Hyvinvoinnin ja teknologian liitto on välttämätön
Jo sata vuotta sitten 1930- ja 1940-luvuilla pohdittiin, miten innovaatiopolitiikka saataisiin valjastettua paremmin sosiaalisten ja hyvinvointiongelmien ratkaisuun. 2020-luvun koronapandemia, Ukrainan sota ja monet muut kriisit ovat nostaneet asian aivan uudelle tasolle. On alettu nähdä, että innovaatiotoiminnalla tulee olla yhteiskunnallisia päämääriä ja yhteiskuntapoliittinen agenda.
Kuva
Luontevan lähtökohdan uudelle innovaatiopolitiikalle tarjoaa YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma. Jäsenmaat hyväksyivät tavoiteohjelman vuonna 2015. Ohjelmalla tähdätään siihen, että maailmasta poistetaan äärimmäinen köyhyys ja edistetään kehitystä, jossa ympäristön, talouden ja ihmisten näkökulmat ovat sopusoinnussa keskenään.
Talouskasvu, hyvinvointi ja teknologia
Innovaatiot ovat tärkeä muutosvoima. Teknologia on muuttanut vuosisatojen saatossa kaikkia inhimilliseen elämäämme liittyviä alueita. Se on mullistanut tapojamme toimia ja tuottaa – ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ihmisten auttamiseen ja liikkumiseen.
Teknologiavetoinen innovaatiotoiminta on vienyt eteenpäin yhteiskunnallista kehitystä ja luonut talouskasvua. Talouskasvu ja teknologia eivät kuitenkaan ole onnistuneet ratkaisemaan ihmiskunnan isoja ja monisyisiä ongelmia.
Mielenterveyden ongelmat, saasteet, osattomuus ja köyhyys ovat edelleen suuria vitsauksia joka puolella maapalloa. Suomessa joka kolmas työkyvyttömyyseläke johtuu mielenterveysongelmista. Erityisesti työkyvyttömyyseläkkeen taustalla on masennus. Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat kasvaneet.
Moni ihminen Suomessa kokee jäävänsä syrjään ja osattomaksi. Yli 85-vuotiaista suomalaisista lähes joka kolmas tuntee olevansa ulkopuolinen, 74-84-vuotiaista noin joka viides.
Kysyntä hyvinvointia ja osallisuutta luoville innovaatioille on laajaa, ja se kasvaa koko ajan. Syntyy paljon uusia mahdollisuuksia ja uudenlaista markkinakysyntää. Terveysteknologiat, arkeen sulautuvat digitaaliset ratkaisut ja demokratiainnovaatiot rakentavat parempaa hyvinvointia.
Kestävyysajattelu valtavirtaistuu. Niin kuluttajat kuin sijoittajatkin haluavat tietää tuotteiden alkuperästä ja tuotannosta. Mitä vaikutuksia yrityksen toiminnalla on ympäristöön? Miten yritys kohtelee omaa henkilöstöään? Raportoiko yritys ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksistaan uskottavalla tavalla? Sijoittamiseen on syntynyt erityisiä välineitä kuten SIB:jä, tulosperusteisia rahoitussopimuksia. Institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat ne riskit, jotka toteutukseen liittyvät.
Suomen erityisvahvuuksia ovat järjestöt ja yhteiskunnallinen yrittäjyys
Erityinen rooli yhteiskunnallisiin päämääriin tähtäävässä innovaatiotoiminnassa on yhteiskunnallisilla yrityksillä, järjestöillä ja säätiöillä. Niille yhteiskunnallisen tehtävän edistäminen on toiminnan ensisijainen päämäärä.
Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla organisoitumismuodoiltaan osakeyhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä, osuuskuntia, järjestöjä ja säätiöitä. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät valtaosan voitoistaan tavoitteidensa mukaisten yhteiskunnallisten päämäärien toteuttamiseen. Niihin liitetään korostuneesti hyvän hallinnon kuten toiminnan läpinäkyvyyden periaatteet. Pitkäjänteisyys ja sitoutuneisuus ovat yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle ja järjestöille leimallisia piirteitä.
Suomi erottuu muiden Pohjoismaiden tapaan sosiaalisessa innovaatiotoiminnassaan vahvalla kansalaisyhteiskunnallaan. Jostain syystä järjestöjä ei kuitenkaan kotimaisissa innovaatiojärjestelmän ja -politiikan kuvauksissa näy.
Järjestöjen näkymättömyydellä on hintansa. Ne eivät saa virallisen innovaatiorahoituksen kautta tukea sosiaaliseen tai yhteiskunnalliseen innovointiin, tai verkostoitumiseen yritysten kanssa.
Yhteiskunnallisiin päämääriin sitoutuneet yhteisöt ovat näkijöitä ja tekijöitä. Ne aistivat maailman ja ihmisten muutosta. Järjestöt toimivat lähellä ihmisiä, usein ihmisten arkisiin toimintaympäristöihin integroituen. Järjestöissä havahdutaan moniin ihmisten ja ympäristön tarpeisiin jo ennen kuin ne tulevat laajemmin esimerkiksi viranomaisten tietoon.
Järjestöt ovat näkijöitä ja tekijöitä. Ne ideoivat tehokkaasti uutta, mutta kykenevät myös viemään näitä kehitettyjä toimintamalleja ja konsepteja käytäntöön.
Esimerkkejä järjestöjen yhteiskunnallisista ja sosiaalisista innovaatioista on Suomessa valtavasti. Y-säätiön ponnekas työ asunnottomuuden poistamiseksi Suomessa on johtanut siihen, että Suomi on tunnustettu kansainvälinen edelläkävijä asunto ensin -toimintamallissa. Ikääntyvien ja vanhusten toimintakykyä ja hyvinvointia kehittävä Miina Sillanpään säätiö on toteuttanut Muistipuisto-verkkoalustan, joka sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Käyttäjä oppii puistossa myös aivojen toimintakykyä edistäviä keinoja.
Kukunori ry. on kehittänyt ja juurruttanut Suomeen kulttuuripaja-mallia, jossa mielenterveyskuntoutujia koulutetaan ohjaamaan luovien alojen toiminnallisia ryhmiä toisilleen. Vahvuuslähtöinen malli auttaa kuntoutujia löytämään itselleen sopivia välineitä elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseen. Suomessa lähes 20 000 ihmistä on osallistunut kulttuuripajatoimintaan. Kulttuuripajamallia on levitetty myös kansainvälisesti, ja suunnitelmissa on juurruttaa mallia useisiin Afrikan ja Etelä-Amerikan maihin.
Uusi innovaatiopolitiikka on iduillaan Suomessa. OECD ja monet länsimaat ovat liikkuneet Suomea reippaammin askelein tähän suuntaan. Uuden innovaatiopolitiikan keskiöön asettuvat kysymykset ihmisistä ja ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista. Ilman laaja-alaisia resursseja ei innovaatiopolitiikan yhteiskunnallinen tavoite toteudu. Tarvitsemme myös kansalaisyhteiskunnan ja yhteiskunnalliset yritykset innovaatiopoliittisen toimijuuden piiriin. Hyvinvoinnin ja teknologian liitosta tulee näin totta.
Kirjoituksen inspiraation lähteinä on käytetty erityisesti Thomas Holmin (Leapfrog Projects Ab) ja Katri Kallion (VTT) julkaisematonta raporttia ”Beyond deep tech. Balancing technological innovation and social innovation for exponential hope” (2022).
Kirjoittaja: Soile Kuitunen
Kirjoittaja on Miina Sillanpään Säätiön varatoimitusjohtaja ja 13.9.2023 alkaen toimitusjohtaja. Kuitunen on yksi yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) perustajajäsen ja hän on osallistunut myös Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmisteluun.
Blogikirjoitus on julkaistu alun perin Etelä-Savon maakuntaliiton verkkosivuilla (esavo.fi) 16.5.2023
Lue lisää sosiaalisista innovaatioista:
Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanke toteutuu Euroopan sosiaalirahaston osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (ESR TL5) rahoituksella.