Perheiden parissa - Kummiperhetoiminta
Perheiden parissa -Kummiperhetoiminnassa Suomeen saapunut ukrainalainen perhe saa suomalaisen kummiperheen. Perheet tapaavat 1-4 kertaa/kk. Toiminnassa perhe pääsee osaksi tavallista arkea ja oppii kieltä. Toiminta tukee kaksisuuntaista kotoutumista.
Keväällä 2022 alkoi Ukrainassa sota. Tämän seurauksena tuhannet ukrainalaiset pakenivat kotimaastaan. Huhtikuun 2022 loppuun mennessä Suomeen oli saapunut vajaa 20000 pakolaista ja loppuvuonna Sisäministeriön mukaan Suomeen oli saapunut yli 47000 ukrainalaispakolaista. Saapuville pakolaisille haluttiin tarjota tukea ja Perheiden parissa kummiperhetoiminnan ideaa lähdettiin rakentamaan Diakonissalaitoksella jo aiemmin aloitetun kummiperhetoiminnan malliin pohjalta. Kummiperhetoiminnassa on 2016–21 kehitetty tuloksellinen, tehokas kotoutumista edistävä kansalaistoiminnan malli alaikäisenä turvapaikanhakijana yksin tulleille nuorille, jossa nuorille etsitään suomalaisia vapaaehtoisia kummiperheitä tai kummeja, joiden kanssa nuoret voisivat esim. kokea tavallista suomalaista arkea, saada turvallisia aikuisia omaan elämäänsä, oppia kieltä ja saada apuja omaan kotoutumiseensa uusien verkostojen kautta. Kummiperhetoiminnan mallia haluttiin kokeilla myös Suomeen saapuvien ukrainalaisten kohdalla niin, että se vastaisi tänne saapuvien profiiliin. Vuonna 2022 Suomeen saapui Ukrainasta paljon lapsiperheitä ja tästä syystä myös kummitoimintaa lähdettiin räätälöimään ensisijaisesti perheille. Malli sopii sovellettavaksi myös muille pakolaistaustaisille perheille.
Ukrainalaiset perheet ovat saaneet verkostoja, heidän kielitaitonsa on parantunut ja heidän osallisuudenkokemuksensa on vahvistunut. Perheiden lapset ovat saaneet ystäviä toisistaan, ja suomalaisten lasten toisen kulttuurin tuntemus on kasvanut. Kummiperheet kokevat toiminnan yhteiskunnallisesti merkittäväksi.
Seuranta palautekyselyillä ja kuulumissoitoilla.
Kohderyhmänä ovat olleet ukrainalaiset sotaa paenneet perheet. Hankkeessa on toiminut ukrainankielinen työntekijä ja tämä on ollut toiminnan kannalta oleellista. Ukrainankielinen työntekijä pystyi kartoittamaan asiakasryhmän tarpeita, toiveita, ajatuksia ja toiminnassa ilmenneitä haasteita heidän omalla äidinkielellänsä. Mahdollisuus keskustella omalla äidinkielellä lisäsi luottamusta ja auttoi rakentamaan toimintaa paremmin vastaamaan toiminnassa mukanaolevien tarpeita. Asiakasymmärrystä on kerrytetty haastattelemalla jokainen mukaan tuleva perhe kartoittamalla heidän tarpeensa ja toiveensa sekä soittamalla kuulumissoittoja toiminnan alkamisen jälkeen. Asiakkaat ovat osallistuneet myös toiminnan kehittämiseen palautelomakkeiden kautta. Osallisuutta on vahvistanut myös naisten osallistuminen toiminnan sisälle syntyneeseen naisten vertaisryhmään, Moni myös on osallistunut toiminnassa toteutettujen tapahtumien järjestelyihin.
Toimintamallissa yhdistetään suomalainen vapaaehtoinen perhe toimimaan arjen tukena ukrainalaiselle perheelle.
Jotta perheet voitiin yhdistää, eli mätsätä toisilleen, vaati se taustatiedon keräämistä perheiltä heidän toiveista ja haluista haastattelun keinoin. Ennen toimintaan mukaan lähtemistä hanketyöntekijät haastattelivat toimintaan mukaan haluavat ukrainalaiset ja suomalaiset perheet. Haastattelun jälkeen hanketyöntekijät yhdistävät toisilleen sopivat perheet toisilleen ja perheiden ensitapaamisessa olivat aina mukana hanketyöntekijät ja perheet. Ensitapaamisessa eli mätsissä perheet saivat myös kummiperheoppaan, jossa kerrottiin toiminnasta ja yhteisistä pelisäännöistä.
Ensitapaamisen jälkeen perheet tapasivat toisiaan itsenäisesti. Hanketyöntekijät soittivat toiminnan aloituksen jälkeen kuulumissoiton perheille (1-2kk toiminnan aloittamisesta).
Ukrainalaisten perheiden äideille syntyi tässä hankkeessa myös vertaisuuteen pohjautuva naisten ryhmä, joka kokoontui kertaviikkoisesti hankeen työtiloissa. Naiset pääsivät puhumaan ryhmässä omalla kielellään tunteista ja ajatuksistaan organisaatiossa työskentelevän ukrainalaisen yhteisötyöntekijän kanssa. Ryhmän aikana naisten lapsista huolehti hankkeen työntekijät tai vapaaehtoiset lapsenvahdit. Suomalaisille kummiperheille oli myös tarjolla kummipiirejä, joihin sai tulla keskustelemaan kummiudesta ja vapaaehtoisuudesta ja itseään pohdituttavista asioista.
Jotta toimintamalli toimisi hyvin, vaatii se minimissään 2 työntekijää. Ukrainalaisten perheiden haastattelu ja heidän kanssaan toimiminen on vaatinut ukrainaa puhuvan työntekijän. Vapaaehtoisia on tarvittu avuksi tapahtumiin ja naisten ryhmien kokoontumisiin lastehoitoavuksi. Valmennuksia ja perheiden tapaamisia varten on tarvittu toimitila ja työ kokonaisuudessaan on vaatinut perhe- ja pakolaistyön osaamista, yhteisötyöotetta sekä valmennuksellista ja koulutuksellista osaamista.
Aikataulujen sovittaminen perheiden kanssa on vaatinut paljon työaikaa (match-tilaisuuksien aikataulutus, haastattelujen sopiminen ja kotivalmennusten aikataulutus) sekä joustavuutta työntekijöiltä. Suurin osa vapaaehtoisten tapaamisista on tapahtunut ilta- ja viikonloppuaikaan.
Vapaaehtoisten valmennus haluttiin pitää kevyenä mutta informatiivisena jotta erilaisilla perheillä olisi mahdollisuus hypätä toimintaan mukaan matalalla kynnyksellä. Valmennus oli kestoltaan 2,5 tuntia ja sen vetämisessä oli mukana hanketyöntekijät, vierailevat puhujat (pakolaisen mielenterveyden teemasta puhui psykotraumatologian asiantuntija ja vapaaehtoinen kummiperhe kertoi kokemuksistaan kummiperheenä)
Toimintamallin prosessikuvaus, vapaaehtoisen kummiperheen matka Perheiden parissa kummiperheeksi:
- Vapaaehtoisen yhteydenotto hanketyöntekijään ja ilmoittautuminen kiinnostuksesta ryhtyä kummiksi
- Vapaaehtoinen saa pohdintatehtävän hanketyöntekijältä ennen valmennusta
- Valmennus kummeille
- Tehtäväpaketti kummeille valmennuksen jälkeen, työstö kotona lasten kanssa
- Haastattelu perheen kotona, koko perhe paikalla (tapaamisessa myös keskustelu valmennuksista annetuista tehtävistä sekä rikosrekisterin tarkastus aikuisilta)
- Hanketyöntekijät etsivät sopivan ystäväperheen kummiperheelle
- Sopiva perhe löytyy, kummiperhe ja ystäväperhe tapaavat hanketyöntekijöiden kanssa ensimmäisellä kerralla (match)ja tapaamisessa perheet tutustuvat toisiinsa
- Vapaaehtoistyö alkaa
- Hanketyöntekijät soittavat kuulumissoiton perheille toiminnan käynnistymisen jälkeen (n.1-2kk toiminnan aloituksesta)
Kuva
.png)
Hankkeessa kerättiin kesällä 2023 palautetta suomalaisilta kummiperheiltä ja heidän lapsiltaan sekä ukrainalaisilta perheiltä ja heidän lapsiltaan toimintaan liittyen. Ukrainalaisten palautteista nousi esiin, että toiminta nähtiin hyödyllisenä ja sillä oli positiivisia vaikutuksia perheiden arkeen. Myös suomalaiset perheet näkivät toiminnan mukavana ja mielekkäänä. Molemmat osapuolet nostivat esiin suurimpina haasteina yhteisen kielen puutteen (kommunikaatio) sekä yhteisen ajan sopimisen vaikeuden. Osa suomalaisista perheistä pohti, oliko ystävyys- tai kummisuhde ukrainalaisille tarpeellinen tuen muoto, sillä perheet tapasivat harvoin ja ystäväperhe oli niin kiireinen, että sopivaa aikaa oli vaikea löytää.
Haasteiden esiin nousemisen myötä hankkeessa pyrittiin käsittelemään valmennuksissa enemmän kommunikaatioon liittyvistä haasteista sekä keskustelemaan perheiden ensitapaamisella yhdessä perheiden kanssa kommunikaatiosta ja tapaamisaikojen sopimista.