Työllisyyspaja - matalan kynnyksen työpaja työnhakijan työtaitojen osoittamiseksi ja työnantajille rekrytoinnin tueksi

Työllisyyspaja on seinätöntä työpajatoimintaa, joka tarjoaa työnhakijoille mahdollisuuden tutustua työtehtäviin sekä osoittaa työtaitojaan ja työnantajille mahdollisuuden tutustua työnhakijoihin. Toiminnan lähtökohtana on osallistujien työttömyys.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristö on seinätön eli se voi sijoittua mihin tahansa yritykseen tai yrityksen tarjoamaan virtuaaliseen tilaan (esim. Teams, Howspace). Toimintaympäristö sijoittuu yrityksen tai yhteisön tiloihin ja toteutetaan aidoissa työtehtävissä yrityksen ja työnhakijoiden tarpeiden mukaan. Toimintamallia on sovellettu esimerkiksi tuotteita valmistavan yrityksen pakkaamossa, kukkakaupan tuotteiden valmistelutehtävissä ja kahvilatyössä, mutta mallia voi soveltaa mihin tahansa tilaan ja työntekijätarpeeseen. Tilojen suunnittelussa tulee huomioida turvallisuus- ja vastuukysymykset ja varmistaa, että kaikilla osallistujilla on osallistumiseen vaadittavat välineet, esim. tekninen infrastruktuuri.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työllisyyspaja-toiminnan lähtökohtana on osallistujien työttömyys ja työllistymisen vaikeus. Työllisyyspaja-palveluun hakeutuu osallistujia, jotka ovat olleet pitkään työttöminä ja joilla on ollut haasteita työllistymisessä ilman räätälöityä tukea. Työllisyyspaja-toiminnalla pyritään osaltaan ratkaisemaan kohtaanto-ongelmaa ja lisätä erilaisten työnhakijoiden mahdollisuuksia kohdata työnantajia, tutustua työtehtäviin sekä osoittaa osaamistaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintamalli-idea sai alkunsa alkukartoitusselvityksestä, joka toteutettiin työttömille työnhakijoille. Taustalla oli ajatus, miten osallistujat pääsevät kokeilemaan itseään kiinnostavia työtehtäviä ja näyttämään taitonsa niissä. Toimintamallia ja sen toimivuutta arvioidaan yhdessä osallistujien kanssa. Toimintamallin lähtökohtana oli myös sujuvoittaa rekrytointia aloilla, joilla on työvoimapulaa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että työllisyyspajojen alat valikoituvat pääasiassa osallistujien toiveiden, osaamisen ja tavoitteiden mukaisesti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankehenkilöstö: palvelun innovointi, suunnittelu, toteutus, toimivuuden arviointi ja mallintaminen. Työnantajat ja yrittäjät: tarpeiden ilmaiseminen rekrytoinnin näkökulmasta, palvelun kehittäminen yhdessä hankehenkilöstön kanssa. Toimintaan osallistuvat asiakkaat: Palaute työllisyyspajatoiminnasta. Osallistuminen kehittämistyöpajaan, missä jaetaan kokemuksia ja kehittämisajatuksia osallistujan näkökulmasta Työllisyyspaja-toiminnasta.

 

 

 

Tavoiteltu muutos

Työllisyyspaja-toiminta on tavoitteellista ja rekrytointiprosessia tehostavaa osaamisen kartoittamista, ja sen avulla pyritään välttämään rekrytoinnin epäonnistumista konkretisoimalla työtehtävät ja työntekijän osaaminen jo ennen hakuprosessia. Matalan kynnyksen työtaitojen näyttäminen voi sitouttaa osallistujaa ja työnantajaa pohtimaan työllistymismahdollisuuksia sekä johtaa työllisyyden edistymiseen.

Muutoksen mittaaminen

Mittareina voi olla esimerkiksi toteutuneiden Työllisyyspaja-jaksojen määrä, Työllisyyspajoista toteutuneet jatko-ohjautumiset yritykseen, kuten työkokeilu ja työllistyminen (mukaanlukien palkkatuettu työ) sekä alan opintoihin ohjautuminen. Toiminnan alussa asetetaan osallistujakohtainen tavoite ja sen toteutumista arvioidaan toiminnan aikana.

Toimintavaiheen seuranta ja tuki:

  • Työhönvalmentaja seuraa osallistujan kokemuksia ja tukee mahdollisissa haasteissa.
  • Osallistujia kannustetaan reflektoimaan oppimaansa.

Päätösvaiheen arviointi:

Palaute ja arviointi

  • Osallistuja arvioi omaa työskentelyään ja kokemustaan kirjallisesti arviointilomaketta käyttäen.
  • Työnantaja antaa kirjallista palautetta osallistujan suoriutumisesta ja soveltuvuudesta työtehtäviin. Työnantaja voi tarjota jatkomahdollisuuksia (esim. työkokeilu, kesätyö).
  • Työhönvalmentaja auttaa osallistujaa tunnistamaan seuraavat askeleet työllistymisen polulla.

Todistus ja jatkopolut

  • Osallistuja saa työpajasta osallistumistodistuksen, jota voi hyödyntää työnhaussa. Työnantajan palautetta ja suosituksia voi hyödyntää työnhaussa.
Liitteet
Kuva
Lomake työllisyyspajan osallistujan itsearviontia varten.
Työllisyyspajaan osallistuvan itsearviointilomake.
Kuva
Lomake työnantajalle työllisyyspajajakson arviointia varten.
Työnantajan arviointilomake.
Toteutussuunnitelma

Potentiaalisten työnantajien kartoittaminen, heidän informointinsa toiminnasta ja keskusteluyhteyden saavuttaminen. Osallistujan oikea-aikainen hakeutuminen ja  tukeminen toimintaan. Työllisyyspajasta tiedottaminen ja markkinointi.

Liitteet
Kuva
Esite työllisyyspajatoiminnasta työnhakijalle. Kuva, jossa kaksi henkilöä työskentelee ompelimossa.
Esite työnhakijalle työllisyyspajatoiminnasta selkeällä suomen kielellä.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Soveltuvuus osallistujakohderyhmälle

Toimintamalli sopii hyvin työttömille työnhakijoille, joilla on haasteita löytää itselleen sopivia työtehtäviä tai jotka haluavat päästä kokeilemaan ja osoittamaan työtaitojaan työtehtävissä. Seinätön lyhytaikainen työpajatoiminta sopii erinomaisesti työttömille työnhakijoille kuten maahan muuttaneet ja nuoret. Työttömät työnhakijat voivat hyötyä joustavasta ja yksilöllisestä tuesta, joka auttaa heitä parantamaan työllistymisvalmiuksiaan, kehittämään uusia taitoja ja löytämään työpaikkoja. Maahan muuttaneet voivat hyötyä työpajatoiminnasta, joka tarjoaa tukea työllistymiseen ja myöhemmin työllisyysprosessin edetessä mahdollisuuden myös integroitua yhteiskuntaan sekä oppia kieltä ja kulttuuria. Mikäli työpaja järjestetään ryhmälle, osallistujat kokevat vertaisuutta ja kohtaamisia samankaltaisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. 

Soveltuvuus työnantajille

Seinättömät lyhytaikaiset työpajat, joissa työnhakijat pääsevät näyttämään työtaitojaan, sopivat työnantajille, jotka

  • haluavat tehdä suoraa arviointia työnhakijan soveltuvuudesta työtehtäviin: Työnantajat voivat nähdä työnhakijoiden taidot käytännössä, mikä auttaa tekemään tarkempia ja perusteltuja rekrytointipäätöksiä.
  • haluavat madaltaa rekrytointiriskiä: Kun työnhakijat pääsevät näyttämään osaamistaan ennen palkkaamista, työnantajat voivat vähentää riskiä palkata henkilöitä, jotka eivät sovellu tehtävään.
  • toivovat nopeampaa rekrytointiprosessia: Työpajat voivat nopeuttaa rekrytointiprosessia, koska työnantajat saavat välittömän käsityksen hakijoiden kyvyistä.
  • haluavat nähdä työnhakijoiden motivaation ja sitoutumisen: Työnhakijat, jotka osallistuvat työpajoihin, osoittavat aktiivista kiinnostusta ja motivaatiota, mikä voi olla merkki sitoutumisesta ja pitkäaikaisesta työpanoksesta yrityksessä.
  • haluavat verkostoitua: työpajat tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua ja luoda suhteita potentiaalisiin työntekijöihin, mikä voi olla hyödyllistä tulevaisuuden rekrytoinneissa.
  • rajallisten resurssien vuoksi tarvitsevat tukea rekrytointiin.
  • haluavat edistää kaikenlaisten työntekijöiden palkkaamista ja rekrytointia.
  • haluavat parantaa yhteiskuntavastuutaan.

Soveltuvuus ammattilaisille, esimerkiksi työhönvalmentajille

Seinättömät lyhytaikaiset työpajat tuovat myös ohjaus- ja valmennustyötä tekeville ammattilaisille, kuten työhönvalmentajat, useita hyötyjä:

  • Reaaliaikainen palaute: Työhönvalmentajat voivat saada välitöntä palautetta työnantajilta työnhakijoiden suoriutumisesta. Palaute voi auttaa heitä suunnittelemaan asiakkaan jatkotyöskentelyä yhdessä osallistujan kanssa kohti osallistujan tavoitteita.
  • Käytännön kokemus: Työhönvalmentajat voivat nähdä, miten työnhakijat soveltavat oppimiaan taitoja käytännössä, mikä antaa arvokasta tietoa työnhakijan kompetenssista kyseisiin työtehtäviin. Työhönvalmentajat voivat tehdä havaintoja myös työnhakijoiden motivaatiosta ja sitoutumisesta.
  • Verkostoitumismahdollisuudet: Työpajat tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua työnantajien kanssa, mikä voi johtaa uusiin yhteistyömahdollisuuksiin ja parantaa ohjaus- ja valmennuspalvelun näkyvyyttä.
  • Tulosten seuranta: Työhönvalmentajat voivat seurata työnhakijoiden edistymistä ja nähdä konkreettisia tuloksia, mikä auttaa arvioimaan työhönvalmennuksessa käytettyjen menetelmien soveltuvuutta ja tekemään jatkosuunnitelmia yhdessä osallistujan kanssa.
Ratkaisun perusidea

Työllisyyspaja-toiminnan prosessi kuvattuna.

Liitteet
Kuva
Kaavio työllisyyspajan prosessi kuvattuna ympyröillä.
Työllisyyspajan prosessi kuvattuna.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimivuuden ehdot:

  • Joustavuus: Työpajan kesto, aikataulu ja sisältö mukautetaan osallistujan ja työnantajan tarpeisiin. 
  • Matala kynnys: Ei edellytä aiempaa työkokemusta, muodollisia hakuprosesseja tai pitkää sitoutumista. 
  • Turvallinen kokeiluympäristö: Ei työsuhdetta, vakuutusturva järjestetty, ja työtehtävät ovat ohjattuja. 
  • Osallistujalähtöisyys: Työpaja räätälöidään osallistujan tavoitteiden ja vahvuuksien mukaan.

Käytännön ehdot:

  • Yhteistyöverkosto: Työpajan toteutus edellyttää työnantajayhteistyötä ja sitoutuneita tukihenkilöitä (työhönvalmentajat, työpaikkaohjaajat).
  • Selkeät vastuut: Työnantaja vastaa työtehtävien ohjeistamisesta, työhönvalmentaja tukee osallistujaa työelämätaitojen kehittämisessä. 
  • Seuranta ja palaute: Osallistuja ja työnantaja arvioivat kokemusta, ja osallistuja saa osallistumistodistuksen. 
  • Tiedon saavutettavuus: Osallistujille selkeät ohjeet ja vaihtoehtoisia tapoja saada tietoa (esim. video-ohjeet, selkokielinen materiaali).

Toimintamallin keskeiset osallisuutta tukevat elementit:

  • Osallistujan oma rooli: Mahdollisuus vaikuttaa työtehtävien valintaan ja tavoitteisiin.
  • Esteettömyys ja saavutettavuus: Huomioidaan fyysiset, kielelliset ja kognitiiviset esteet osallistumisessa.
  • Jatkopolut: Työpajasta eteenpäin ohjaaminen (työkokeilut, koulutusmahdollisuudet, työllistymispolut).

Käytännön toteutus

  1. Valmisteluvaihe
    1. Määritellään, mille kohderyhmälle/asiakkaalle työpaja on suunnattu.
    2. Tunnistetaan sopivat työtehtävät ja työnantajat
    3. Varmistetaan osallistujien motivaatio 
    4. Käydään läpi työnantajan rooli ja odotukset. Varmistetaan, että työtehtävät ovat ohjattuja ja soveltuvat lyhytkestoiseen kokeiluun.
    5. Sovitaan työpajan kesto ja aikataulu (esim. 3 viikkoa, 3 päivää viikossa, 4 tuntia päivässä)
    6. Käydään läpi työpajan periaatteet ja vakuutusturva.
  2. Toteutusvaihe
    1. Aloitus
      1. Osallistujat tapaavat työhönvalmentajan ja työnantajan työpaikalla.
      2. Käydään läpi työtehtävät ja käytännön järjestelyt.
      3. Tarvittaessa varataan aika välipalautteelle.
    2. Työskentelyjakso
      1. Osallistujat suorittavat sovitut työtehtävät työnantajan ohjauksessa. 
      2. Työhönvalmentaja on tukena (esim. työpaikkakäynnit, yhteydenpito). 
      3. Yhteydenpidon yhteydessä osallistuja voi arvioida omaa oppimistaan ja kehitystään.
    3. Seuranta ja tuki
      1. Työhönvalmentaja seuraa osallistujan kokemuksia ja tukee mahdollisissa haasteissa.
      2. Osallistujia kannustetaan reflektoimaan oppimaansa.
  3. Päätösvaihe
    1. Palaute ja arviointi
      1. Osallistuja arvioi omaa työskentelyään ja kokemustaan kirjallisesti arviointilomaketta käyttäen.
      2. Työnantaja antaa kirjallista palautetta osallistujan suoriutumisesta ja soveltuvuudesta työtehtäviin. Työnantaja voi tarjota jatkomahdollisuuksia (esim. työkokeilu, kesätyö).
      3. Työhönvalmentaja auttaa osallistujaa tunnistamaan seuraavat askeleet työllistymisen polulla.
    2. Todistus ja jatkopolut
      1. Osallistuja saa työpajasta osallistumistodistuksen, jota voi hyödyntää työnhaussa.
      2. Osallistuja pohtii työhönvalmentajan kanssa jatkomahdollisuuksia (esim. uusi työpaja, koulutus, työnhaku).
Vinkit toimintamallin soveltajille

Varmista yksinkertainen ja joustava toteutus

  • Pop up -työllisyyspajan tulee olla helposti käynnistettävä. Selkeä, askel askeleelta etenevä toimintamalli auttaa työllisyyspajan järjestäjää ja osallistujia.
  • Aikataulu voidaan rakentaa kevyeksi: esimerkiksi 3 päivää viikossa, 4 tuntia päivässä – tämä madaltaa osallistumiskynnystä.
  • Onnistunut työllisyyspaja vaatii sitoutuneita työnantajia ja tukihenkilöitä (esim. työhönvalmentajat, työpaikkaohjaajat).

Selkeä viestintä

  • Tiedota selkeästi sekä osallistujille että työnantajille, mitä työllisyyspaja tarjoaa ja mitä siltä odotetaan.
  • Esimerkiksi lyhyt esite tai video voi helpottaa työllisyyspajan esittelyä uusille osallistujille.

Aika

  • Pop up -työllisyyspajan järjestäminen ei vaadi kuukausien suunnittelua, mutta aikaa kuluu sopivien työnantajien löytämiseen ja osallistujien tukemiseen.
  • Varaudu siihen, että työhönvalmentaja ja työpaikkaohjaaja ovat tavoitettavissa työllisyyspajan aikana.

Rahoitus

  • Pop up -työllisyyspaja ei vaadi suuria investointeja, mutta vakuutukset ja mahdolliset matkakulut kannattaa huomioida budjetissa.

Mahdollisuus vaikuttaa

  • Anna osallistujille tilaa kertoa, millaisia työtehtäviä he haluaisivat kokeilla. 
  • Esimerkiksi: Jos osallistuja haaveilee asiakaspalvelutyöstä, mutta jännittää vuorovaikutustilanteita, hänelle voidaan tarjota taustatehtäviä aluksi ja siirtyä asiakaskohtaamisiin asteittain.

Kuuntele ja mukauta

  • Kaikki osallistujat eivät tarvitse samaa tukea – toisille riittää lyhyt perehdytys, toiset hyötyvät tiiviimmästä ohjauksesta.
  • Esimerkiksi henkilö, jolla ei ole aiempaa työkokemusta, voi hyötyä parin ensimmäisen päivän aikana tarkemmasta/tiiviimmästä ohjauksesta.

Huolehdi palautteesta ja jatkopoluista

  • Jokainen osallistuja saa palautteen työskentelystään sekä osallistumistodistuksen, jota voi hyödyntää työnhaussa.
  • Esimerkiksi työllisyyspajan jälkeen voidaan järjestää jatko-ohjauskeskustelu, jossa pohditaan seuraavia askeleita (työnhaku, työkokeilu, opiskelu). Keskusteluun voidaan ottaa mukaan osallistujan työllisyyspalveluiden omavalmentaja. Aiheena voi olla esimerkiksi työllistymissuunnitelman päivitys.
  • Pyydä palautetta myös työnantajalta ja sopikaa yhteistyön jatkosta.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Alkuun työllisyyspajat suunniteltiin näytön paikoiksi, missä työnhakijat pääsevät osoittamaan työtaitojaan työnantajille. Toiminta on toiminut osalle niihin osallistuvista myös mahdollisuutena tutustua työelämään ja -ympäristöihin. Työllisyyspajoissa ei toteuteta varsinaisesti työkyvyn arviointia, mutta niiden avulla on mahdollista tehdä havaintoja myös osallistujan työkyvystä. Työllistymisen ja työkokeilujen lisäksi osa osallistujista on löytänyt koulutuspolun jatkotoimena.