Uuden eron prosessi - Erotilanteen psykososiaalinen tuki perheoikeudellisissa palveluissa

Taustaa:

Rovaniemen kaupungissa on ollut kehittävä työote jo vuosia. 2010 –luvun alussa huomasimme, että vanhempien erojen määrä kasvaa ja lapset ovat yhä nuorempia vanhempien erotessa.

Taulukko 1. Tilastotietoa uusista eroista.

Erojen määrä vuodessa:

2013: 163 kpl

2014: 164 kpl

2015: 175 kpl

2016: 155 kpl, josta alle kouluikäisiä 51% ja alle 1 vuotiaita 6%

2017: 161 kpl, josta alle kouluikäisiä 56% ja alle 1 vuotiaita 6%

2018: 122 kpl, josta alle kouluikäisiä 56% ja alle 1 vuotiaita 9%

2019: 117 kpl, josta alle kouluikäisiä 56% ja alle 1 vuotiaita 11%

Ero vauva- ja pikkulapsiperheessä on johtanut yhä suurempiin haasteisiin vanhemmuudessa ja riski sille, että lapsi menettää toisen vanhempansa on kasvanut. Yhteiskunnallinen muutos ja asenteet tasa-arvoiseen vanhemmuuteen näyttäytyvät vauvan kohdalla siltä, ettei kumpikaan vanhemmista kykene ajattelemaan lapsen edun mukaisesti vaan vanhemmat voivat vaatia esimerkiksi vauvan vuoroasumista. Nämä havainnot ovat johtaneet lastenvalvoja työn ja vanhemmille tarjottavien ryhmämuotoisten palvelujen kehittämiseen. Vuonna 2012 käynnistyivät mm. Ero-neuvoillat sekä vanhemman neuvo –ryhmät, joiden pohjalla on filosofia yhteistyövanhemmuudesta.

Rovaniemen kaupungin perheoikeudellisissa palveluissa olemme jatkaneet kehittämistyötä 1.8.2019 alkaen alaikäisten lasten vanhempien erotilanteessa ns. uuden eron –prosessilla.

Malli:

Perheoikeudellisissa palveluissa aloitti elokuussa 2019 kolme uutta sosiaalityöntekijää, joiden yhtenä tehtävänä on kehittää uuden eron toimintamallia. Toimintamallin tavoitteena on parantaa yhteistyövanhemmuuden edellytyksiä ja ehkäistä erotilanteen kriisiytymistä. Työskentelyn keskiössä ja johtoajatuksena on lapsen edun toteutuminen. Toimintamallissa on kehitetty psykososiaalisen tuen mallia erotilanteeseen, jotta vanhemmilla olisi paremmat edellytykset sopia lapsen edun mukaisesti huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta. Mallin tavoitteena on ehkäistä vanhempien riitojen kärjistymistä niin, ettei lapsi joudu riidan välikappaleeksi ja vanhempi tuetaan huomioimaan lapsen tarpeet erokriisistä huolimatta.

Mallin prosessivaiheet:

1. Vanhemmat varaavat ajan perheoikeudellisiin palveluihin erotilanteessa lasten asioista sopimiseksi. Ensimmäinen aika pyritään järjestämään kuukauden sisällä ajanvarauksesta.
2. Aika varataan sosiaalityöntekijälle, joka tapaa molemmat vanhemmat erikseen yksilöajalla. Tapaamisella keskustellaan erotilanteesta ja kartoitetaan vanhemman omaa tilannetta alkuhaastattelulomakkeen avulla sekä tuetaan vanhempaa tarpeen mukaan erotilanteessa. Tukeen liittyy tarvittaessa palveluohjaus muun muassa lapsiperheiden kotipalveluun. Tapaamisella keskustellaan lapsen tilanteesta ja yhteistyövanhemmuudesta sekä annetaan vanhemmille STM:n vanhemmuussuunnitelmasta lyhennetty esite.
3. Yksilöajan jälkeen sosiaalityöntekijä tapaa vanhemmat yhteisellä ajalla. Tapaamisella keskustellaan yhteistyövanhemmuudesta vanhemmuussuunnitelman pohjalta ja korostetaan lapsen huomioimista erotilanteessa. Vanhempia ohjataan keskustelemaan lapsen kanssa ja selvittämään lapsen toivomukset ja mielipide erotilanteessa huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyen, mikäli se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden mahdollista.
4. Mikäli vanhemmat ovat valmiita sopimaan lapsen asioista, sosiaalityöntekijä varaa sopimusneuvotteluajan. Neuvottelussa sosiaalityöntekijä ja lastenvalvoja toimivat työparina vanhempien neuvotellessa lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvistä sopimuksista. Lastenvalvoja vahvistaa lapsen edun mukaiset sopimukset lainvoimaisiksi.
5. Yllä kuvattuja tapaamisia voi olla enemmän, mikäli vanhempien tilanne tätä vaatii missä tahansa vaiheessa prosessia.