Ideat terveysinnovaatioiksi yhteistyöllä
Kaiken terveysalan kehittämisen perimmäisenä tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin parantaminen. Johanna Reiman kannustaa hyvinvointialueita, kuntia, yrityksiä ja järjestöjä kehittämisyhteistyöhön yliopistojen kanssa. Eri alojen ja sektoreiden asiantuntijoiden yhteiset pohdinnat antavat uutta näkökulmaa omaan työhön. Yhteisestä kehittämisestä voi syntyä uusia innovaatioita.
Kuva

Kuopuksen koulussa oli aikoinaan professorivieras. Lennokas luento jäi kuitenkin tyttärelleni vieraaksi, koska yleisin sana oli innovaatio. Uskoisin, että termi on sittemmin tullut hänelle – ja monelle muulle - tutuksi.
Innovaatiot ovat jalkautuneet myös yliopistotyön ytimeen viime vuosina. Uusien tuotteitten ja palveluitten aihioita löytyy muun muassa terveystieteistä. Pääkaupunkiseudun hyvinvointi- ja terveysalalla työskentelee lukuisia toimijoita yrityksissä, järjestöissä ja korkeakouluissa.
Helsingin yliopisto koordinoi yhdessä Aalto-yliopiston kanssa HEVi - Terveysinnovaatioita yli siilorajojen -hanketta. Siinä kehitetään terveysalan innovaatio-osaamista, uudistetaan esihautomotoimintaa ja konseptoidaan tutkimustilojen avaamista yrityksille. Tuomme esiin terveyskeksintöjen erityispiirteitä ja rohkaisemme tutkijoita oppimaan lisää innovaatioasioista.
Innovaatiot syntyvät yhdessä
Yhteistyö on Suomen vahvuus ja yhteisestä kehittämisestä voi syntyä uusia innovaatioita. Eri alojen asiantuntijoiden yhteiset pohdinnat antavat uutta näkökulmaa omaan työhön. Yliopistot tekevät mielellään yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa esimerkiksi hankekehittämisessä. Suomalaiset toimijat voisivat olla aktiivisempia kansainvälisten hankehakemusten valmistelijoita. Terveyteen liittyvä osaaminen on korkeatasoista ja suomalaiset ovat järjestelmällisiä ja luotettavia hankekumppaneita.
Projektien aiheiksi kannattaa valita kehityskohteet, joita organisaatio muutenkin haluaa uudistaa. Tämä varmistaa, että hankkeitten tulokset jäävät elämään. Toteutimme Maailman terveysjärjestö WHO:n Healthy Cities -työssä monia hankkeita baltialaisten kaupunkien kanssa. Hyvinvointityöhön löytyi esimerkiksi latvialaisilta partnereilta idearikasta tekemistä ja innovatiivisia ratkaisuja.
Ihminen keskiöön
Kaiken terveysalan kehittämisen perimmäisenä tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin parantaminen. Ihmisen pitäisi olla keskiössä kaikessa työssä hyvinvointialueilla, terveysyrityksissä ja järjestöissä. Liian usein lehtien mielipidekirjoituksissa sairastunut kertoo olleensa vain toimenpiteiden kohde, ei aktiivinen oman tilanteensa toimija.
Toisten osaamisen kunnioittaminen on yhteistyölle välttämätön lähtökohta. Yliopistot tekevät syvällistä tutkimusta, joka perustuu vuosien tieteelliselle työlle. Yritykset kehittävät tuotteita ja palveluita. Terveysjärjestöt tukevat ihmistä arjen hyvinvoinnissa mm. tarjoamalla vertaistukea. Yhteisessä suunnittelussa voidaan löytää haasteita, joita ratkaistaan eri osaamisia yhdistämällä. Terveys- ja hyvinvointialan lähtökohta on elämänlaadun parantaminen.
Erilaisia innovaatioita
Suomalaisessa yhteiskunnassa on kehitetty monia hyödyllisiä asioita. Kouluruokaa ja äitiyspakkausta ei voi patentoida, mutta niille on selvä tarve olemassa. Terveysalan tutkimuksesta syntyy keksintöjä, joista voidaan kehittää esimerkiksi uusia lääkkeitä ja diagnostiikkaa. Ruotsalainen Karolinska Institutet Innovations AB on kauan korostanut, että on epäeettistä olla kaupallistamatta tieteen löydöksiä. Koska uuden lääkkeen kehitysprosessi on kallis, on haaskausta ’vain’ julkaista tutkimustulos. Tuote tai palvelu kannattaa kehittää ihmisten hyväksi.
Rohkaisen hyvinvointialueita, kuntia, yrityksiä ja järjestöjä yhteistyöhön yliopistojen kanssa. Tutustutaan ja kehitetään innovaatioita yhdessä!

Kirjoittaja
Johanna Reiman
Helsingin yliopisto
Projektipäällikkö
HEVi-Terveysinnovaatioita yli siilorajojen
Lue lisää:
Terveysinnovaatioita yli siilorajojen -hanke (hevinnovations.fi)