Pitkäaikaistyöttömän ohjaus suun terveydenhuollon palveluihin

Toimintamallissa terveydenhoitaja otti suun terveyden puheeksi pitkäaikaistyöttömän terveystarkastuksessa ja asiakas ohjattiin terveystarkastuksesta suun terveydenhuollon palveluihin. 

Toimintaympäristö

Toimintamallia piloitoitiin Janakkalassa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksissa. Mikäli terveydenhoitaja totesi asiakkaan tarvitsevan kontaktin suun terveydenhuoltoon hän asiakkaan luvalla lähetti viestin suun terveydenhuollon ammattilaiselle. Suun terveydenhuolto kontaktoi asiakasta suoraan.

Työttömyyden on todettu olevan riskitekijä suun terveydelle ja ongelmat näkyvät erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla. 

Työttömät saattavat vähentää suun terveydenhuollon käyntejä palvelumaksujen takia. 
Työttömien on todettu käyvän epäsäännöllisemmin hammaslääkärin vastaanotolla ja hampaiden peseminen ei ole yhtä säännöllistä työssäkäyviin verrattuna.   

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työttömien terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Hyvinvointialueet ovat velvolisia järjestämään terveystarkastukset. Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyä, kuntoutustarpeita ja ohjataan tarvittaessa jatkopalveluihin.

Suun terveystarkastukset eivät kuulu työttömän terveystarkastus kokonaisuuteen ja ovat maksullisia. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ohjautuminen työttömien terveystarkastuksista suun terveydenhuoltoon on satunnaista. Pilotoimalla toimintamallia haluttiin kokeilla asiakkaiden ohjautumista palveluista toiseen ketterästi. 

 

Tavoiteltu muutos

Ammattilaiset helposti ohjaavat asiakasta ottamaan itse palveluihin yhteyttä, mutta pilotissa oli tarkoitus hoitaa asiakkaan kontakti ns. yhden yhteydenoton periaatteella. Asiakkaan ei tarvinnut ottaa yhteyttä suun terveydenhuoltoon vaan ammattilainen otti yhteyttä asiakkaaseen. Näin saatiin hoitoon ohjautuminen sujuvammaksi. 

Ratkaisun perusidea

Terveystarkastuskäynnillä kysyttiin suun terveyttä kartoittavat kysymykset, joidenka perusteella arvioitiin tarve ohjata asiakas suun terveydenhuoltoon. 

Milloin olet viimeksi käynyt suuhygienistillä tai hammaslääkärissä? Kuinka usein harjaat hampaasi? Herätteinä yli kolme vuotta edellisestä hoitokäynnistä suun terveydenhuollossa ja harjaus ei toteudu päivittäin. 

Mikäli ilmeni tarve ohjata asiakas suun terveydenhuollon palveluihin terveydenhoitaja laittoi viestin suun terveydenhuoltoon sovitulle ammattilaiselle. Hammaslääkäri kontaktoi asiakkaat soittamalla heille ja vastaanottoaika lähetettiin kirjeitse kotiin. Asiakkaista monet olivat pelkääviä, taloustilanne haasteellinen ja suun terveys asiakkaan mielestä hyvin huono, mikä aiheutti häpeää tilanteesta. Terveydenhoitaja kannusti asiakkaita suun terveydenhoitoon ja keskustelut hammaslääkärin kanssa puhelimitse ennen varsinaista vastaanottoa motivoi asiakkaita tulemaan vastaanotolle.

Pilottiin osallistuneilla pitkäaikastyöttömillä oli monenlaisia terveyshaasteita ja haasteita arjessa selvitymisessä. Hoitoon sitoutuminen oli osalla haasteellista ja hoidot jäivät osalla kesken.