Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella

Perinteisesti vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa ja vaikuttavuustutkimuksilla on pyritty perustelemaan interventioiden vaikutuksia, kohdistuen yleensä yksittäisiin sairauksiin tai palvelukokonaisuuksiin.

Terveydenhuollon vaikuttavuusmittarit jaetaan yleensä sairausspesifeihin mittareihin (esimerkiksi elämänlaadun kyselylomake endometrioosiin liittyen ja lasten Chronin tautiin liittyvä aktiivisuusindeksi) ja geneerisiin mittareihin (esimerkiksi elämänlaatua mittaava QALY-malli eli laatunäkökulman huomioiva elinikä). Toinen vaihtoehtoinen tapa, on jaotella terveydenhuollon vaikuttavuusmittarit seuraavasti: Terveyden kytkeminen toimintakykyyn, terveyden tai sen puuttumisen arvioiminen biolääketieteellisellä tilalla, terveys on kokemus fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista (esim. kivun puuttuminen). 

Aiemman tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointi ei ole kehittynyt yhtä pitkälle kuin terveyspalvelujen. Esimerkiksi Ruotsin sosiaalipalveluja tutkittaessa, on tehty havainto, että sosiaalipalvelujen lopputuotoksen mittaamista pidetään jopa epäeettisenä, mikä vaikuttaa arvioinnin vähyyteen.  Sosiaalihuollon puolella erityisesti vanhustenhuollossa vaikuttavuutta voidaan mitata toimintakyvyn kautta, käytetyimpiä mittareita ovat RAI ja RAVA (vrt.  Sairausspesifit mittarit ja Terveydenhuollossa terveyden kytkeminen toimintakykyyn). Myös palvelujen asiakkaille tuottamaa elämänlaatua voidaan arvioida laajasti, esim. WHOQoL-BREF (vrt.  Geneeriset mittarit ja Terveydenhuollossa terveys on kokemus fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista), mutta yhteismitalliset mittarit puuttuvat.

Yhteneväisyyttä sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arvioinnista löytyy edellä esitetyn mukaisesti. Molemmilla toimialoilla on hyödynnetty sairaus/palveluspesifejä mittareita sekä geneerisiä elämänlaatuun sekä palvelujen käyttöön pohjautuvia mittareita. On siis mahdollista saada tarkastelu saman viitekehyksen sisään, osin myös hyödyntää samoja mittareita/indikaattoreita.

Tässä tutkimuksessa uutuusarvo muodostuu aiempaan verrattuna seuraavista:

• tavoitteena on tarkastella vaikuttavuutta (mahdollisesti kustannusvaikuttavuutta) terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa yhteisesti, ei erikseen
• tutkimuksella pyritään perustelemaan interventioiden vaikutuksia systeemitasolla, ei sairausspesifisti tai toimialasidonnaisesti
• pyritään muodostamaan uusia mittareita/indikaattoreita/viitekehyksiä vaikuttavuuden arviointiin sote-palvelujärjestelmätasolla

Hyvinvointialueiden muodostuminen sekä sosiaali- ja terveystietojen hyödyntämisen mahdollistava toisiolaki luovat hyvät toimintaedellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiselle vaikuttavuusarvioinnille. Aiempaa tutkimusta on vähän ja tarvetta käytännössä hyödynnettäville tieteellisille tuloksille on kaikilla hyvinvointialueilla Suomessa ja tuloksilla on myös selkeä kansainvälinen uutuusarvo. Yhteisellä arvioinnilla olisi mahdollista saada myös sosiaalipalvelujen puolelle luotua yhtenäistä arviointikulttuuria terveydenhuollon kanssa.

Tutkimuksessa ei ole tavoitteena yksittäisen sairausryhmän/palvelun arviointi, vaan uutena näkökulmana olisi ottaa laajempi asiakasryhmä tutkimuksen kohteeksi (esimerkiksi aikuisväestön laaja-alaiset, moniammatilliset ongelmat tai lapset- ja nuoret) ja tarkastella asiaa järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta. Tutkimuksen kohteeksi nostettaisiin toiminnan tuottamistavat esim. digipalvelut, keskitetty/hajautettu palvelutuotanto ja moniammatillinen toiminta sekä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.

Koska aiemmat tutkimukset ovat pääsääntöisesti jakautuneet sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksiin (painottuen sairausspesifeihin tutkimuksiin), ei välttämättä ole suoraan hyödynnettäviä mittareita/indikaattoreita/viitekehyksiä, joita tässä tutkimuksessa voisi hyödyntää, mikä luo tarpeen vähintäänkin uusien viitekehysten luomiselle, joissa kuvataan tutkimuksessa käytettävien mittarien/indikaattorien väliset suhteet.