| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintamallilla innostetaan eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä edistämään omaa hyvinvointiaan luonnossa liikkumalla. Toimintamallia voidaan hyödyntää erilaisten ryhmien kanssa ja räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaksi. Nuotiopiiri-hankkeessa toimintamallia on toteutettu ikäihmisille, etsivän nuorisotyön asiakkaille ja maahanmuuttajataustaisille ihmisille.

Luonnon merkitys hyvinvoinnin kannalta on merkittävä. Liikkuminen epätasaisessa maastossa, jossa on korkeuseroja kehittää lihaskuntoa, tasa-painoa ja hapenottokykyä. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu kohentaa mielialaa ja helpottaa stressiä sekä arjen huolia. Lisäksi ryhmätoimintaan osallistuminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää sosiaalista hyvinvointia. Luonnossa pystyy harrastamaan monipuolisesesti riippumatta taloudellisesta tilanteesta tai vuoden ajasta. Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta, osaamista tai uskallusta lähteä liikkumaan itsenäisesti luontoon, jonka vuoksi on tärkeää järjestää ohjattua luontotoimintaa. Vuoden 2020 aikana kiinnostus luonnossa liikkumiseen heräsi myös kansallisella tasolla COVID-19 pandemian myötä.

Luonnolla on ollut aina merkittävä asema suomalaisessa kulttuurissa. Pohjoismaiset jokamiehenoikeudet ovat ainutlaatuisia etuuksia maailmassa, joita on tärkeää osata hyödyntää myös oikein. Monipuolinen luonnonvarojen hyödyntäminen ja kotimaisen luonnon puhtauden arvostaminen ovat kulttuurin ja ympäristön kannalta tärkeitä asioita.

Toiminta rakentuu asiakasryhmän tarpeiden ja mahdollisten rajoitteiden mukaan. Lisäksi suunnitteluun vaikuttaa myös ohjaajan tai yhteistyökumppanien toiminnalle asettamat tavoitteet, joita voi olla esimerkiksi ryhmän yhteistyötaitojen kehittäminen.

Luontotoiminnan suunnittelun tukena voi hyödyntää saksalaisen seikkailupedagogi Tom Senningerin mallia oppimisalueista. Mallin mukaan ihminen oppii toiminnasta parhaiten silloin, kun hän joutuu toimimaan epämukavuusalueellaan ja haastamaan itseään. Tarkoituksena on rakentaa elämys, joka ei ole psyykkisesti tai fyysisesti liian haasteellinen mutta kuitenkin haastaa osallistujia jollain tavalla. Tämä auttaa herättämään kiinnostuksen luontotoimintaa kohtaan ja kiinnostus pidetään yllä tarjoamalla samanlaiset edellytykset toiminnalle myös jatkossa. Ohjaustilanteesta luodaan sellainen, että osallistuja kokee toiminnan turvalliseksi ja voi luottaa ohjaajan ammattitaitoon. Näin luottamus ja innostus toimintaan säilytetään vaikka ohjattava joutuisikin toimimaan epämukavuusalueellaan. Luonnossa tapahtuvaa toimintaa voi olla esimerkiksi kalastus, linturetket, laavuretket, luontopolut, marja- ja sieniretket, lumikenkäily ja pilkkiminen. Yksinkertaisimmillaan ohjelmassa voi olla esimerkiksi retki lähilaavulle, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen on päätavoitteena. Toimintaa voidaan tarvittaessa järjestää myös sisätiloissa, jolloin luonnosta pääsee nauttimaan myös sellaiset henkilöt, joiden ei ole mahdollista syystä tai toisesta lähteä maastoon. Askartelu luonnon materiaaleista, luontodokumentit, luennot, luonnon äänien kuuntelu tai vierailut luontomuseoihin ovat esimerkkejä sisällä toteutettavasta luontotoiminnasta.

Tom Senningerin malli oppimisalueista. Sisältä ulos mukavuusalue, epämukavuusalue, paniikkialue

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat yhteiskunnallisesti puhuttavia aiheita. Nuoret, maahanmuuttajataustaiset ja ikäihmiset näkyvät näissä tilastoissa korostetusti. Luonto tarjoaa toimintaympäristönä kohtaamispaikan eri taustoista tuleville ihmisille, missä osallistujilta edellytetään aktiivisuutta, vuorovaikutusta ja toisten huomioon ottamista. Osallistuja luo ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja muihin ihmisiin osallistumalla säännöllisesti ryhmätoimintaan. Nuotion äärellä istuminen luontotoiminnan lomassa saa myös usein ihmiset avoimemmiksi ja heitä on helpompi lähestyä. Näin ohjaajan ja ohjattavan välinen keskusteluyhteys voi kehittyä uudella tavalla.

Ikäihmisten kohdalla on tärkeää kiinnittää huomiota fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen säännöllisen ja monipuolisen liikunnan avulla. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto ovat edellytys itsenäiseen ja omatoimiseen arkeen. Nuorten osalta fyysisen kunnon heikentyminen puhuttaa yhteiskunnallisesti ja tämä näkyy esimerkiksi varusmiesten heikentyneissä kuntotestituloksissa.

Suomalaisessa kulttuurissa metsä ja luonto ovat merkityksellisiä. On tärkeää, että ihmiset osaavat hyödyntää luonnonvaroja ja ymmärtävät luonnon tarjoamat terveysvaikutukset. Myös maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on tärkeää, että he oppivat tuntemaan suomalaisen luonnon ja sen merkityksen yhteiskunnassa. Lisäksi integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan tukee yhteiset kokemukset kantaväestön kanssa.

Tavoiteltu muutos

Hankkeessa ensisijaisena tavoitteena on herättää kiinnostus luontoharrastukseen ja siirtää harrastus osaksi osallistujien päivittäistä elämää. Lisäksi tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, pitää yllä yleistä toimintakykyä, auttaa sosiaalisten suhteiden luomisessa sekä opettaa luonnonvarojen hyödyntämistä.

Maahanmuuttajien osalta lisätavoitteena on tutustuttaa kohderyhmä paremmin suomalaiseen luontoon ja kieleen. Sanasto ja kielitaito kehittyvät usein käytännön kokemusten kautta, kun osallistuja käyttää suomen kieltä ryhmässä toimiessaan. Toiminnan tarkoituksena on myös luoda edellytyksiä kulttuuriseen kohtaamiseen sekä molemmin puolisen ymmärryksen lisäämiseen.

On tärkeää, että ihmiset oppivat tunnistamaan piileviä voimavaroja. Haasteellisessa ja vieraassa toimintaympäristössä luodaan edellytykset oppia uusia asioita omasta itsestään sekä muista ihmisistä. Tällaiseen muutokseen pyritään suunnittelemalla mahdollisimman monipuolista toimintaa.

Lisäksi tavoitteena on tarjota mahdollisuus ylisukupolviselle kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle. Tällainen toiminta tukee erilaisuuden ymmärtämistä, yhteisöllisyyttä sekä tietojen ja taitojen siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Muutoksen mittaaminen

Muutoksen mittaaminen perustuu ohjattavien omiin kokemuksiin toiminnan vaikuttavuudesta. Toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kannalta on tärkeää kerätä osallistujilta säännöllisesti palautetta suullisesti sekä kirjallisesti. Nuotiopiirissä retkillä oli mukana retkipäiväkirja, johon osallistujat saivat kirjoittaa vapaasti retkistä tai toiveista tulevia retkien osalta. Lisäksi Nuotiopiiri-hankkeen aikana järjestettiin kuukausittain noin tunnin mittainen reflektiotapaaminen, jossa katseltiin kuvia edeltävän kuukauden retkiltä ja keskusteltiin niiden sisällöstä.

Nuotiopiiri-hankkeessa järjestettiin vuosittain asiakaskysely, jossa kysymykset perustuivat asiakkaiden omiin kokemukseen toiminnan vaikutuksista. Tärkeimpiä kysymyksinä toiminnan vaikutuksista olivat:

1. Toimintaan osallistuminen on lisännyt kiinnostustani luontoharrastuksia kohtaan?
2. Toimintaa osallistuminen on lisännyt omatoimista luonnossa liikkumistani?
3. Toiminnan kautta olen saanut uusia ideoita ja oppinut hyödyntämään luonnonvaroja?
4. Toimintaan osallistuminen on vaikuttanut myönteisesti fyysiseen terveyteeni?
5. Toimintaan osallistuminen on vaikuttanut myönteisesti henkiseen terveyteeni?
6. Olen saanut uusia ystäviä toiminnan kautta?

Kysymyksiin annettiin viisi vastausvaihtoehtoa: Täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, en osaa sanoa, osittain eri mieltä sekä täysin eri mieltä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hankkeen pääasiallisia kohderyhmiä on kolme: maahanmuuttajataustaiset henkilöt, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä ikäihmiset. Osallistujat vaikuttavat ohjelmaan tuomalla esiin omia toiveitaan ja ajatuksiaan retkien yhteydessä tai osallistumalla kuukausittain yhteiseen suunnitteluhetkeen. Näin toiminnasta pyritään tekemään osallistujien näköistä ja samalla heidän tietojaan ja taitojaan päästään hyödyntämään. Retkillä mukana kulkee myös retkikirja, jonne asiakkaat voivat kirjoittaa palautetta.

Maahanmuuttajataustaisten ihmisten syrjäytymisriski selittyy paljon kielitaidottomuudella sekä puutteellisella tai tunnustamattomalla koulutustaustalla. Ilman koulutusta Suomessa työllistyminen on haasteellista ja heikko kielitaito vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden luomista kantaväestöön. Näistä syistä maahanmuuttajataustaisella henkilöllä on riski sulkeutua omaan yhteisöönsä. Kotoutuminen vieraaseen maahan on raskas prosessi ja kokemustausta voi vaikuttaa kykyyn integroitua yhteiskuntaan. Myös erilaiset ahdistuksen ja masennuksen oireet ovat hyvin yleisiä maahanmuuttajien keskuudessa. Luontotoiminnan kautta saadut kohtaamiset kantaväestön kanssa kehittävät kielitaitoa ja molemmin puolista kulttuuriymmärrystä sekä auttavat rakentamaan sosiaalisia suhteita kantaväestön kanssa.

Syrjäytymisvaarassa olevat tai jo syrjäytyneet nuoret tavoitetaan parhaiten heidän kanssaan jo työskentelevien tahojen, kuten etsivän nuorisotyön kautta. Nuorten syrjäytymiselle voi olla monia erilaisia syitä kuten taustatekijät, heikko tukiverkosto tai huono itsetunto. Syrjäytyminen on yhteiskunnallisesti merkittävä haaste, johon pitää pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Luontotoiminnan kautta nuoret pääsevät vahvistamaan sosiaalisia taitojaan ja harjoittelemaan vastuunottoa. Onnistumisen kokemuksilla nuoren itseluottamus ja itsetuntemus kehittyy. Lisäksi he voivat löytää itsestään piileviä voimavaroja ja vahvistaa niitä. Luonnossa tapahtuvalla toiminnalla voidaan myös avata lukkoja ja saada parempi keskusteluyhteys nuoren kanssa. Istuskelu yhteisen nuotiotulen äärellä on rentouttavaa ja ihmisiä lähentävää.

Ikäihmisten keskuudessa haasteena ovat yksinäisyys ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon, ettei toiminta ole fyysisesti liian rasittavaa, sillä palautumien fyysisestä rasituksesta on hitaampaa. Yksinäisyys voi johtaa syrjäytymiseen ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa onkin merkittävä syy toimintaan osallistumiselle. Välillä toiminta voi painottua pelkästään sosiaaliseen hyvinvointiin esimerkiksi yhteisellä nokipannuretkellä lähilaavulle. Tällaisilla retkillä aikaa ja voimia jää enemmän keskustelulle ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiselle. Ikäihmisillä voi olla myös hyvä tietotaito luonnosta, jolloin heitä voi rohkaista vapaaehtoisohjaajuuteen. Näin tuetaan heidän osallisuuttaan ja samalla heille voidaan tarjota myös merkityksellisyyden kokemuksia sekä hyödyntää heidän taitojaan muiden kohderyhmien kanssa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Luonto on terveyttä ja hyvinvointia tukeva voimavara. Luonnossa liikkuminen kehittää kestävyyttä, tasapainoa ja hapenottokykyä. Fyysisten vaikutusten lisäksi luonnossa oleskelulla on vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin. Luontotoiminnan on todettu muun muassa lievittävän stressiä ja parantavan yleistä mielialaa. Ohjattu luontotoiminta tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, mikä tukee sosiaalista hyvinvointia. Ryhmätoiminnasta saadaan helpotusta yksinäisyyteen, lisätään yhteenkuuluvuuden tunnetta, harjoitetaan sosiaalisia taitoja ja opitaan erilaisuudesta. Lisäksi toiminnan kautta pääsee tutustumaan uusiin samanhenkisiin ihmisiin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminta voi olla ohjaajan toteuttamaa tai siinä voidaan hyödyntää vapaaehtoisia. Vaativammat ja pidemmät retket on hyvä järjestää kuintenkin niin, että päävastuu on toimintaa järjestävällä taholla. Pienemmät tai lyhyemmät retket voidaan järjestää kuitenkin vapaaehtoisen ohjaamana. Pidemmillä retkillä ohjaajalta vaaditaan ryhmäpedagogiikan tuntemista, jotta ryhmän toiminta ja turvallisuus erilaisissa tilanteissa on ohjaajan hallinnassa. Asiakkaiden tavoittamisen ja toiminnan järjestämisen kannalta on hyvä tuntea paikallinen palvelutarjonta ja moniammatillinen verkosto. Verkoston avulla on myös helpompaa löytää toimintaan tarvittavia välineitä lainaksi tai vuokralle. Lisäksi ohjaajalla on hyvä olla perustuntemus luonnosta sekä kokemusta erilaisista luontokohteista ja -toiminnoista. Näin ohjaaja on helpompi järjestää itse toimintaa sekä tarjota vapaaehtoisohjaajalle riittävä tuki.

Aktiivisesti toimintaan osallistuvia innostetaan vapaaehtoisohjaajiksi. Heille annettavaa vastuuta voi kasvattaa vähän kerrallaan, jotta ohjaajuus ei käy liian raskaaksi ja kuormittavaksi.

Nuotiopiiri-hankeessa on tehty kumppanuussopimukset yhteistyötahojen kanssa. Sopimuksissa määritellään molempien osapuolten roolit ja tehtävät. Nuotiopiirissä yhteistyötä on tehty Mikkelin kaupungin etsivän nuorisotyön, monikulttuurisuuskeskus Mimosan ja Mikkelin maahanmuuttopalveluiden kanssa. Näiden eri toimijoiden kanssa tehdyillä kumppanuusopimuksilla rakennetaan mahdollisuus eri kulttuurien ja sukupolvien väliseen kohtaamiseen luontotoiminnan avulla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Eri kohderyhmien kanssa toiminta on pyrittävä suunnittelemaan ryhmän kokemustaso, fyysinen ja henkinen kunto sekä kokemustausta huomioiden. Onnistuneen luontoelämyksen tarjoaminen ei tarvitse olla suuri seikkailu, vaan välillä elämykseen riittää pienetkin asiat. Toiminta on silloin parhaimmillaan, kun se tarjoaa sopivasti uutta ja haasteellisuutta. Tällainen toiminta myös säilyttää osallistujien mielenkiinnon ja tarjoaa heille mahdollisuuden uuden oppimiseen. Osallistujien joukosta on myös hyvä tunnistaa luonto-osaaminen ja tarjota heille vastuuta vapaaehtoisohjaajana. Näin ohjaaja, vapaaehtoinen ja osallistuja saavat kaikki parhaan hyödyn toiminnasta.

Toimintaa voidaan järjestää lähiluontoalueilla, joihin ei tarvitse kuljetusta. Yleensä kuitenkin pidemmät retket esimerkiksi kansallispuistoihin ja muihin kauempana sijaitseviin luontokohteisiin vaatii kuljetuksen. Nuotiopiiri-hankkeella on ollut käytössään 9-paikkainen leasing tila-auto kulkemisen helpottumiseksi.

Luonnossa toiminnan järjestämiseen liittyy aina riskejä, eikä apu ole useinkaan välittömässä läheisyydessä. Tästä syystä toiminnassa olisi hyvä olla aina mukana EA-taitoinen henkilö ja ensiapuvälineet. Lisäksi hätätilanteiden varalta on varauduttava siihen, että puhelimessa ei ole kenttää. Vaativampia retkiä varten toiminnan järjestäjän olisi hyvä laatia aina myös turvallisuussuunnitelma ja riskianalyysi, jotka helpottavat onnettomuuksiin varautumista ja ennakointia. Osallistujien on myös hyvä tietää ovatko he toiminnan järjestäjän vakuuttamia vai osallistuvatko he toimintaan omilla vakuutuksilla.

Suunniteltaessa toimintaa pidemmälle tulevaisuuteen, on syytä huomioida vaihtelevat sääolot. Esimerkiksi kovat sateet syksyllä voivat muokata metsätiet ajokelvottomaan kuntoon tai talvella lämmin jakso voi estää pilkkiretkelle lähtemisen jäätilanteen muuttuessa. Jokaiselle vuodenajalle onkin hyvä olla suunniteltuna varaohjelmaa, joka on helppo ottaa tarvittaessa käyttöön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Syksyllä 2020 toteutettiin ikäihmisille asiakaskysely Nuotiopiirin toimintaan osallistumisen koetuista vaikutuksista. Vastaajista 62 prosenttia oli iältään 63-79 -vuotiaita ja 24 prosenttia 80 tai yli. Loput vastaajista olivat alle 63-vuotiaita.

Toteutetussa kyselyissä 82 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että luontohankkeen ansiosta kiinnostus luontoharrastuksiin oli lisääntynyt ja 76 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että luontohanke oli lisännyt omatoimista liikkumista luonnossa. Lisäksi 70 prosenttia koki, että osallistumalla Nuotiopiiri-toimintaan heidän rohkeus ja luottamus luonnossa liikkumiseen oli ainakin jossain määrin lisääntynyt.

86 prosenttia vastaajista koki, että Nuotiopiirin toimintaan osallistuminen on vaikuttanut myönteisesti fyysiseen terveyteen ja 76 prosenttia koki fyysisen kunnon ja arjessa jaksamisen kohonneen toimintaan osallistumisen myötä. Vastaajista 87 prosenttia koki, että hanke oli vaikuttanut myönteisesti henkiseen terveyteen.

Kyselyn kohtaan, jossa esitettiin väittämä "Olen saanut Nuotiopiirissä uusia ystäviä", vastasi 23 prosenttia olevansa täysin samaa mieltä ja 49 prosenttia osittain samaa mieltä.

Nuotiopiiri: Matalan kynnyksen luontotoimintaa

Kuva