Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma sisältää kuvauksen rakenteellisen sosiaalityön keinoista, resursoinnista ja koordinoinnista, aikatauluista sekä tiedon monikanavaisesta keräämisestä, julkaisemisesta ja hyödyntämisestä.
Oivalla ja ymmärrä
Rakenteellinen sosiaalityö määritellään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014 7 §), mutta sitä on toteutettu hyvin vaihtelevin tavoin eri alueilla. Rakenteellinen sosiaalityö toteutuu tällä hetkellä hajanaisesti myös Päijät-Hämeessä. Eri tahoilla tuotetaan jo nyt laadukasta tietoa, mutta haasteena on, että alueella jo nyt tehtävästä rakenteellisestä sosiaalityöstä ei ole kokonaiskuvaa, rakenteellisen sosiaalityön tietoa ei tuoteta riittävän monipuolisesti ja tietoa ei hyödynnetä systemaattisesti. Toimintaa olisi tärkeää myös koordinoida.
Rakenteellisen sosiaalityön avulla on huolehdittava, että sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskeva tieto välittyy ja sosiaalihuollon asiantuntemusta hyödynnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tietoa tarvitaan asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien palvelujen ja sosiaalihuollon vaikutuksista. (Shl 2014, 7§.) Kehittämistyön myötä tämän tiedon on tarkoitus olla jatkossa paremmin hyödynnettävissä hyvinvointialueen tietojohtamisessa ja kehittämisessä.
Rakenteellisen sosiaalityön vaihteleva toteuttaminen on vaikeuttanut myös kansallista kehittämistä sekä tiedon tuottamista ja systemaattista hyödyntämistä kansallisella tasolla. Sosiaalihuollon kehittämisohjelman tavoitteena onkin nyt vahvistaa kansallisesti jaettua ymmärrystä rakenteellisesta sosiaalityöstä sekä edistää rakenteellisessa sosiaalityössä muodostetun tiedon hyödyntämistä ja vaikuttavuutta. Päijät-Hämeessä toteutettava RRP-osaprojekti liittyy kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen tietotuotannon pilotoinnin ja kansallisesti kehitettävän rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan osalta. Tavoitteena on, että jatkossa Päijät-Hämeessä on kansalliseen mallipohjaan perustuva rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, jonka avulla rakenteellinen sosiaalityö toteutuu suunnitelmallisemmin ja koordinoidummin alueella.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä on mukana osaprojektissa olevan asiantuntijan ja Sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämispäällikön lisäksi eri tulosyksiköiden sosiaalityöntekijöistä koostuva kehittäjätyöryhmä. Työntekijöitä on lastensuojelusta, perhesosiaalityöstä, työikäisten ja ikääntyneiden palveluista, terveyssosiaalityöstä, vammaispalveluista, oppilashuollon kuraattoripalveluista, kehittämistyöstä. Mukana on myös potilas- ja sosiaaliasiavastaava. Lisäksi kehittämistyön tukena on sosiaalityön kehittämistyöryhmä, joka koostuu sosiaalipalvelujen tulosyksiköiden esihenkilöistä.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman sisältöjen työstämistä varten (kevät 2024) on nimetty erillinen rakenteellisen sosiaaltyön työryhmä, jossa on eri tulosyksiköistä sosiaalityöntekijöitä, johtavia sosiaalityöntekijöitä ja kuraattoreita sekä tulosyksikköpäällikkö. Työryhmän työskentelyn etenemistä esitellään säännöllisesti sosiaalipalvelujen johtoryhmissä, kehittämisryhmässä ja sosiaalipalvelujen esihenkilöiden tapaamisessa.
Kehittämistyön aluksi haluttiin saada kuva rakenteellisen sosiaalityön nykytilasta Päijät-Hämeessä: mitä tietoa Päijät-Hämeessä tuotetaan jo nyt eri palveluissa ja alueilla esimerkiksi erilaisten raporttien muodossa sekä millaista on indikaattorien ja tilastojen tuottama tieto. Tavoitteena on kehittää alueellisia ja paikallisia rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottamisen tapoja, joiden avulla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjaa.
Tavoitteena on, että jatkossa rakenteellisen sosiaalityön tietoa tuotetaan systemaattisesti, sitä pystytään hyödyntämään johtamisessa ja tieto on yhteismitallista sekä vertailukelpoista muiden hyvinvointialueiden kanssa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle laadittu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma sisältää tiedot resursoinnista, aikatauluista, tiedon monikanavaisesta keräämisestä, julkaisemisesta ja hyödyntämisestä sekä tiedolla vaikuttamisesta. Tavoitteena on, että ammattilaisten rakenteellisen sosiaalityön osaaminen on vahvistunut ja rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotanto juurtuu osaksi hyvinvointialueen toimintaa.
Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista, jatkokehittämistä ja osaamisen vahvistamista koordinoidaan jatkossa Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on laadittu Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle: kyllä/ei
Ammattilaisten rakenteellisen sosiaalityön osaamista on vahvistettu: toteutuneiden tilaisuuksien ja verkostojen määrä, tilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistuneiden määrä, viestintätoimet
Rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotanto juurtuu osaksi hyvinvointialueen toimintaa: säännöllinen osallistuminen sosiaalipalvelujen työntekijöiden kehittäjäryhmään, sosiaalipalvelujen kehittämisryhmään, johtoryhmiin, esihenkilötapaamiseen sekä tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa käytäntöjen sopimiseksi (mm. ICT, osallsuusohjelma, tietojohtaminen, omavalvonta, Hyte)
Rakenteellisen sosiaalityön nykytila ja toteutussuunnitelman laatiminen: Kevään 2023 aikana suunniteltiin ja toteuttiin kyselyt sosiaalityön kehittämistarpeista työntekijöille, asiakkaille ja sidosryhmille. Tuloksia täydennettiin tutkimus, strategia- ja kehittämisohjelmatiedoilla ja niitä myös esiteltiin sosiaalityön eri toimialoilla. Alueen sosiaalialan ammattilaisille suunnatussa Sosiaalityön tiekartta - seminaarissa toukokuussa 2023 rikastettiin tietoa yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Sosiaalityöntekijöistä koostuvan kehittäjätyöryhmän ja uusien hyvinvointialuekuntien edustajien kesäkuisessa tapaamisessa kartoitettiin rakenteellisen sosiaalityön nykytilaa alueella learning café -työskentelyn avulla jäsennellen rakenteellista sosiaalityötä Pohjolan (2011) rakenteellisen sosiaalityön jäsentelyyn peilaten (tietotyö, inkluusiotyö, strategiatyö, oikeudenmukaisuustyö).
Rakenteellisen sosiaalityön nykytilakartoitusta ja siinä syntyneitä materiaaleja (kyselyt, käytännöt, kehittämistarpeet) hyödynnetään toteutussuunnitelman laatimistyössä peilaten sitä kansallisesti kehitteillä olevaan rakenteellisen sosiaalityön toteutusuunnitelmapohjaan sekä Monitoimijaisen rakenteellisen sosiaalityön toimintamalliin (Mora). Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman sisältöjä työstetään erikseen nimetyssä rakenteellisen sosiaalityön työryhmässä kevään 2024 aikana. Työryhmän työskentelyn etenemistä esitellään johtoryhmissä säännöllisesti ja laatiminen etenee vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa.
Osana toteutussuunnitelman laatimista kehitetään sosiaalista raportointia. Kesän ja alkusyksyn 2023 aikana koottiin erilaisia sosiaalisen raportoinnin malleja, joita vertailtiin sosiaalityöntekijöiden kehittämisryhmän työpajassa syyskuussa. Työpajan jälkeen muotoiltiin alueelle oman sosiaalisen raportoinnin malli Webropol-lomakkeena ja esiteltiin se esihenkilöille. Raportointilomaketta pilotoidaan loka-maaliskuussa ja sen käyttöönoton tueksi järjestetään Teams-tilaisuuksia loka-joulukuussa. Henkilöstöllä on mahdollisuus antaa lomakkeesta palautetta ja lomaketta kehitetään tarvittaessa palautteen pohjalta keväällä 2024. Raportoinnin tuloksia esitellään henkilöstölle keväällä 2024. Kokeillaan myös muita sosiaalisen raportoinnin tapoja sovitun mukaisesti.
Sitoutetaan hyvinvointialueen eri tulosyksiköt rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen: Laaditaan viestintämateriaalia eri kohderyhmille ja viestitään säännöllisesti, jotta ymmärrys rakenteellisesta sosiaalityöstä vahvistuu. Sitoutetaan rakenteellisen sosiaalityön kehittäjätyöryhmä mukaan kehittämistyöhön. Määritetään keskeiset yhdyspinnat (mm. osallisuustyö, HYTE, tietojohtaminen, potilas- ja sosiaaliasiavastaavat, omavalvonta, kirjaamiskäytännöt, ICT-asiantuntijat, muut kehittämishankkeet) ja tehdään yhteistyötä säännöllisesti.
Osallistutaan kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyöhön ja tiedon tuotannon pilotointiin: THL koordinoimia verkostotapaamisia ja tietotarpeiden määrittelyä työpajoissa ja kommentoitavissa välitehtävissä. THL:n koordinoimat kansallisen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmapohjan kehittämistapaamiset 2023-2025.
Vahvistetaan hyvinvointialueen sosiaalialan ammattilaisten rakenteellisen sosiaalityön osaamista: Valmistellaan ja jaetaan materiaalia rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistamiseksi ja tiedotetaan henkilöstöä kansallisen ja alueellisen projektin etenemisestä. Järjestetään sosiaalihuollon henkilöstölle sosiaalialan ajankohtaisen kehittämis- ja tutkimustyön esittelytilaisuuksia kerran kuukaudessa. Pidetään henkilöstöä ajan tasalla alueen sosiaalialan kehittämistyöstä marraskuussa järjestettävässä tilannepäivityksessä ja 2024 järjestettävässä Sosiaalityön tiekartta -seminaarissa (vuosittainen käytäntö). Rakenteellisen sosiaalityön materiaalia on laitettu sosiaalihuollon omatyöntekijöille suunnatulle Pätevä-alustalle (Moodle) perehdytysmateriaaliin ja osioon lisätään materiaalia ja sitä päivitetään säännöllisesti.
Lähteet:
Pohjola, Anneli (2011) Rakenteellisen sosiaalityön aika. Teoksessa Pohjola, Anneli & Särkelä, Riitta (toim.) Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki, 207–224.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®