| Innokylä

Toimintaympäristö

Tukihenkilö ja -perhetoiminnan tavoitteena on tarjota tukea perheille, joissa on erilaista arjen kuormittavuutta ja perheen hyvinvoinnin arvioidaan lisääntyvän tukitoiminnan avulla. Perheiden lähiverkostojen puute näkyy perheiden yksinäisyytenä ja avun saannin vaikeutena.

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301/28§

Lastensuojelulaki 13.4.2007/417/36§

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 28.2.2014, 148/2014

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kymenlaakson hyvinvointialueella tukisuhdetoimintaa järjestetään perheiden sosiaalityössä omana palveluna. Toiminnan järjestämisestä vastaa kaksi sosiaaliohjaajaa oman työnsä ohella. Sosiaaliohjaajat työskentelevät etelä- ja pohjoiskymenlaaksossa. Tukisuhdetoiminta perustuu paljon järjestäjän muistinvaraisiin tietoihin ja palvelusta puuttuu dokumentointialusta. Kehittämisen tavoitteena on yhdistää toimintamallit sekä rakentaa toimivampi prosessi palvelulle, joka palvelee niin tuettavia, tukijoita, että ammattilaisia, jotka työskentelevät palvelun äärellä. Kehittämisen kohteena ovat kirjallisten dokumenttien ja raportoinnin lomakkeet, dokumenttien tallennus, tukiprosessin kehittäminen, tukijoiden koulutusten järjestäminen ja työkorvausten maksatukseen liittyvän prosessin yhtenäistäminen. Tukisuhdetoiminnan järjestämisen edellytyksenä on aina resurssin kasvu, toiminnan markkinointi ja toimintaan tyytyväiset tukiperheet ja -henkilöt. Tukisuhdetoiminnan järjestämisen haasteena on tukijan oikeus määrittää itse, minkälaiseen tukisuhteeseen on valmis sitoutumaan. Tämä haaste näkyy konkreettisesti siten, että tuen tarpeessa olevat lapset, joilla on erityisen tuen ja ohjauksen tarpeita jäävät usein vapaaehtoistoiminnan ulkopuolelle, eli tukijaa on haastavaa sitouttaa vaativampaan tukisuhteeseen. Tukisuhdetoiminnasta puuttuu palvelun vaihtoehdot, jotta palvelua voisi saada enemmän tarvelähtöisesti ja samoin myös kustannustehokkaasti.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tukisuhdetoiminta on näyttäytynyt tarpeellisena palveluna lapsiperheille ja tukisuhdetoiminnassa on aina jonoa. Perherakenteiden muuttuminen ja läheisverkostoon turvautuminen on käynyt haastavammaksi lapsiperheille. Kymenlaaksossa on aktiivisia tukijoita syyskuussa 2023 tilastoissa 565 ja tuettavia lapsia 718. Tukiperheen tai -henkilön tarpeen voi aiheuttaa lapsen erityisentuen tarve, vanhemman jaksamisen haasteet, olematon läheisverkosto, lapsen perhettä äkillisesti kohdannut kriisi tai perheen muu vaikea elämäntilanne, jolloin lapsi tarvitsee täydentävää hoitoa. Tukiperhe tai -henkilö voi tukea tilanteissa, joilla lapsen ikätasoinen kehitys tarvitsee vahvistavia kokemuksia, esimerkiksi vanhemman haastavan tilanteen tai perhedynamiikan haasteiden näkökulmasta. Tukisuhdetoiminta tukee lapsiperheitä osana lapsiperheiden palveluja ja tukitoimena lastensuojelun asiakkaille. Tukisuhdetoiminta on yksi perheiden palveluista, jotka osaltaan tukevat perheiden hyvinvointia ja toimivat sijoitusten ennaltaehkäisevänä tukitoimena.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tukisuhdetoimintaa järjestää perheiden sosiaalityöstä kaksi sosiaaliohjaajaa ja heidän esihenkilönä toimii perheiden sosiaalityön johtavat sosiaalityöntekijät. Tämä on kehittämisen ydinryhmä. Tukijoiden näkökulmaa ja kokemusta tukisuhdetyöstä on kuultu Webropol -kyselyn avulla, jossa tukijoita pyydettiin avaamaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Toiminnan kehittämisessä on huomioitu myös tukisuhdetoiminnan tilaajien näkökulma työpajatyöskentelyssä, mitä palvelusta päättävä taho odottaa toiminnalta. Tuttavien perheiden ja lasten näkökulmaa on otettu huomioon palvelun oikea-aikaisuuden ja tukisuhteen soveltuvuuden arvion kehittämisen näkökulmista. Palvelun kehittämisessä mukana toimii myös palvelusihteerit, joiden vastuulla on tukijoiden palkkion maksun koonti. Kehittämisen aikana tukisuhdetoiminnan käytänteistä on konsultoitu muita hyvinvointialueita ja kolmannen sektorin palveluita. Tukisuhdetoiminnan organisointi on haastanut murrosvaiheessa myös muita hyvinvointialueita ja jatkuva pula tukiperheistä ja -henkilöistä näyttäytyy valtakunnallisesti. Tukisuhdetoiminnan raportoinneissa ja muissa toiminnan käytänteissä jaetaan paljon samankaltaisia haasteita mm. kirjaamiseen ja raportointiin liittyen.

Tavoiteltu muutos

Yhtenäinen toimintamalli Kymenlaaksossa, selkeät käytännöt ja ohjeet tukisuhdetoiminnan järjestämisessä, resurssin kasvu toiminnassa.

Muutoksen mittaaminen

Muutoksen arvioiminen ainoastaan tilastoiden valoissa on tilanteessa haastavaa, sillä tukisuhdetoiminnan tilastotietoa on heikosti saatavilla perustuen puutteellisiin dokumentointimenetelmiin ja muistiin perustuvaa toimintaan.

Tukisuhdetoiminnassa on myös huomioitavaa, että useat tukijat sitoutuvat yhden lapsen kanssa sovittuun tukisuhteeseen ja lopettavat toiminnan tukisuhteen päättyessä.

Toteutussuunnitelma

Toiminnan yhtenäistäminen sisältää toimintamallin ja prosessin avaamisen ja yhteensovittamisen havaitut tarpeet huomioiden, lomakkeiden ja sopimuksien yhtenäistäminen, kirjaamiskäytänteiden ja tietojärjestelmien soveltuvuuden arvion toiminnassa sekä tietoen tallentamisen alustojen selvitys.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tuettavien lasten ja heidän perheiden osallistaminen kehittämistyöhön on ollut minimaalista, sillä kehittämiskohteita on sisäisessä toiminnassa noussut resursseihin nähden runsaasti. Asiakaskokemusta kartoitettu kehittämistyön aikana lapsien omatyöntekijöiden välityksellä. Tukijoita on osallistettu kehittämistyössä ottaen huomioon toiminnasta saatu palaute tukisuhdetoiminnan aikana sekä toteuttamalla Webropol kysely kehittämistyön näkökulmasta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tukisuhdetoiminnan yhtenäistäminen koko Kymenlaakson alueella. Tukisuhdetoiminnan prosessi toimii samalla tavalla koko Kymenlaaksossa ja asiakkaiden on mahdollista saada palvelua alueestaan riippumatta. Toimintaan liittyvät lomakkeet, sopimukset ja raportoinnit ovat yhtenäiset. Tukisuhdetoiminnan tietojen tallentamista ja tietoturvallista rekisteriä kehitetään vahvistamaan palvelun järjestämisen tehokkuutta ja varmistamaan palvelun tietoturvallinen tietojen käsittely.

Tukisuhdetoiminnan mainonnan ja mielenkiinnon jatkuva ylläpito on edellytys toiminnan mahdollistamiselle, sillä uusia tukijoita tarvitaan toimintaan jatkuvasti. Tukisuhdetoiminnan luonteelle tyypillistä on, että tukija sitoutuu vain yhden tuettavan tukisuhteeseen ja tukisuhteen päättyessä tukija ei toimi enää aktiivisesti tukisuhdetoiminnassa. Tukisuhdetoiminnan mainontaa on lisätty mediassa ja toiminnan verkkosivut palvelevat tuettavia, mahdollisia uusia tukijoita sekä ennen kaikkea tukijoita. Verkkosivuilta tukija saa kaiken toimintaan oleellisen tiedon ja ohjeet toiminnan toteuttamiseen. Sähköinen raportointimalli on otettu käyttöön koko Kymenlaaksossa, eikä vaadi sen suhteen liikkumista toimipisteille.

Kymenlaakson hyvinvointialueella palvelua on järjestänyt perheiden sosiaalityön sosiaaliohjaaja oman työnsä ohella. Tukijoita alueellamme on 659 ja tuettavia lapsia yli 718. Tukisuhdetoiminnan valvonnan sekä toiminnan oikea-aikaisen järjestämisen mahdollistamiseksi työ edellyttää resurssin kokoaikaista kohdentamista tukisuhdetoimintaan. Palvelukoordinaattorin työnkuvan kirjaaminen ja esittäminen uudeksi toimeksi. Esitetyn palvelukoordinaattorin työnkuvaan on kirjattu toiminnan organisoinnin lisäksi valvonta myös ostopalveluihin sekä ostopalveluiden koordinointi tukisuhdetoiminnassa. Palvelun laajuuden näkökulmasta ja laadukkaan palvelun varmistamiseksi kokonaisuus on liian suuri yhden palvelukoordinaattorin hallittavaksi, joten jatkotavoitteena on saada vähintään kaksi koordinaattoria toiminnan toteuttamiseen.

Tukisuhdetoiminnan porrastamisen tavoitteena on tarjota tukisuhdetoimintaa asiakastarpeen mukaisella tavalla. Tarvelähtöinen toiminta tukee myös tukijoiden tasa-arvoa ja mahdollista erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa tukisuhdetyötä. Tukihenkilötoimintaa ostetaan ostopalveluista yli 200 lapselle ja tavoitteena on toteuttaa ammatillista tukihenkilötoimintaa omana palveluna hyvinvointialueella. Palvelun porrastamisella ja ostopalveluiden vähentämisellä tavoitellaan merkittävää taloudellista säästöä tukisuhdetoiminnan osalta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tukisuhdetoiminnan järjestäjien yhteisvastuu toiminnan koordinoinnista ja ajatusmallin muuttuminen yhteiseen tukisuhdetyöhön ja yli kuntarajojen työskentelyyn. Tukisuhdetoiminnan käytänteet tukiprosessissa on selkiytetty ja kirjattu toimintamalliksi. Uusien tukijoiden rekrytointi on välttämätön jatkuva työ, joka mahdollistaa tukisuhdetoiminnan jatkuvuuden.

Soveltuvuuden arviointi sisältää haastattelun, perehdytys -koulutuksen, rikosrekisteriotteen hyväksynnän sekä kotikäynnin, mikäli tukija tapaa tuettavaa kodissaan. Tukisuhdetta haetaan Ilmoitus tukisuhteen tarpeesta -lomakkeella, joka räätälöitiin vastaamaan kaikkien osapuolten tarpeita tukisuhteen järjestämiseksi. Ilmoitus tehdään ilman tuettavan lapsen nimitietoja. tukisuhteen tarvetta kuvaavissa osioissa on huomioitu tukijoiden nostamia kehittämisajatuksia, mitä heidän on oleellista tietää tuettavasta ennen tukisuhteeseen sitoutumista. Ilmoitus tukisuhteen tarpeesta -lomakkeet ovat toiminnan järjestäjien yhteisessä käytössä ja tukisuhteita koordinoidaan myös sen tiedon valossa, miltä alueelta tukijaa on madollisuustuettavalle etsiä.

Tukitapaamisten raportointi yhtenäistettiin ja päädyimme siirtämään raportoinnin sähköiseksi, turvapostilla välitettäväksi. Tukitapaamisen raportoinnin sisällön suhteen pyrimme huomioiman kaikkien osapuolten tarpeet ja toiveet. Raportointi yhtenäistettiin myös maksatuksen osalta ja tukijan näkökulmasta yksi raportti kattaa niin maksatuksen että tukitapaamisen raportin. Tukitapaamisien raportointi on edellytys korvauksen maksulle, joten palvelusihteerit osaltaan varmistavat, että raportti on kirjattu.

Tukijoiden tiedottaminen muutoksista osoittautui haastavaksi, sillä tukisuhdetoiminnan tukijoiden rekisterin päivittäminen sähköpostien osalta oli puutteellista. Tiedottamisen osalta päädyimme lähettämään tukijoille kuukausikirjeen sähköpostitse, jossa tiedotamme tukisuhdetoiminnan asioista. Toiminnan järjestäjät ovat osaltaan tehneet kenttätyötä ja olleet tukijoihin puhelimitse yhteydessä.

Perhehoidon kanssa yhteistyötä on tehty yhteisen rekisterin järjestämiseksi. Rekisterin tavoitteena on tehostaa tukisuhdetoiminnan yhteensovittamistyötä sekä minimoida perhehoidon ja tukisuhdetoiminnan päällekkäistä työtä. Perhehoidon ja tukisuhdetoiminnan rekisterille on haettu hankintalupaa.

Toiminnan kehittämisessä on haastanut tukisuhdetoiminnan järjestäminen sosiaaliohjaajan työnkuvan ohella. Kehittämisen kohteena oli myös kuvata tukisuhdetoiminnan palvelukoordinaattorin tehtävänkuva. Tavoitteena on, että tukisuhdetoiminnan kokonaisuudesta vastaisi Kymenlaaksossa kaksi koordinaattoria, joiden tehtävänkuvaan liittyisi toiminnan organisoinnin lisänä myös ostopalveluiden koordinointi sekä tukisuhdetoiminnan valvonta niin omassa että ostopalveluissa.

Palvelun sisällön kehittämisen osalta olemme esittäneet tukisuhdetoiminnan porrastamista omassa palvelussa lapsen tarpeet ja tukijan soveltuvuuden vaativuus huomioiden.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Suurimmaksi haasteeksi toiminnan kehittämisessä on noussut henkilöstön resurssi toiminnan toteuttamiseen sekä erinäiset tietojärjestelmähaasteet.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tukisuhdetoiminnan yhtenäistäminen on toteutunut Kymenlaaksossa ja alueellinen yhteistyö on asteittain lisääntynyt. Toiminnan järjestäjien resurssit eivät vielä tässä vaiheessa mahdollista oikea-aikaista tukisuhteiden yhdistämistyötä eikä toiminnan valvontaa. Valmisteltu palvelukoordinaattorin toimi mahdollistaa tukisuhdetoiminnan järjestämisen oikea-aikaisemmin ja vastaa myös palvelun laatuun ja valvontaan. Palvelun laaja kokonaisuus huomioiden, palvelukoordinaattorien toimia on oltava jatkossa vähintään kaksi, jotta palvelua voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti.

Vuoden 2023 aikana uusia tukijoita toimintaan on tullut noin 96 tukijaa, joista 49 tukiperhettä ja 47 tukihenkilöä.

Palvelun porrasteisen mallin jatkokehittäminen ja toteuttaminen jäävät vuoden 2024 työstettäväksi. Porrasteisen palvelumallin taloudelliset ja tuotannolliset hyödyt tukevat niin asiakas, että tukijatoimintaa tukisuhdetyössä.

Tukisuhdetoiminnan toimintamalli Kymenlaaksossa