille ja monikkoperheille. Myös imetykseen liittyvää koulutusta toivottiin.
Miten näkyi lastensairaalan/synnytysosaston/ päivystyksen/vauvatiimin työssä? Osattiinko ohjata perheitä palveluun? Oliko palvelulle kysyntää? Onnistuttiinko lisäämään yhteistyötä ja vauvamyönteisiä hoitokäytänteitä?
- Säännölliset palaverit vauvamyönteisyystyöryhmän kanssa käynnistettiin uudelleen koronan jälkeen ja kehittämistyötä vauvamyönteisyyden eteen jatketaan
- Alueen vauva-ja perhemyönteisyysohjelma päivitettiin yhdessä sairaalan imetyskouluttajien kanssa
- Imetyskortti otettiin käyttöön
- Henkilöstölle on suunniteltu täydennyskoulutus, joka oli tarkoitus toteuttaa loppuvuodesta -24, mutta useiden muiden koulutusten vuoksi se siirtyi toteutettavaksi ensi vuoden puolella.
- Vauvatiimin kanssa sovittiin yhteistyöpalaverit kahdesti vuodessa ja tarvittaessa useammin.
Jatkossa seurataan neuvolan vauva- ja perhemyönteisyysohjelman toteutumista neuvolan itsearviointityökalun avulla.
Toimintamallia lähdettiin pilotoimaan tarjoamalla perheille kotikäyntejä matalalla kynnyksellä neuvolasta tai sairaalasta, jos tarvetta lisätuelle ilmeni. Neuvolan terveydenhoitajat informoivat vanhempia jo raskauden aikana kotikäyntimallista ja mahdollisuudesta saada useampia kotikäyntejä vauvan syntymän jälkeen, jos he kokevat siihen tarvetta tai imetykseen, vauvan ravitsemukseen tai hoitoon tulee haasteita. Toisena kehittämiskohteena oli neuvolan kotikäynnin järjestyminen viikon sisällä sairaalasta kotiutumisesta kaikille neuvolan asiakkaille. Imetyskouluttajan ajanvarauskirjalle ei varattu määräaikaistarkastuksia, vaan siihen jätettiin aikaa myös kiireellisille varauksille.
Vertaistukiryhmiä järjestettiin imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville. Raskaana olevien ryhmissä keskityttiin terveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Vertaistuen avulla jaettiin kokemuksia ja kannustettiin äitejä terveyttä edistäviin valintoihin. Ryhmille tarjottiin mahdollisuutta tavata vielä toisen kerran vauvojen synnyttyä.
Jatkossa hankeajan jälkeen ja toiminnan juurtuessa neuvoloiden perustyöhön, palvelua kehitetään yhdessä neuvolan työntekijöiden kanssa. Toiminnasta viestitään asiakaskäynneillä ja nettisivuilla. Yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa pidetään yllä yhteisissä palavereissa ja koulutuspäivissä. Vauvamyönteisyyttä edistetään yhdessä.
Asiakkailta kerätään säännöllisesti palautetta ja kysytään toiveita. Asiakkaiden toiveita kuunnellaan ja mallia muokataan tarpeen mukaan. Vertaisryhmätoimintaa kehitetään kysynnän ja tarpeiden mukaan.
Kohderyhmänä on neuvolan asiakkaat; raskaana olevat perheet sekä kaikki vauvaperheet, jotka tarvitsevat vahvempaa ohjausta ja tukea imetykseen, vauvan hoitoon, varhaiseen vuorovaikutukseen tai vanhemmuuteen. Perheet voivat hakea apua itse tai ohjautuvat palveluun ammattilaisten kautta. Omahoidon viestillä asiakkaat saavat yhteyden neuvolan imetystukeen. Imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville järjestetään vertaistukiryhmiä raskauden aikana.
Terveydenhoitajat saavat tukea työlleen ja mahdollisuuden konsultaatioon ja koulutuksiin.
Asiakaspalautetta pyydetään säännöllisesti ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Ideana oli kehittää neuvolan toimintaa vastaamaan paremmin perheiden varhaisen tuen tarpeisiin sekä lisätä henkilöstön osaamista varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen tukemiseen. Haluttiin mahdollistaa kotikäynnit perheille nopealla aikataululla perheiden tarpeiden mukaisesti. Samalla oli tarkoitus lisätä yhteistyötä muiden perheitä hoitavien tahojen kanssa sekä madaltaa kynnystä hakea apua.
Mahdollistetaan neuvolan asiakkaille yksilöllinen ja laadukas tuki vauvan hoidon tai vanhemmuuden haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasautuvat. Vanhemmuutta ja varhaista kiintymyssuhdetta tuetaan raskaudesta lähtien ja heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Imetystä tuetaan vanhempien toiveiden mukaisesti. Tuki ja ohjaus on vauvantahtista, omassa kotiympäristössä tapahtuvaa matalan kynnyksen tukea.
Perheet ovat ottaneet palvelun hyvin vastaan. He ovat kuvanneet sen helpottaneen stressiä ja antaneet hyvää palautetta nopeasti järjestyneestä avusta sekä työntekijän asiantuntijuudesta ja perhelähtöisestä työskentelytavasta. Asiakaspalautteiden pohjalta kotikäyntejä on perheen tarpeen mukaan järjestetty useampia, 1-5 tilanteesta riippuen. Ryhmätoimintaa toivottiin ja sitä lähdettiin kokeilemaan imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville raskaana oleville ja heidän vauvoilleen. Vertaistukiryhmistä on tullut hyvää palautetta. Asiakaspalautteen pohjalta on myös saatu työntekijän loman ajoille sijainen, jolloin palvelua pystytään tarjoamaan myös kesällä. Neuvolaan on koulutettu lisää imetyskouluttajia, jotta palvelun jatkuvuus saadaan turvattua.
Mallia lähdettiin pilotoimaan sillä ajatuksella, että imetysohjaukselle ja perheiden varhaiselle tuelle on suurempi tarve, mihin neuvolan normaalilla toiminnalla pystytään vastaamaan. Tarjottiin kotikäyntejä perheille, jotka kokivat imetykseen, vauvan hoitoon, vauvan itkuisuuteen tai vauvan kasvuun liittyviä haasteita. Myös vanhemmuuden haasteissa tai psyykkisen tuen tarpeissa ammattilaiset saivat varata kotikäynnin työntekijän kirjalle. Nopeasti käynnit lisääntyivät ja tuen tarve tuli ilmeiseksi. Toisena kokeilun kohteena oli painokontrollit, jotka mahdollistuivat nopealla aikataululla synnytyksestä kotiutumisen jälkeen. Myös sairaalasta pystyi varata kotikäynnin suoraan työntekijän kirjalle, jos perheen kotiutuessa nähtiin sille tarvetta. Näiden lisäksi neuvolasta pystyi varaamaan tavallisen kotikäynnin, jos itsellä ei ollut antaa aikaa viikon sisään perheen kotiutumisesta.
Seuraavaksi kehittämiskohteeksi otettiin imetyksen onnistumisen kannalta riskiryhmään kuuluvat raskausdiabeetikot, joilla tutkimusten mukaan maidonnousu saattaa viivästyä ja siten imetyksen aloittaminen vaikeutua. Heille aloitettiin vertaistukiryhmät loppuraskaudessa, jossa kiinnitettiin huomiota ongelmien ennaltaehkäisyyn ja perheen hyvinvoinnin tukemiseen. Ryhmät kokoontuivat vielä toisen kerran vauvojen syntymän jälkeen, jolloin kokemuksia jaettiin ja äitejä motivoitiin terveyttä edistäviin valintoihin jatkossa. Nämä ryhmät koettiin tärkeiksi niin asiakkaiden kuin terveydenhoitajien mielestä. Ryhmätoimintaa toivottiin lisää ja myös monikkoperheille järjestettiin imetysohjausryhmä. Seuraavana toiveena terveydenhoitajat esittivät englanninkielisen ryhmän.
Lisäksi mukana on ollut henkilöstön imetyskoulutusten suunnittelua ja toteutus vuoden -24 -25 aikana. Imetyskortti on otettu käyttöön ja alueen vauva-ja perhemyönteisyysohjelma päivitetty yhdessä sairaalan imetyskouluttajien kanssa.
Imetyskouluttajia on koulutettu neuvolaan lisää ja tavoitteena on heistä muodostuva tiimi, jolla palvelun haavoittuvuutta vähennetään ja turvataan yhdenvertainen tuki koko hyvinvointialueelle. Palvelua tarjotaan suomen, ruotsin ja englannin kielellä.
Vauvatiimin kanssa on sovittu yhteistyöstä, jos perheellä on vauvan perustarpeisiin liittyviä haasteita. Sovittiin myös mahdollisuudesta yhteiseen arviointikäyntiin perheen kotona. Jatkossa pidetään yhteistyöpalaveri kahdesti vuodessa ja muutoin tarpeen mukaan.
Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden kanssa on pidetty yhteistyöpalaveri, jossa on esitelty toimintamalli ja kartoitettu sieltä nousevia koulutustarpeita. Toiveita tuli vauvan nukkumiseen, varhaiseen vuovaikutukseen ja imetykseen liittyen. Näiden pohjalta on tarkoitus suunnitella koulutusta.
Resurssi on otettava neuvolan olemassa olevista resursseista, joka on mahdollista, koska toiminta tukee terveydenhoitajien työtä ja ammatillista osaamista sekä mahdollistaa yhdenvertaisen tuen koko hyvinvointialueelle.
Tavoitteena on vauvamyönteinen neuvola, josta saa tukea ja ohjausta helposti ja nopeasti imetykseen, vauvan hoitoon ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa. Perhemyönteinen ohjaus tukee ja vahvistaa vanhemmuutta , huomioi perheiden yksilölliset tarpeet, toiveet, kulttuurin ja voimavarat. Ohjausta on mahdollista saada kotikäynneillä tai vastaanotolla neuvolassa joko raskausaikana tai vauvan/vauvojen synnyttyä. Koko perhe otetaan mukaan ohjaukseen.
Toisena tavoitteena on madaltaa kynnystä avun hakemiseen ja sitä kautta lisätä perheiden jaksamista ja hyvinvointia sekä turvata imetyksen jatkuminen alun haasteista huolimatta. Myös perheet, joissa imetys ei onnistu, voivat tarvita ohjausta ja tukea vauvatahtiseen pulloruokintaan sekä hyvään vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Kuormittuneet perheet saavat avun kotiin, jolloin sitä on helpompi ottaa vastaan.
Kolmantena tavoitteena on mahdollistaa vertaistuki imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville ja kohdentaa heille ennaltaehkäisevää ohjausta ja tukea.
Neljäs tavoite on yhteistyön lisääminen neuvolan ja sairaalan välillä sekä vauvamyönteisten hoitokäytänteiden ja toimintatapojen käyttöönotto hyvinvointialueella.
Viides tavoite on henkilöstön osaamisen kehittäminen jatkuvilla koulutuksilla ja sitä kautta yhdenvertaisuuden lisääntyminen perheiden ohjauksessa ja tuessa.
Kuudes tavoite on vähentää raskaampien palveluiden tarvetta panostamalla ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen.
Toiminta on saanut erittäin paljon positiivista palautetta asiakkailta, nimenomaan konkreettinen ohjaus perheen kotona omassa kotiympäristössä on koettu hyväksi. Neuvolan tuki on suurelle osalle asiakkaista riittävä, mutta myös tällaiselle varhaiselle kotiin vietävälle tuelle on tarvetta. Useat asiakkaat olisivat kaivanneet tällaista tukea jo edellisen vauvan kohdalla ja monesti vanhemmilla on paljon kysymyksiä vauvan hoitoon ja käytännön asioihin liittyen. Vastasyntyneen painon kehitykseen ja itkuisuuteen liittyvissä ongelmissa on tärkeä, että perustasolla on ohjattu oikeisiin imetysasentoihin ja imuotteeseen ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Usein vauvan vatsavaivoja tai pulauttelua voidaan helpottaa ohjaamalla vanhemmille oikeanlaisia imetysasentoja tai vauvantahtista pulloruokintaa. Usein perheet tarvitsevat keinoja itkuisen vauvan rauhoitteluun ja käsittelyyn. Vauvan nukkuminen ja päivärytmi ovat myös asioita, jotka nousevat usein esille ohjaustilanteissa. Kotona tapahtuva ohjaus on luontevaa ja siellä pystyy huomioimaan myös ympäristön. Useimmiten myös perheen muut jäsenet ovat paikalla ohjaustilanteissa. Kiireetön ilmapiiri luo hyvät edellytykset puhua vaikeistakin asioista luottamuksellisesti. Vauvan kasvaessa tarpeet muuttuvat ja joskus vanhemmat kaipaavat myös näihin tilanteisiin ohjausta ja tukea.
Terveydenhoitajien mielestä malli tukee heidän työtään ja on loistava apu arjen kiireiden keskellä. Sen koettiin helpottavan oman työn kuormitusta ja painetta luomalla mahdollisuuden ohjata perhe eteenpäin, jos oma ajanvarauskirja on täynnä tai perheen tuen tarve on suurempi. Myös koulutusta pidettiin tärkeänä.
Yhteistyön kehittäminen on haastavaa, koska resursseja yhteisiin tapaamisiin on niukasti. Toimintakulttuurin muuttaminen vaatii säännöllistä yhteydenpitoa ja johdon tukea sekä jatkuvaa toiminnan seurantaa. Vauvamyönteisten toimintatapojen omaksuminen osaksi jokapäiväistä työtä vaatii koulutusta ja vuorovaikutusta, jotta kaikki saadaan mukaan muutokseen ja yhteistyön merkitys ymmärretään.
Informoinnista huolimatta kaikki vanhemmat eivät olleet kuulleet toiminnasta, eivätkä olleet saaneet apua tarpeeksi ajoissa. Toisaalta suomalaisessa kulttuurissa sinnitellään vaikeuksien kanssa mahdollisimman pitkään ja avun hakeminen saattaa olla vaikeaa.
Toimintamallin avulla vauvaperheet saavat vahvempaa tukea peruspalveluista matalalla kynnyksellä. Käynnit sisältävät yksilöllistä ohjausta ja tukea perheille vauvan ravitsemukseen, imetyksen haasteisiin, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen. Se mahdollistaa vauvan painon seurannan ja siihen liittyvän ohjauksen muutaman päivän sisällä yhteydenotosta. Tuki on perheen tarpeista lähtevää, vuorovaikutteista ohjausta perheen omassa kotiympäristössä ja toimii neuvolan normaalin toiminnan tukena.
Lisäksi toimintaan liittyy vauvamyönteisten hoitokäytänteiden edistäminen ja yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstön koulutusten suunnittelu ja toteutus yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Toimiva yhteistyö näkyy asiakkaille hoidon jatkuvuutena ja toisiaan tukevina sujuvina palveluina.
Kuva
Toimintaa on kehitetty avoimesti ja yhteistyössä perheiden kanssa toimivien tahojen kanssa. Toiminnan kehittämisessä on hyödynnetty asiakkailta ja henkilöstöltä saatuja kehittämisideoita. Kehittämisehdotuksia on otettu kokeiluun ja toimivat ideat käyttöön. Palautekyselyt on tehty sekä asiakkaille että neuvolan terveydenhoitajille.
Jatkossa toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti asiakkaita ja ammattilaisia. Yhteistyötä perheiden kanssa toimivien ammattilaisten välillä lisätään ja tehdään siitä joustavaa ja jatkuvaa.
Resurssit voi olla mahdollista ottaa neuvolan käytössä olevista resursseista, koska toiminta tukee terveydenhoitajien työtä. Nopealla aikataululla mahdollistuvat kotikäynnit vähentävät terveydenhoitajien työpainetta ja lisäävät palveluiden yhdenvertaisuutta. Henkilöstön koulutusten myötä myös terveydenhoitajien oma ammatillinen osaaminen vahvistuu.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite koostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kahdeksasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Yhden henkilön työpanos riittää toiminnan pyörittämiseen, mutta tiimissä on hyvä olla useampi työntekijä, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan turvata ja palvelua pystytään tarjoamaan myös lomien aikana.
Perheet ovat saaneet kotikäynnin viikon sisällä yhteydenotosta. Kynnys avun pyytämiseen on madaltunut, kun palvelua on tarjottu matalalla kynnyksellä neuvolasta. Hoidon jatkuvuus sairaalasta kotiutuessa on turvattu, jos omasta neuvolasta ei kotikäynti ole järjestynyt.
Imetyksen haasteissa kotikäynti on järjestynyt nopeasti, jolloin perheet ovat kokeneet saaneensa apua ja tukea, jota tarvitsivat. Palaute kotikäynneistä on ollut todella positiivista ja asiakastyytyväisyys on lisääntynyt.
Hoidon saatavuus on parantunut ja asiakkaita on ohjautunut palveluun sekä neuvolan että sairaalan eri yksiköiden ja lapsiperheiden kotipalvelun kautta. Asiakkaat ovat löytäneet omahoidon viestillä yhteyden suoraan neuvolan imetystukeen. Vertaistukiryhmiä toivottiin ja niitä on järjestetty imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville. Palaute sekä asiakkailta että terveydenhoitajilta on ollut positiivista.
Terveydenhoitajat ovat saaneet tukea omalle työlleen ja mahdollisuuden konsultaatioon ja kotikäyntiin perheille, joilla on haasteita vauvan ravitsemukseen, varhaiseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ta jaksamiseen liittyen.
Yhteistyö perheiden kanssa toimivien ammattilaisten kanssa on lisääntynyt ja kynnys yhteydenottoon on madaltunut.