Tipaton tammikuu on päihdeaiheinen kampanja, jonka lähtökohtana on tarjota kansalaisille tietoa niin, että jokaisen on helpompi tehdä omaan hyvinvointia koskeviä päätöksiä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tipattoman tammikuun juuret ovat vuonna 1942 tehdyssä kampanjassa, jonka avulla haluttiin vähentää alkoholin käyttöä varsinkin siviiliväestössä. Kampanja järjestetään vuosittain, mutta kampanjaa ei varsinaisesti omista kukaan. Tipaton tammikuu onkin vakiintunut osaksi monen suomalaisen vuotta. 

Ratkaisun perusidea

Tipattoman tammikuu on Suomen tunnetuin päihdeaiheinen kampanja ja monelle aikuiselle vuotuinen tapa. Kampanja muistuttaa tästä tavasta ja houkuttelee mukaan myös niitä, jotka eivät ole ennen kokeilleet tipattomuutta. Tipattomuus voi jatkua myös tammikuun jälkeen. 

Kampanjan lähtökohtana on tarjota kansalaisille tietoa päihteistä niin, että tiedon avulla jokaisen on helpompi tehdä omaa hyvinvointia koskevia päätöksiä. Kampanja on suunnattu aikuisille kohtuukäyttäjille.   

EHYT ry:n koordinoima EPT-verkosto on vastannut tipattoman tammikuun toteuttamisesta, vuosittaisen kampanjan suunnittelusta, arvioinnista ja levittämisestä vuodesta 2012 lähtien. Kampanjassa on vuosittain vaihtuva näkökulma, jolla halutaan muistuttaa alkoholin käytön vähentämisen hyödyistä ja kannustaa kuukauden raittiuteen. Kampanjan tehdään verkoston viestintätyöryhmässä, johon verkoston järjestöt voivat vapaasti osallistua. Vuosittain vaihtuva ulkoasun toteuttaa markkinointitoimisto. Kampanja näkyy sosiaalisessa mediassa sekä omilla verkkosivuilla, ja kampanja-aineisto jaetaan kaikille verkoston järjestöille sekä yhteistyökumppaneille. Kampanjan näkymistä mediassa edistetään tiedottein, kampanjanvideot näkyvät vuosittain YLE:n kanavilla ja kampanjan oheen tuotetaan podcasteja, tietovisoja, sähköisiä pelejä ja kilpailuja. Viestiä tukevat paikalliset tapahtumat, joita jäsenjärjestöt sekä esimerkiksi kunnat ja seurakunnat toteuttavat verkoston tuottamia materiaaleja hyödyntäen. 

Kampanjaa pyritään kehittämään ja levittämään yhdessä verkoston järjestöjen kanssa, minkä lisäksi kampanjoihin haetaan vuosittain uusia kumppaneita järjestömaailman ulkopuolelta. Näin kampanjat leviävät uusille kansalaisryhmille. 

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kampanjasta tehdään vuosittain 1000 hengen gallupkysely (puhelinhaastattelu). Haastateltu joukko edustaa 18 – 79 -vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Kyselyssä kysytään tipattoman tammikuun viettämisestä, viettämisen syistä, tipattoman mahdollisesta keskeyttämisestä, tipattomuuden jatkumisesta seuraavana kuukautena sekä tipattomuuden vaikutuksista alkoholin käyttöön.  Lisäksi vuonna 2020 kysyttiin kampanjan havaitsemisesta katukuvassa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa.  

Kampanjaa arvioidaan lisäksi EPT-verkoston viestintätyöryhmässä sekä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Tulokset: 

Kampanjan oli havainnut 62% kyselyyn vastanneista tammikuussa 2020. 

Gallupkyselyyn vastanneista 18-79 vuotiaista 21 % totesi spontaanisti, ettei juo lainkaan alkoholia. Alkoholia käyttävistä 18 % vietti tipattoman tammikuun ja 1% yritti sitä, mutta lopetti kesken. Varsinkin peruskoulutetut olivat viettäneet tipatonta tammikuuta. Lisäksi yli 65-vuotiaat erottuvat samasta syystä muista ikä- ja ammattiryhmistä. Maaseutumaisissa ja kaupunkimaisissa kunnissa tipaton tammikuu oli ollut hieman yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla ja taajaan asutuissa kunnissa. Työväestöstä ja ylemmistä toimihenkilöistä tipatonta oli viettänyt hieman useampi kuin alemmista toimihenkilöistä ja opiskelijoista. 

Tipaton tammikuu on erityisesti kohtuukäyttäjien suosiossa. Niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 19 % oli viettänyt ”tipatonta”. 

Vaikutukset: 

Yli puolet tipatonta viettäneistä olivat saaneet siitä alkoholinkäyttöönsä positiivista mukaan myös tammikuun jälkeiseen aikaan. 

Kaikkiaan 58 % tipatonta tammikuuta viettäneistä oli jatkanut sitä vielä helmikuun puolelle. Lisäksi 13% sanoi juoneensa sen jälkeen vähemmän alkoholia kuin ennen sitä. 26 % tipatonta viettäneistä oli palannut sen jälkeen entiseen tapaansa kuluttaa ja käyttää alkoholia.  

Terveyteen liittyvät syyt ovat tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta tammikuuta. Tämä oli ollut syy yhteensä joka kolmannelle sillä olleelle. Melkein yhtä moni viittasi perinteeseen: tipattomasta tammikuusta on päässyt muodostumaan jonkinlainen traditio. 15 % on pitänyt alkoholista vapaan kuukauden säästösyistä tai siksi, että on halunnut laihduttaa. Ystävien tai kaveriporukan muodostama sosiaalinen paine ei ole erityinen syy viettää tipatonta tammikuuta.