Sähköisen perhekeskuksen alueellinen käyttöönotto Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Sähköinen perhekeskus on kansallinen verkkopalvelu perheille, nuorille ja ammattilaisille. Se tukee alueen Perhekeskus-toimintamallia kokoamalla luotettavaa tietoa sekä kansallisia, hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palveluja. 

Toimintaympäristö **

Sähköisen perhekeskuksen kehitystyötä on tehty kansallisesti tuleville hyvinvointialueille DigiFinlandin ohjauksessa vuodesta 2021 lähtien osana rakenneuudistushanketta. Kehittämisen taustalla on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma sekä perhekeskus-toimintamalli. Kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset on laadittu LAPE-hankkeen maakunnallisten sähköisten palvelujen kehittäjien yhteistyössä. Tavoitetilana on ollut luoda valtakunnallinen sähköinen perhekeskus, johon on koostettu yhteen lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä koota hajallaan olevaa tietoa yhteen paikkaan. 

Verkkopalvelujen kansallisessa kehitystyössä on ollut mukana hyvinvointialueiden edustajia sote-palveluista ja -hankkeista, kuntien sivistystoimesta sekä järjestöistä. Kansallisia toimijoita kehittämisessä on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Kela, Perhekeskusverkosto, 3.sektorin toimijoita, Kirkkohallitus, seurakuntia, STM ja OPH, ELY-keskus ja Väestöliitto. 

Etelä-Pohjanmaa on ollut mukana kansallisen Sähköisen perhekeskuksen kehitystyössä vuodesta 2021 lähtien Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen alla.  1.8.2022 lähtien alueellisen käyttöönottoa on edistetty Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa. 

Sähköisen perhekeskuksen lähtökohtana on perhekeskustoimintamalli ja sen tarkoituksena on olla sähköinen palvelukanava hyvinvointialueen perhekeskustoiminnalle. Perhekeskuksella tarkoitetaan palveluverkostoa, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaalla on kahdeksan perhekeskusta, jotka toimivat pääosin verkostomaisesti. Perhekeskusten virallisia kohtaamispaikkoja on tällä hetkellä kuusi (HYVAEP Perhekeskukset). Perhekeskus sovittaa yhteen myös kuntien toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä järjestöjen ja seurakuntien lapsiperheitä tukevia palveluja. Sähköisessä perhekeskuksessa hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut tulevat näkyviin Palvelutietovarannon  (PTV) palvelukuvauksista. Hankkeessa pyritään edistämään alueellisten palvelujen näkyvyyttä sähköisessä perhekeskuksessa.

Tavoiteltu muutos

Kansallisen Sähköisen perhekeskuksen tavoitteena on olla 
 

  • asiakaskeskeinen ja helposti saavutettava palvelu
  • luotettavan ja yhdenmukaisen tiedon lähde
  • perinteisen perusvalikoiman laajentaminen
  • kansallisten ja alueellisten palveluiden yhteen toimiva kokonaisuus
  • tunnetuin ja merkittävin digipalvelu perheille
  • kustannusvaikuttavuus ja ajansäästö 
    (Lähde: DigiFInland) 

Alueellisen kehittämisen tavoitteena on 

  • Sähköinen perhekeskus toimii alueella monialaisten perhekeskuspalvelujen yhteisenä digitaalisena verkkopalveluna asukkaille ja ammattilaisille kooten yhteen luotettavaa tietoa, palveluja sekä ammattilaisia
  • Alueellisten hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut löytyvät Sähköisestä perhekeskuksesta
  • Perheet ja nuoret tuntevat Omaperhe- ja Omahelpperi-verkkopalvelut ja oppivat etsimään niistä tietoa, palveluita sekä asiakasohjeita
  • Ammattilaiset hyödyntävät Omaperhettä ja Omahelpperiä asiakastyössä
  • Ammattilaiset löytävät ammattilaisosiosta alueellisia ohjeita ja verkkopalvelu palvelee hyödyllisenä työkaluna
  • Sähköisen perhekeskuksen viestintä 
Muutoksen mittaaminen

Sähköisen perhekeskuksen hyötyjä ja hyötyjen mittaamista arvioidaan hyötyanalyysin avulla. Mittareista alustavasti on suunniteltu ainakin 

  • asiakastyytyväisyyskyselyä
  • ammattilaistyytyväisyyskyselyä
  • verkkopalvelujen käyttäjämääriä 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Sähköinen perhekeskuskokonaisuus jakautuu kolmeen käyttäjäkohtaiseen osa-alueeseen:

  1. Omaperhe, perheellisten ja perhettä perustamassa olevien asiointikokonaisuus
  2. Omahelpperi, nuorten asiointikokonaisuus
  3. Ammattilaisten käyttöön tarkoitettu kokonaisuus