Tukisuhdetoiminnan toimintamalli Kymenlaaksossa
Kymenlaaksossa vapaaehtoisten tukiperhe ja tukihenkilötoimintaa järjestetään omana palveluna osana perheiden sosiaalityön sosiaaliohjaajan työnkuvaa. Tukisuhdetoiminta tukee perheitä lapsen hoivaan ja hyvinvointiin liittyen.
Tukihenkilö ja -perhetoiminnan tavoitteena on tarjota tukea perheille, joissa on erilaista arjen kuormittavuutta ja perheen hyvinvoinnin arvioidaan lisääntyvän tukitoiminnan avulla. Perheiden lähiverkostojen puute näkyy perheiden yksinäisyytenä ja avun saannin vaikeutena.
Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301/28§
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417/36§
Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 28.2.2014, 148/2014
Kymenlaakson hyvinvointialueella tukisuhdetoimintaa järjestetään perheiden sosiaalityössä omana palveluna. Toiminnan järjestämisestä vastaa kaksi sosiaaliohjaajaa oman työnsä ohella. Sosiaaliohjaajat työskentelevät etelä- ja pohjoiskymenlaaksossa. Tukisuhdetoiminta perustuu paljon järjestäjän muistinvaraisiin tietoihin ja palvelusta puuttuu dokumentointialusta. Kehittämisen tavoitteena on yhdistää toimintamallit sekä rakentaa toimivampi prosessi palvelulle, joka palvelee niin tuettavia, tukijoita, että ammattilaisia, jotka työskentelevät palvelun äärellä. Kehittämisen kohteena ovat kirjallisten dokumenttien ja raportoinnin lomakkeet, dokumenttien tallennus, tukiprosessin kehittäminen, tukijoiden koulutusten järjestäminen ja työkorvausten maksatukseen liittyvän prosessin yhtenäistäminen. Tukisuhdetoiminnan järjestämisen edellytyksenä on aina resurssin kasvu, toiminnan markkinointi ja toimintaan tyytyväiset tukiperheet ja -henkilöt. Tukisuhdetoiminnan järjestämisen haasteena on tukijan oikeus määrittää itse, minkälaiseen tukisuhteeseen on valmis sitoutumaan. Tämä haaste näkyy konkreettisesti siten, että tuen tarpeessa olevat lapset, joilla on erityisen tuen ja ohjauksen tarpeita jäävät usein vapaaehtoistoiminnan ulkopuolelle, eli tukijaa on haastavaa sitouttaa vaativampaan tukisuhteeseen. Tukisuhdetoiminnasta puuttuu palvelun vaihtoehdot, jotta palvelua voisi saada enemmän tarvelähtöisesti ja samoin myös kustannustehokkaasti.
Tukisuhdetoimintaa järjestää perheiden sosiaalityöstä kaksi sosiaaliohjaajaa ja heidän esihenkilönä toimii perheiden sosiaalityön johtavat sosiaalityöntekijät. Tämä on kehittämisen ydinryhmä. Tukijoiden näkökulmaa ja kokemusta tukisuhdetyöstä on kuultu Webropol -kyselyn avulla, jossa tukijoita pyydettiin avaamaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Toiminnan kehittämisessä on huomioitu myös tukisuhdetoiminnan tilaajien näkökulma työpajatyöskentelyssä, mitä palvelusta päättävä taho odottaa toiminnalta. Tuttavien perheiden ja lasten näkökulmaa on otettu huomioon palvelun oikea-aikaisuuden ja tukisuhteen soveltuvuuden arvion kehittämisen näkökulmista. Palvelun kehittämisessä mukana toimii myös palvelusihteerit, joiden vastuulla on tukijoiden palkkion maksun koonti. Kehittämisen aikana tukisuhdetoiminnan käytänteistä on konsultoitu muita hyvinvointialueita ja kolmannen sektorin palveluita. Tukisuhdetoiminnan organisointi on haastanut murrosvaiheessa myös muita hyvinvointialueita ja jatkuva pula tukiperheistä ja -henkilöistä näyttäytyy valtakunnallisesti. Tukisuhdetoiminnan raportoinneissa ja muissa toiminnan käytänteissä jaetaan paljon samankaltaisia haasteita mm. kirjaamiseen ja raportointiin liittyen.
Yhtenäinen toimintamalli Kymenlaaksossa, selkeät käytännöt ja ohjeet tukisuhdetoiminnan järjestämisessä, resurssin kasvu toiminnassa.
Muutoksen arvioiminen ainoastaan tilastoiden valoissa on tilanteessa haastavaa, sillä tukisuhdetoiminnan tilastotietoa on heikosti saatavilla perustuen puutteellisiin dokumentointimenetelmiin ja muistiin perustuvaa toimintaan.
Tukisuhdetoiminnassa on myös huomioitavaa, että useat tukijat sitoutuvat yhden lapsen kanssa sovittuun tukisuhteeseen ja lopettavat toiminnan tukisuhteen päättyessä.
Toiminnan yhtenäistäminen sisältää toimintamallin ja prosessin avaamisen ja yhteensovittamisen havaitut tarpeet huomioiden, lomakkeiden ja sopimuksien yhtenäistäminen, kirjaamiskäytänteiden ja tietojärjestelmien soveltuvuuden arvion toiminnassa sekä tietoen tallentamisen alustojen selvitys.
Tuettavien lasten ja heidän perheiden osallistaminen kehittämistyöhön on ollut minimaalista, sillä kehittämiskohteita on sisäisessä toiminnassa noussut resursseihin nähden runsaasti. Asiakaskokemusta kartoitettu kehittämistyön aikana lapsien omatyöntekijöiden välityksellä. Tukijoita on osallistettu kehittämistyössä ottaen huomioon toiminnasta saatu palaute tukisuhdetoiminnan aikana sekä toteuttamalla Webropol kysely kehittämistyön näkökulmasta.